”Älä syö mitään, mitä isoäiti ei tunnistaisi ruoaksi”, neuvoo syöjän käsikirja. ”Aitoon ruokaan eivät kuulu lisäaineet ja muut kemikaalit”, opastaa toinen. Pitäisi syödä ”puhtaasti” ilman, että ruoka on prosessoitua. Tässäkö ovat turvallisen ruoan mittarit? Kuka kohta enää uskaltaa tunnustaa ostavansa ruokaa kaupasta, vaikka ruoka on Suomessa erittäin turvallista. Ruoan prosessointikin tarkoittaa tavallista ruoan valmistusta, jota tehdään myös kotikeittiössä. Elintarvikkeen joskus pitkä lista eri ainesosista ei kuvasta keinotekoisuutta, sillä kaikki ruoassa on kemiaa mukaan lukien vitamiinit ja muut ravintoaineet. Sen sijaan ruokaan vahingossa joutuneet vieraat kemialliset aineet tai luontaisesti esiintyvät myrkyt voivat olla terveydelle haitallisia.

Vakava D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan. Pieni 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus on ollut havainnoivissa tutkimuksissa yhteydessä kansantautien esiintyvyyteen, mutta uudet laajat meta-analyysit eivät tue vitamiinisupplementaation ehkäisevää vaikutusta. D-vitamiinisupplementaatio ei ole vähentänyt kaatumisia, luunmurtumia tai kansantauteja, jos 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus on ollut lähtötilanteessa riittävä. D-vitamiinimyrkytys on erittäin harvinainen mutta voi johtaa hyperkalsemiaan ja siihen liittyviin komplikaa¬tioihin.

Hankehaavi on palvelu, jolla voidaan etsiä tietoa julkisin varoin rahoitetuista tutkimushankkeista. Se on kätevä työkalu, jonka avulla tiedontarvitsija löytää nopeasti yhtä aikaa maatalous-, maaseutu-, eläinlääke-tiede-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous-, kuluttaja-, ympäristö-, metsä- ja puualojen hanketietoja. Han-kehaavi avautuu osoitteessa www.hankehaavi.fi Hankehaavi haravoi verkossa julkaistua hanketietoa laitosten rekistereistä tai www-sivuilta ja ke-rää tiedot yhteen hakemistoon, josta haku on helppoa ja nopeaa. Tiedonhakija voi etsiä tietoa esim. sanalla bioenergia ja saa saaliikseen kaikki bioenergiaan liittyvien hankkeiden tiedot mukana olevista eri organi-saatioista yhdellä kertaa. Hankehaaviin on koottu nyt noin 4000 suomenkielistä tutkimushankekuvausta. Hankehaavi on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön, sen hallinnonalan organisaatioiden ja Viikin tiedekirjaston välisessä, jo vuodesta 1993 alkaneessa Matri-yhteistyössä. Alkuvaiheessa Hankehaa-vissa ovat mukana Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geodeettinen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston tiedekuntia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankehaavi on osa tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä edistävien tietotyökalujen palet-tia. Viikin tiedekirjaston tuottamat eViikki julkaisuviitetietokanta ja DViikki avoin julkaisuarkisto ovat välineitä Hankehaavista löytyvien tutkimushankkeiden tuloksina tuotettujen julkaisujen löytämiseen. Vii-kin tiedekirjaston tesaurusmuotoinen asiasanasto Agriforest on puolestaan väline niin julkaisujen kuin hankkeiden löytyvyyden edistämiseen. Se on laajin suomalainen maatalous-, metsä-, puu-, elintarvike-, kotitalous-, kuluttaja- ja ympäristöalojen asiasanasto ja soveltuu siten mainiosti näiden alojen tietorekiste-rien ja muiden hakemistojen kuvailuun. Hankehaavi ei vielä alkuvaiheessa ole saanut pyydykseensä kaikkea sitä tietoa mitä tavoitellaan, vaikka hyvä pohja on luotukin. Tietoja puuttuu vielä hankkeiden aloitus- ja päättymisajankohdista, yh-teistyötahoista ja rahoittajista. Löytyvyyttä varmistavia asiasanojakin olisi syytä tutkimushankekuvauksiin lisätä. Jatkokehittelyn tavoitteena on, että tutkija voisi yhdellä tallennuksella tuottaa sellaisen rakenteisen tutkimushankekuvauksen, joka samalla kertaa palvelisi omaa organisaatiota, yhteistyökumppaneita, ra-hoittajia ja tiedotusfoorumeita.

Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumista ja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.