Browsing by Subject "415 Muut maataloustieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Virkkunen, Elina; Koppelmäki, Kari; Kivelä, Jukka Veli; Eerola, Markus; Helenius, Juha Pekka (Suomen maataloustieteellinen seura, 2016)
    Teollisen ekologian (IE, Industrial Ecology) perusidea on kiertotalouden toteuttaminen energiatehokkaasti. Käytännössä tämä toteutuu yritysyhteistyön muotoina, joita on alettu kutsua nimellä teolliset symbioosit (IS, Industrial Symbiosis). Tässä artikkelissa tarkastellaan lähiruoan tuotannon teollista symbioosia termin ”agroekologinen symbioosi” (AS) alla. Tutkimuskysymykset koskevat agroekologisen symbioosin järjestelmäkokonaisuutta ja liittyvät kasvinravinteiden kierrätykseen, energiaomavaraisuuteen, yritysyhteistyön muotoihin, teknologisiin ratkaisuihin sekä lähiruokatavoitteiden toteutumiseen symbioosissa. Tutkimusoletuksena on, että AS tarjoaa bio- ja kiertotalouteen sopivan, huoltovarmuutta parantavan hajautetun ruokajärjestelmän mallin, joka on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi kuin vallitseva fossiilitalouden perustalle rakentunut keskitetty ruokajärjestelmä. Aineistona on Hyvinkään Palopurolle sijoittuva AS-hanke, jossa yritykset ovat maatiloja, munituskanala sekä mylly ja leipomo. Toimijoiden tavoite on pilotoida ja demonstroida taloudellisesti kannattava tuotannollinen symbioosi, jossa alkutuotanto ja elintarvikejalostus toimivat yhteistyössä. Osa tuotteista myydään suoraan tilamyymälästä. Ravinteiden kierrätys tapahtuisi biokaasutuksen kautta. Energiantuotantoa tukisi korkean C/N suhteen materiaalien hiilto (puukaasutus), joka myös tuottaisi biohiiltä maanparannusaineeksi. Palopuron AS tuottaisi lähiruoan lisäksi myös lähienergiaa, mikäli liikennepolttoainelaatuisen biokaasun tuotanto saadaan paikallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa osaksi pilottia. Hanketta nimeltä Ravinne- ja energiaomavaraisen lähiruoan tuotanto: Palopuron agroekologinen symbioosi rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon –ohjelma. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto, joka toteuttaa sen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen sekä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa ajalla 1.6.2015 – 31.12.2016. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan kaikki symbioosissa syntyvät orgaaniset ylitteet on mahdollista hyödyntää energiantuotantoon ja ohjata lannoitus- ja maanparannuskäyttöön. Bioenergian tuotanto riittäisi symbioosin tarpeiden lisäksi esimerkiksi liikennepolttoaineen myyntiin. AS-hankkeen johtava ajatus on energiatehokas kiertotalous, jossa uusiutuvalla energialla pyritään energiaomavaraisuuteen. Samalla tehostetaan ravinteiden kierrätystä tuottamalla lannoitevalmisteita sekä parannetaan maan kasvukuntoa sitomalla maahan hiiltä.
  • Aaltonen, Maj-Lis; Siipilehto, Liisa; Mattila, Ilkka (2008)
    Hankehaavi on palvelu, jolla voidaan etsiä tietoa julkisin varoin rahoitetuista tutkimushankkeista. Se on kätevä työkalu, jonka avulla tiedontarvitsija löytää nopeasti yhtä aikaa maatalous-, maaseutu-, eläinlääke-tiede-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous-, kuluttaja-, ympäristö-, metsä- ja puualojen hanketietoja. Han-kehaavi avautuu osoitteessa www.hankehaavi.fi Hankehaavi haravoi verkossa julkaistua hanketietoa laitosten rekistereistä tai www-sivuilta ja ke-rää tiedot yhteen hakemistoon, josta haku on helppoa ja nopeaa. Tiedonhakija voi etsiä tietoa esim. sanalla bioenergia ja saa saaliikseen kaikki bioenergiaan liittyvien hankkeiden tiedot mukana olevista eri organi-saatioista yhdellä kertaa. Hankehaaviin on koottu nyt noin 4000 suomenkielistä tutkimushankekuvausta. Hankehaavi on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön, sen hallinnonalan organisaatioiden ja Viikin tiedekirjaston välisessä, jo vuodesta 1993 alkaneessa Matri-yhteistyössä. Alkuvaiheessa Hankehaa-vissa ovat mukana Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geodeettinen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston tiedekuntia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankehaavi on osa tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä edistävien tietotyökalujen palet-tia. Viikin tiedekirjaston tuottamat eViikki julkaisuviitetietokanta ja DViikki avoin julkaisuarkisto ovat välineitä Hankehaavista löytyvien tutkimushankkeiden tuloksina tuotettujen julkaisujen löytämiseen. Vii-kin tiedekirjaston tesaurusmuotoinen asiasanasto Agriforest on puolestaan väline niin julkaisujen kuin hankkeiden löytyvyyden edistämiseen. Se on laajin suomalainen maatalous-, metsä-, puu-, elintarvike-, kotitalous-, kuluttaja- ja ympäristöalojen asiasanasto ja soveltuu siten mainiosti näiden alojen tietorekiste-rien ja muiden hakemistojen kuvailuun. Hankehaavi ei vielä alkuvaiheessa ole saanut pyydykseensä kaikkea sitä tietoa mitä tavoitellaan, vaikka hyvä pohja on luotukin. Tietoja puuttuu vielä hankkeiden aloitus- ja päättymisajankohdista, yh-teistyötahoista ja rahoittajista. Löytyvyyttä varmistavia asiasanojakin olisi syytä tutkimushankekuvauksiin lisätä. Jatkokehittelyn tavoitteena on, että tutkija voisi yhdellä tallennuksella tuottaa sellaisen rakenteisen tutkimushankekuvauksen, joka samalla kertaa palvelisi omaa organisaatiota, yhteistyökumppaneita, ra-hoittajia ja tiedotusfoorumeita.
  • Pylkkänen, Päivi Helena; Hyyryläinen, Torsti Tapani; Kuuva, Niina Maria; Miettinen, Anniina (Ruralia-instituutti, 2018)
    Julkaisuja / Helsingin yliopisto, Ruralia-institutti
    Julkaisussassa esitetään käytännön kokeilussa opitun perusteella muotoutunut järjestelmällinen toimintatapa esimerkkinä siitä, miten hyvinvointia koskeva tietämys ja paikallinen tieto voidaan nivoa osaksi paikallista elinvoimaa edistävää hyvinvointityötä. Julkaisu on Paikkaperustainen hyvinvointitieto ja elinvoimakunnan hyvinvointiratkaisut -hankkeen tuotos.
  • Helenius, Juha Pekka; Koppelmäki, Kari (Ympäristöministeriö, 2017)
    Reports of the Ministry of the Environment
  • Kallio, Galina; Lehtinen, Ilja (2020)
  • Kallio, Galina; Lehtinen, Ilja (2020)
  • Pylkkänen, Päivi; Hyyryläinen, Torsti; Rannanpää, Sari; Pyykkönen, Sinikukka; Heikkinen, Benjamin; Koivisto, Aleksi; Ranta, Tommi (Maa- ja metsätalousministeriö, 2020)
    Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja
  • Haaranen, Tarja; Hagelberg, Eija; Heinonen, Sampsa; Helenius, Juha Pekka; Joona, Juuso; Koppelmäki, Kari; Lindström, Kristina; Mattila, Hanna; Mattila, Tuomas Johannes; Nikkilä, Lea-Elina; Tapio-Biström, Marja-Liisa; Veistola, Tapani (Ruokavisio group, 2016)
    Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla. 1. Tavoitteena ruokaturva Kotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu. 2. Kuluttamisesta osallistumiseen Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. 3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalien Tehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää. 4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalveluja Uudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta. 5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan Uusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti.
  • Lettojärvi, Iiris; Lindén, Leena (2018)
    Plants strongly affect the atmosphere of and the general feeling produced by amenity landscapes. To preserve the original impression when maintaining or renovating a landscape site, it is essential to know the plant assortment available at the time of construction. Our aim was to find out which landscape plants were popular or typical in Finland in the 1950s and how they were used in ornamental plantings. The study was confined to woody plants in public and semipublic green areas, such as parks, street plantings, playgrounds, cemeteries and shared yards. The back volumes (1950 to 1959) of the Finnish horticultural magazine Puutarha and a few other publications on garden plants and landscape design were used as the main source of information. The relative popularity of different taxa was judged by the frequency they were referred to in the literature. The results showed that even if the assortment of woody ornamentals was rather scanty in the 1950s, there were such taxa on the market that are no longer common in Finland. Domestic nurseries prospered and there seemed to be enthusiasm for trying new, sometimes not quite winter hardy species, such as Ligustrum vulgare, which was often advertised for hedges in the fifties. Some of the most popular ornamental plants were Crataegus grayana, Caragana arborescens, Syringa vulgaris and its cultivars, Salix alba sericea 'Sibirica' and the glaucous-leaved forms of Picea pungens. Hardwoods were favoured in urban settings and Tilia were the most common taxa in street tree plantings.
  • Rimhanen, Karoliina; Määttänen, Satu; Yirdaw, Eshetu (2020)
  • Lindén, Leena; Suomalainen, Sari; Mikola, Varpu; Vuollet, Arto (2018)
  • Rantamäki-Lahtinen, Leena Maija; Saastamoinen, Markku; Väre, Minna (2017)
  • Linden, Leena Kaarina; Iwarsson, M. (2015)
    Ornamental Malus cultivars with pendulous branches are called weeping or hanging crabapples. This report is part of a project aimed at identification and characterization of weeping crabapple clones. We used DNA-fingerprinting techniques, morphological characters and historical records to unravel the name and origin of 13 Finnish and Swedish weeping crabapple specimens. One Swedish and four Finnish trees were identified as Malus prunifolia ‘Pendula’, which originated at the experimental station of the Royal Swedish Academy of Agriculture in Stockholm in 1859 or 1860. Two old Swedish trees were concluded to represent M. p. ‘Pendula Nova’, another weeping clone born in the same station in 1873 and regarded as extinct long ago. Malus ‘Hyvingiensis’ was verified as a unique, triploid cultivar grown from seed at the Finnish State Railways Nurseries, Hyvinkää around 1900. DNA-fingerprinting revealed several mislabellings among both the local and the reference samples. Three of the local trees and two of the reference accessions remained unidentified. The three historical cultivars will be preserved in the national gene banks.
  • Trogen, Ada (2020)
  • Trogen, Ada Jemina (2020)
  • Helenius, Juha (Gaudeamus, 2020)
  • Äijö, Helena; Nurminen, Jyrki; Myllys, Merja; Sikkilä, Markus; Salo, Heidi; Paasonen-Kivekäs, Maija; Turunen, Mika; Koivusalo, Harri; Alakukku, Laura; Puustinen, Markku (Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, 2017)
    Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote
  • Äijö, Helena; Myllys, Merja; Sikkilä, Markus; Salo, Heidi; Nurminen, Jyrki; Häggblom, Ole; Turunen, Mika; Paasonen-Kivekäs, Maija; Warsta, Lassi; Koivusalo, Harri; Alakukku, Laura; Puustinen, Markku (Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, 2017)
    Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote