Browsing by Subject "316 Hoitotiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 45
  • Rosendahl, Jenni; Holmlund-Suila, Elisa (2018)
  • Liimatta, Heini; Pitkälä, Kaisu (2020)
  • Kemppainen, Aleksi; Helin-Salmivaara, Arja; Kaila, Minna (2018)
    Erikoistujan osaaminen ja kehitystarpeet tunnistetaan vain, jos arviointi ja palautekeskustelut sen pohjalta ovat järjestelmällistä toimintaa. Ohjaajalääkäreiltä on edellytettävä riittävää pedagogista osaamista siihen.
  • Jokiranta, Sakari; Hotakainen, Kristina; Salonen, Iiris; Pöllänen, Pasi; Hänninen, Kai-Petri; Forsström, Jari; Kunnamo, Ilkka (2017)
  • Nyholm, Oskar (2020)
    Tämä artikkeli kuuluu 3 artikkelin sarjaan, jotka koskevat hoitoprotokollaa laskimokatetrien ja -kanyylien infektioiden ehkäisyssä. Artikkelisarja perustuu HUS Peijaksen sairaalassa tehtyyn kehitystyöhön. Artikkelisarjan seuraava osa julkaistaan seuraavassa Infektioidentorjunta lehden numerossa.
  • Tuukkanen, Johanna; Pauniaho, Satu-Liisa; Castrén, Maaret; Daavittila, Iita; Rantanen, Sirpa; Wilén, Susanna (2019)
    Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystys¬palvelujen kysyntää merkittävästi. Riittävien konsultaatiopalvelujen kautta moni asia olisi ennakoitavissa hoivakodissa
  • Hallamaa, Jaana (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, 2020)
    ETENE-julkaisuja 47
  • Seppänen, Marjaana; Vähäkangas, Auli; Anttonen, Mirja Sisko (2020)
  • Molander, Pauliina; Kolho, Kaija-Leena (2019)
    Suolistosairauksien hoitoon koulutetun sairaanhoitajan tulisi olla kiinteä osa moniammatillista tiimiä, joka vastaa tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastavien potilaiden hoidosta. ¬Toistaiseksi tämä on tilanne vain joka toisessa näitä potilaita ¬hoitavista keskuksist
  • Köhler, Harry F; Mattila, Ville M; Vuorinen, Ville; Rautava, Paivi (2018)
    Lähtökohdat Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista. Testasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, miten lääkäreille opetettu kahden kysymyksen menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja voimaantumiseen vastaanotolla. Menetelmät Kuusi lääkäriä sai tunnin koulutuksen kahden kysymyksen menetelmän käyttöön. Selvitimme kyselyillä vastaanottotilanteiden vaikutuksia potilaisiin ennen lääkärien koulutusta ja sen jälkeen. Tulokset Lääkärien koulutuksen jälkeen potilaat esittivät enemmän elämäänsä ja arkeensa kohdistuvia pohdintoja ja voimaantumista ilmaisevia kommentteja kuin potilaat ennen lääkärien koulutusta. Päätelmät Lääkärien koulutus näytti lisäävän potilaiden pohdintaa vaivansa merkityksestä elämässään ja antavan heille voimaa ja itseluottamusta edistää kuntoutumistaan.
  • Koukkari, Katja (2019)
  • Hetemäki, Iivo (2020)
    Voiko työskentelyä, joka tapahtuu ilman oppimistavoitteita sekä -suunnitelmaa ja pahimmillaan myös ilman ohjausta, kutsua koulutukseksi vain sillä perusteella, että se tapahtuu sairaalan seinien sisällä?
  • Sarivaara, Sofia; Lämsä, Riikka; Seppälä, Ullamaija (2018)
    Tutkimuksessa terveyskeskuksen vuodeosastoa lähestytään kuoleman paikkana kysyen, minkälaiset edellytykset vuodeosasto tarjoaa kuolevan potilaan hyvälle hoidolle. Tutkimukseen teemahaastateltiin yhdeksää hoitajaa kahdeksalta terveyskeskuksen vuodeosastolta Etelä-Suomesta. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kuolevan potilaan hoidon keskeisiä tekijöitä vuodeosastolla ovat osaston tilalliset, ajalliset ja toiminnalliset rakenteet. Ne ilmenevät hoitajien kokemuksissa huomattavissa määrin haasteina mutta myös hyvinä käytäntöinä. Yksityisen tilan puutteen vuoksi kuolevien hoidolle sekä vainajan laittamisen ja hyvästelyn hetkille ei ole tarjota tilanteiden edellyttämiä olosuhteita. Hoitajan ajan niukkuuden vuoksi hoito kaventuu kuolevan ruumiin hoitamiseksi, eikä kiireettömään läsnäoloon ole välttämättä mahdollisuutta edes lähellä kuoleman hetkeä. Toiminnallisena haasteena ovat kuolemasta vaikeneminen sekä kuoleman viime vaiheisiin ajoittuvat potilaiden siirrot. Hyvä kuolevan hoito on luonteeltaan proaktiivista ja jäsentyy kuoleman tunnistamisen ja tunnustamisen sekä kuolemanpiirin luomisen vaiheisiin. Kuolevien hoitaminen on terveyskeskuksen vuodeosastojen tehtävä, mutta niiden ajalliset, tilalliset ja toiminnalliset rakenteet eivät vielä tue parhaalla mahdollisella tavalla tehtävästä huolehtimista. Tarvitaan avointa keskustelua ja aktiivista kehittämistyötä, jotta kuolevan hyvä hoito vuodeosastoilla voi toteutua.
  • Liira, Helena; Lappalainen, Maija (2021)
  • Saukkonen, Petra; Viinikainen, Sari; Roos, Mervi; Helminen, Mika; Asikainen, Paula; Green, Philip; Suominen, Tarja (2019)
    Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat yhteydessä palvelun laatuun, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation menestymiseen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella johtajien ja eturivin työntekijöiden välillä ei ole ollut jaettua käsitystä vallitsevasta organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä. Hoitotyön kontekstissa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Yhteinen kulttuuri- ja ilmapiirikäsitys esimiesten ja työntekijöiden välillä voi edistää organisaation kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunnan sekä heidän lähiesimiestensä organisaatiokulttuuri- ja -ilmapiirinäkemyksiä. Tutkimukseen osallistui julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa (n=266) sekä heidän lähiesimiehiään (n=246) 11 sairaanhoitopiiristä. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Aineistoa kuvailtiin standardoitujen T-arvojen keski- ja hajontaluvuilla, analysoinnissa hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä sekä sekamallinnusta. Lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin kokonaisuudessaan sekä organisaatioilmapiirin osallisuuden ja funktionaalisuuden hoitohenkilökuntaa positiivisemmin. Operatiivisella ja konservatiivisella toimialueella lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatiokulttuurin joustamattomuutta. Lisäksi konservatiivisen toimialueen lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatioilmapiirin stressiä sekä enemmän osallisuutta ja funktionaalisuutta. Operatiivisen sekä psykiatrisen toimialueen lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin hoitohenkilökuntaansa pätevämmäksi. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnan ja lähiesimiesten näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä organisaatioilmapiirin stressin ja funktionaalisuuden osalta. Eri sairaanhoitopiireissä ryhmän vaikutus korostui organisaatiokulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan kokemisessa. Ilmenneet lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan näkemyserot osoittavat tarpeen organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin kehittämiselle yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi organisaation sosiaalisesta kontekstista. Organisaatiomuutoksissa on tarpeen ottaa huomioon työyhteisöjen erilaiset näkemykset ympäröivästä kulttuurista ja ilmapiiristä sekä työntekijöiden rooli ja asema organisaatiossa.
  • Korkiakoski, Valtteri; Kaila, Minna; Sumanen, Markku; Heistaro, Sami; Mattila, Pyry; Kortekangas-Savolainen, Outi; Kosunen, Elise (2021)
    Noin kolmannes sekä nuorista lääkäreistä että senioreista on kiinnostunut johtamistehtävistä, molemmissa ryhmissä miehet enemmän kuin naiset. Esimiestehtävissä olevat nuoret lääkärit ovat johtamiseen ¬motivoituneita ja heidän johtajauransa kehittymistä kannattaisi tukea.
  • Arminen, Susan; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2018)
    Jotta potilaiden hoitoa voidaan kehittää turvallisemmaksi, toiminnan puutteet ja heikkoudet tulee tunnistaa. Miksi-kysymyksillä on porauduttava haittatapahtumien juurisyihin saakka.