Browsing by Subject "3143 Ravitsemustiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Schwab, Ursula; Helminen, Heli; Jyväkorpi, Satu; Jäntti, Merja; Kemppainen, Tarja; Konttinen, Lars; Nuotio, Maria; Orell, Helena; Siljamäki-Ojansuu, Ulla; Strandberg, Timo (2022)
    • Vanhusten vajaaravitsemus on yleistä myös Suomessa. Se hankaloittaa merkittävästi lääketieteellistä hoitoa. • Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja varhainen hoito säästävät terveyden- huollon kustannuksia. Vajaaravitun potilaan hoitaminen voi maksaa jopa kolme kertaa niin paljon kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. • Hyvä ravitsemustila tukee vanhusten toimintakykyä ja itsenäistä elämää. • Säännöllinen punnitseminen, vajaaravitsemuksen seulonta ja aktiivinen ravitsemushoito kuuluvat jokaisen ikäihmisen hoitopolkuun.
  • Fogelholm, Mikael; Närvänen, Elina; Erkkola, Maijaliisa; Lähteenmäki-Uutela, Anu; Kaivonen, Ines; Aku, Nikkola; Sutinen, Ulla-Maija; Uusitalo, Liisa (Valtioneuvoston kanslia, 2021)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
  • Erkkola, Maijaliisa; Lallukka, Tea; Lehto, Reetta; Sääksjärvi, Katri Helena (2022)
  • Jyväkorpi, Satu; Strandberg, Timo (2020)
    Valtaosa suomalaisista eläkeikäisistä on ylipainoisia tai lihavia. Lihavuus lisää sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, avuntarpeen lisääntymisen ja gerastenian riskiä. Ikääntyneiden painon vähentämiseen liittyy riskejä ja hyötyjä. Uutta tutkimusnäyttöä painon vähentämisen vaikutuksesta ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun on saatu. Tutkimuksissa on vertailtu painon vähentämistä energiarajoitteisen ruokavalion, liikunnan ja niiden yhdistelmän avulla sekä sen vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn. Liikunnan yksinään todettiin johtavan parempaan fyysiseen toimintakykyyn, mutta se ei vähentänyt painoa merkittävästi. Interventiot, joissa yhdistettiin ruokavaliota ja liikuntaa, paransivat fyysistä toimintakykyä ja elämänlaatua eniten. Yhdistelmäinterventioihin liittyy myös vähäisempi lihas- ja luumassan menetys verrattuna painon vähentämiseen pelkästään ruokavaliolla.
  • Erkkola, Maijaliisa; Fogelholm, Mikael; Silvasti, Tiina (2019)
  • Sarlio, Sirpa (2019)
    Ruokavaliolla on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kestävyys ja terveellisyys ovat osa kansallisia ja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia mutta ne toteutuvat puutteellisesti. Ongelmina on nykyään esimerkiksi liiallinen energian ja punaisen lihan kulutus ja liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö. Ravitsemus- ja ruokapolitiikassa tulisi nykyistä selvemmin huomioida ihmisen terveyden ja ruokajärjestelmän lisäksi myös ympäristö ja maapallon kantokyvyn rajat. Kestävää ja terveellistä ruokavaliota voi edistää vaikuttamalla maatalouspolitiikkaan sekä hyödyntämällä fiskaalisia keinoja, ruokapalveluja ja julkisia hankintoja, koulutusta ja informaatiota, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä vaikuttamalla ruokaympäristöön. Ruokajärjestelmän muutos kohti kestävää ja terveellistä ruokavaliota vaatii monia erilaisia poikkihallinnollisia toimia. Mukaan tulee saada hallituksen lisäksi kunnat, joilla on vastuu monista käytännön ratkaisuista liittyen esimerkiksi ruokaympäristöön, julkisten ruokapalvelujen tarjontaan ja opetuksen järjestämiseen.
  • Trogen, Ada; Viitaharju, Leena; Lähdesmäki, Merja (2021)
  • Erkkola, Maijaliisa; Fogelholm, Mikael; Saarijärvi, Hannu; Uusitalo, Liisa; Nevalainen, Jaakko (2019)
    Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumista ja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.
  • Salmivaara, Laura; Niva, Mari; Torkkeli, Kaisa; Mäkelä, Johanna; Vainio, Annukka (2021)
    COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet muuttivat ihmisten arkisia käytäntöjä monin tavoin. Tarkastelemme artikkelissamme, millaisia muutoksia kevään 2020 rajoitustoimet aiheuttivat ruokavalinnoissa ja aterioiden valmistamisessa käyttäen terveellisiä raaka-aineita sekä miten sosioekonomiset ja muut taustatekijät, kuten koettu psyykkinen rasitus ja etätyö, olivat yhteydessä tapahtuneisiin muutoksiin. Analysoimme kansainvälisessä Corona Cooking Survey -hankkeessa Suomessa kerättyä syömistä ja ruoanlaittoa tarkastelevaa kyselyaineistoa. Sosiaalisessa mediassa jaettuun kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2020 yhteensä 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta. Kyselyn vastaajat eivät ole väestöä edustava otos, sillä suurin osa vastaajista oli naisia (91 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita (81 %). Kuvaamme vastaajien raportoimia muutoksia yhteensä 19 ruoka-aineen käytön useudessa sekä aterioiden valmistamisessa terveellisistä raaka-aineista. Multinomiaalisissa logistisissa regressiomalleissa tarkastelemme terveellisistä raaka-aineista tehtyjen aterioiden valmistuksessa sekä viiden erilaisen ruoka-aineen käytössä tapahtuneisiin muutoksiin yhteydessä olevia tekijöitä. Kaikkien ruoka-aineiden osalta yli puolet vastaajista raportoi, ettei kulutus ollut muuttunut. Eniten lisääntyi makeiden naposteltavien (29 % raportoi syövänsä aikaisempaa useammin) ja suolaisten naposteltavien (21 %) sekä valkoisen leivän, pastan ja viljojen (21 %) käyttö ja harventui liha-, siipikarja-, kala- tai kasvisjalosteiden (34 %), palkokasvien (29 %) ja pähkinöiden (27 %) käyttö. Regressiomallien tulosten mukaan useimmilla taustatekijöillä ei ollut yhteyttä muutoksiin ja selittävät tekijät vaihtelivat eri ruoka-aineissa. Koettu psyykkinen rasitus oli yhteydessä todennäköisyyteen kuluttaa aiempaa useammin makeita naposteltavia, sokeroituja juomia ja alkoholijuomia. Etätyö oli yhteydessä todennäköisyyteen syödä aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia, mutta myös todennäköisyyteen valmistaa aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista. Tulokset viittaavat siihen, että pandemia on lisännyt välipalaistumista. Jatkotutkimusta tarvitaan väestöä edustavilla otoksilla syömisrutiinien pidempiaikaisista muutoksista ja niiden mahdollisesta muuttumisesta terveellisemmiksi tai epäterveellisemmiksi tottumuksiksi eri väestöryhmissä.
  • Skaffari, Essi; Erkkola, Maijaliisa; Korkalo, Liisa; Lehto, Reetta; Nissinen, Kaija M; Ray, Carola; Roos, Eva; Vepsäläinen, Henna (2022)
  • Hirvonen, Tero; Hokkanen, Mirja; Mikkelä, Antti; Pasonen, Petra; Uusitalo, Liisa; Erkkola, Maijaliisa; Korkalo, Liisa; Tuominen, Pirkko (Ruokavirasto, 2020)
    Ruokaviraston julkaisuja
    Riskinarvioinnissa tarkasteltiin leivästä, muroista ja mysleistä sekä savustetuista liha- ja kalatuotteista peräisin olevien PAH-yhdisteiden aiheuttamaa syövän riskiä sekä lainsäädännöllisten rajojen potentiaalista vaikutusta PAH-altistukseen. Ruoankäyttöaineistona käytettiin DAGIS- tutkimuksessa kerättyjä ruokapäiväkirjoja (n=815) Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Elintarvikkeiden PAH-pitoisuustiedot olivat peräisin tieteellisestä kirjallisuudesta sekä Evirassa vuosina 2012–2017 tehdyistä analyyseistä. Altistuksen arvioinnissa käytettiin bayesiläistä mallinnusta. Riskinluonnehdinnassa laskettiin turvamarginaali (MOE) EFSA:n julkaisemien BMDL10- annoskuvaajien (BMDL10(bentso[a]pyreeni)=0,07 mg/kg/päivä; BMDL10(PAH4)=0,34 mg/kg/päivä) ja altistuksen osamääränä. Hyväksyttävän turvamarginaalin alarajana oli 10 000. Keskiarvoaltistus oli bentso[a]pyreenille 1 400 pg/kg/päivä ja PAH4:lle 8 100 pg/kg/päivä, kun käytettiin elintarvikkeiden keskimääräistä pitoisuutta. Vastaavasti altistuksen 97,5. persentiilit olivat 2 700 pg/kg/päivä ja 14 000 pg/kg/päivä. Turvamarginaalien 2,5. persentiilit olivat bentso[a]pyreenille 263 000 ja PAH4:lle 24 000, joten PAH-yhdisteet eivät aiheuta tarkastelluista elintarvikkeista terveysriskiä suomalaisille 3–6-vuotialle lapsille.
  • Erkkola, Maijaliisa; Castro, Hanna; Suomi, Johanna; Lyytikäinen, Arja; Virtanen, Suvi (2020)
    Raskaus- ja imetysajalle on annettu elintarvikkeiden turvallisen käytön kansalliset ohjeet. Elintarvikkeisiin liittyvät riskit voivat olla biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia. Listerioosin osalta riskielintarvikkeita ovat erityisesti pastöroimattomat maitotuotteet sekä tyhjiöpakattu kylmäsavustettu ja graavattu kala. Lihan ja lihavalmisteiden osalta vaara liittyy huolimattomaan käsittelyyn tai riittämättömään kuumennukseen. Runsas öljykasvien siementen ja yksipuolinen tiettyjen kalalajien syönti voi altistaa raskasmetallien liialliselle saannille. Näyttö glykyrritsiinin runsaan saannin haitallisuudesta raskausaikana lisääntyy. Kofeiinin ja alkoholin haitalliset vaikutukset tunnetaan hyvin. Monipuolisesti koostettu ruokavalio ja elintarvikkeiden oikea käsittely ehkäisevät elintarvikevaaroja. Yksittäisten ruokien käytön rajoittamiselle on perusteet myös Suomessa, mikä puoltaa annettujen ohjeiden noudattamisen tärkeyttä raskaus- ja imetysaikana.
  • Järvinen, Tommi; Ilonen, Ilkka; Räsänen, Jari (2020)
    Ravitsemushäiriöt ovat tyypillinen ruokatorvisyöpäpotilaiden ongelma, ja niiden seulonnan tulisi olla rutiinimaista kyseisessä potilasryhmässä. Keskeisiä patofysiologisia tekijöitä ovat kasvaimen aiheuttama ruokatorven mekaaninen ahtautuminen, kiihtynyt katabolia, psyykkiset tekijät ja hoitojen aiheuttamat haitat. Ravitsemushäiriöt heikentävät ruokatorvisyöpäpotilaiden ennustetta ja elämänlaatua sekä lisäävät leikkaus- ja solunsalpaajahoitoihin liittyviä haittoja. Enteraalisen lisäravinnon ja ravitsemusneuvonnan tarjoaminen ovat ensisijaisia vajaaravitsemuksen ehkäisy- ja hoitokeinoja. Jos ravinnon saanti suun kautta ei onnistu, voidaan turvautua väliaikaisesti suonensisäiseen ravitsemukseen. Oireinen nielemisvaikeus pystytään hoitamaan tehokkaasti joko ruokatorvistenttauksella, perkutaanisen endoskooppisen gastrostomian (PEG) laittamisella tai pikaisella esiliitännäishoitojen aloittamisella. Ravitsemushäiriöt ovat tavallisia myös parantavien hoitojen jälkeen, ja potilaiden ravitsemustilan seuranta on keskeistä.
  • Laatikainen, Reijo; Laitinen, Kirsi (2020)
    Ateriarytmin yhteys terveyteen ei ole vain painonhallintakysymys
  • Itkonen, Suvi T.; Erkkola, Maijaliisa; Lamberg-Allardt, Christel (2019)
  • Tammi, Rilla M M; Reinivuo, Heli; Tapanainen, Heli; Rautanen, Jenna; Männistö, Satu; Kaartinen, Niina E (2021)