Browsing by Subject "513 Oikeustiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 127
  • Kolbe, Laura (Gaudeamus Helsinki University Press, 2018)
  • Nieminen, Kati; Jauhola, Laura; Lepola, Outi; Rantala, Kati; Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas (Valtioneuvoston kanslia, 2020)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Tämän hankkeen tehtävänä oli selvittää uudistuksen onnistumista. Lainsäädännön tasolla moni tavoitteista on onnistunut ja lain keinovalikoimaa pidetään hyvänä. Eri syrjintäperusteet on huomioitu aiempaa paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu. Myös työelämän yhdenvertaisuuden edistä-misvelvoitteen laajentamista pidetään myönteisenä kehityksenä. Kaikki syrjintäperusteet eivät kuitenkaan ole vieläkään täysin yhdenmukaisessa asemassa. Aineiston perusteella lakia ja sen mahdollisuuksia ei myöskään tunneta riittävän hyvin. Ilmeistä on, että uusi yhdenvertaisuuslaki on lisännyt yhdenvertaisuusasioiden näkyvyyttä ja lisännyt syrjintätapausten esiin tulemista. Ilmeistä on myös, että osa syrjinnästä jää edelleen piiloon ja tunnistamatta. Yleisenä haasteena on edelleen valvontaviranomaisten resurssien puutteellisuus. Suurimmat haasteet lain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät täytäntöönpanoon ja siihen, miten eri syrjintäperusteilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin. Haasteita voidaan osittain purkaa lainsäädäntöä uudistamalla ja yhdenvertaisuuden edistämisen voimakkaammalla ohjauksella.
  • Tapio, Jenni K (2017)
  • Lohi, Tapani (2004)
  • Uusikylä, Petri; Ahonen, Pertti; Takanen, Aliisa (Valtioneuvosto, 2015)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Euroopan unionissa on viimeisten vuosien aikana korostettu paremman sääntelyn merkitystä niin Euroopan kilpailukyvyn kuin unionin legitimiteetin näkökulmasta. Byrokratian vähentäminen ja sääntelyn kehittäminen ovat entisestään korostuneet uuden komission aloittaessa toimintansa vuoden 2014 lopulla. EU:n säädösehdotusten ja säädösten vaikutusten arviointi on yksi sääntelyn kehittämisen ja hallinnon avoimuuden työvälineistä. Sekä komissio että Euroopan parlamentti ovat nostaneet EU:n toimintapolitiikkojen ja säädösten vaikutusarvioinnit keskeiseen asemaan. Samoin ovat tehneet useat EU:n jäsenvaltiot, kuten Iso-Britannia, Alankomaat, Saksa, Ruotsi, Viro ja Tanska. Näissä maissa on perustettu erillisiä vaikutustenarviointiyksiköitä, joiden tehtävänä on kriittisesti arvioida uusien säädösten tai politiikkojen tarpeellisuutta sekä arvioida niiden vaikutuksia. Suomessa kansallisten lakien vaikutusarviointi on jo vakiintunut menettely. Sen sijaan EU-säädösten ja aloitteiden osalta meillä ei juurikaan tehdä systemaattista vaikutusarviointia. Tämä on koettu ongelmaksi, sillä ilman selkeää tutkimuksellista näyttöä Suomen on vaikea asia-argumentein ajaa omia kansallisia etujaan Euroopan unionissa. Tässä selvityksessä on kartoitettu paremman sääntelyn ja vaikutusarviointitoiminnan nykytila ja tulevaisuuden linjaukset sekä keskeisissä EU-instituutioissa (komissio, parlamentti ja neuvosto) että Suomen kannalta kiinnostavissa verrokkimaissa. Tämän lisäksi selvityksessä on käyty läpi valtioneuvoston tämän hetkinen EU-vaikutusten arvioinnin tilanne eri ministeriöissä. Tutkimus on perustunut laajaan dokumenttianalyysiin ja haastatteluihin sekä EU-tasolla että ministeriöissä ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Lisäksi osana selvitystä on tiedusteltu suomalaisilta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta niiden valmiuksia ja halukkuutta tehdä tulevaisuudessa EU-vaikutusten arviointeja. Selvityksen johtopäätöksenä esitetään EU-vaikutusten kansallisen arviointimallin käyttöönottoa. Malli perustuu EU-säädösten ajallisen valmistelu-ulottuvuuden suhteen viiteen vaikuttamisikkunaan, josta ensimmäinen avautuu jo ennen kuin varsinainen säädösvalmistelu on virallisesti käynnistynyt ja viimeinen siinä vaiheessa, kun EU-säädöksiä toimeenpannaan kansallisella tasolla. Mallin käyttöönotto edellyttää etenkin ministeriön vastuuvirkamiehiltä hyvää perehtyneisyyttä vaikutusarviointimetodologiaan sekä strategista ymmärrystä erottaa Suomen kannalta merkittävät EU- aloitteet, joihin arviointitoiminta kohdennetaan. Tätä osaamista on vahvistettava erikseen laadittavan vaikutusarviointimanuaalin ja laajamittaisen koulutuksen avulla. Samoin valtioneuvoston kanslian on tehtävä puitesopimus vaikutusarviointeja tekevän tutkimuskonsortion kanssa, mitä kautta varmistetaan vaikutusarviointien saatavuus tarpeen vaatiessa. Myös EU-ministerivaliokunnan, EU-asioiden komitean sekä sen asettamien jaostojen toimintaa tulee kehittää nykyistä strategisempaan suuntaan tavalla, joka tukee Suomen kannalta merkittävien EU-asioiden priorisointia ja vaikutusarviointien kohdentamista niihin.
  • Enroth, Timo Otso; Neuvonen, Riku Jonni Petteri (Valtioneuvoston kanslia, 2017)
    Finland. Valtioneuvoston Kanslia. Julkaisusarja
  • Tuovinen, Anna-Kaisa (Kelan tutkimusosasto, 2012)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia
  • Seppänen, Mikko; Kahri, Pekka; Kere, Juha; Raivio, Taneli; Pitkäranta, Anne (2019)
  • Raitio, Juha (2021)
    Jäsenvaltioiden tasa-arvo ja kansallisen identiteetin kunnioitus ilmaistaan SEU 4(2) artiklassa ja tätä artiklaa on joissakin jäsenvaltioissa alettu käyttämään keinona vastustaa EU:n arvopohjaan liittyvää tulkintaa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kolmiyhteydestä. Artikkeli määrittelee sekä oikeusvaltion että kansallisen identeetin kunnioittamisen käsitteen EU-oikeudessa.