Browsing by Subject "5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 116
  • Roos, Jeja Pekka (2016)
    Kahden vanhuutta ja vanhenemista koskevan teoksen arvio (Antti Eskola Vanhuus, Claes Andersson Stilla dagar i Mejlans)
  • Roos, Jeja Pekka (2017)
  • Alho, Rolle Julius (2015)
  • Hämäläinen, Hans-Mikael (2015)
    Artikkelissa tarkastelen suomalaisten suurten ikäluokkien omille iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamaa hoiva- ja käytännön apua. Aikuisille lapsille annetulla hoiva-avulla tarkoitan apua lastenlasten hoidossa. Artikkelissa kysyn: 1) Ovatko suurten ikäluokkien auttamismahdollisuudet yhteydessä heidän iäkkäille vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaan käytännön apuun ja hoivaan? 2) Ovatko iäkkäiden vanhempien ja aikuisten lasten avun tarpeet yhteydessä suurten ikäluokkien heille antamaan käytännön apuun ja hoivaan? Tutkimuksen aineistona käytän Sukupolvien ketju -hankkeessa vuonna 2012 suurten ikäluokkien edustajilta kerättyä postikyselyaineistoa (n=2278). Tulosten mukaan suurten ikäluokkien omille iäkkäille vanhemmilleen antama apu on yhteydessä ennen kaikkea vanhempien avun tarpeisiin. Aikuisten lasten tukeminen taas kiinnittyy avun tarpeiden lisäksi laajemmin suurten ikäluokkien mahdollisuuksiin antaa apua.
  • Laatikainen, Tiina; Vapalahti, Olli; Kalland, Mirjam; Välijärvi, Jouni; Huotilainen, Minna; Salmivalli, Christina; Salo, Ahti; Hiilamo, Heikki; Kuivalainen, Susan; Pekkarinen, Elina; Niemi, Jyrki; Välimäki, Juuso; Ollikainen, Markku (Valtioneuvoston kanslia, 2020)
    Valtioneuvoston kanslia asetti 22.4.2020 COVID-19-tiedepaneelin tukemaan valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamaa valmisteluryhmää koronaviruskriisin haitallisten vaikutusten arviointiin ja ehkäisyyn sekä tehtyjen toimenpiteiden purkuun ja Suomen jälleenrakennukseen liittyvissä kysymyksissä. Tiedepaneeli asetettiin toimikaudelle 22.4.–31.5.2020. Tiedepaneelin tehtävänä oli auttaa valmisteluryhmää tutkittuun tietoon perustuen arvioimaan ja ennakoimaan COVID-19-kriisiin liittyviä ja siitä seuraavia vaikutuksia sosiaalisen, terveydellisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan resilienssin näkökulmista. Paneeli muodostettiin seuraavien alojen asiantuntijoista: kansanterveystieteet, koulutuspolitiikka, käyttäytymistiede (ml. psykologia), resilienssi, sosiaalipolitiikka, talouspolitiikka, sekä ympäristö- ja ilmastotieteet. Valtioneuvoston kanslia asetti paneelin jäsenet Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja Suomalaisen Tiedeakatemian esitysten perusteella. Lisäksi valtioneuvosto täydensi tiedepaneelia kolmella asiantuntijalla.
  • Satka, Mirja Eila Annikki (2016)
  • Toikka, Arho; Hukkinen, Janne Ilmari; Janasik, Nina Margareta (2013)
    Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen kirjoitti oivallisesti teollisesti tuotetuista nanomateriaaleista ja niihin liittyvistä riskeistä (Tieteessä tapahtuu 1/2013). Savolainen on oikeassa siinä, että riskitutkimus laahaa perässä eikä nykyisillä menetelmillä saada kerättyä sääntelyn vaatimia todisteita materiaalin turvallisuudesta tai turvattomuudesta. Turvallisuuteen tähtäävä lainsäädäntömme ja erityisesti Euroopan unionin kemikaalilainsäädäntö REACH on rakennettu oletukselle epätietoisuuden kutistamisesta riskiksi, eli tarkaksi laskelmaksi haitallisista vaikutuksista ja niiden todennäköisyyksistä.
  • Mäenpää, Pasi Antero; Faehnle, Maija Elina (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2017)
    TEM oppaat ja muut julkaisut
  • Blomberg, Helena; Kroll, Christian (Gaudeamus, 2017)
  • Hiilamo, Heikki (2019)
  • Gregow, Hilppa; Mäkelä, Antti; Tuomenvirta, Heikki; Juhola, Sirkku; Käyhkö, Janina; Perrels, Adriaan; Kuntsi-Reunanen, Eeva; Mettiäinen, Ilona; Näkkäläjärvi, Klemetti; Sorvali, Jaana H; Lehtonen, Heikki; Hilden, Mikael; Veijalainen, Noora; Kuosa, Harri; Sihvonen, Matti; Leijala, Ulpu; Ahonen, Sami; Johansson, Milla M; Haapala, Jari J.; Korhonen, Hannele; Ollikainen, Markku; Lilja, Saara; Ruuhela, Reija; Rasmus, Sirpa; Särkkä, Jani; Siiriä, Simo-Matti (Suomen ilmastopaneeli, 2021)
    Suomen ilmastopaneeli Raportti
  • Vesa, Juho Antti (Gaudeamus, 2017)
  • Roos, J P (2018)
  • Kananen, Johannes Kennet (Gaudeamus, 2017)
  • Niskanen, Satu; Forma, Leena; Salminen, Anna-Liisa; Aho, Anna Liisa (2021)
    Arkikuntoutus on yksi kotikuntoutuksen muodoista. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on määritellä arkikuntoutuksen ominaispiirteet. Järjestelmällisesti toteutetun kirjallisuushaun aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta vuosilta 2007–2018. Mukaan otettiin eri menetelmin toteutettuja tutkimuksia. Katsaukseen valitut artikkelit (n=13) kartoitettiin kuvailevan synteesin avulla. Arkikuntoutuksen tavoitteet liittyivät asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen, asiakkaan terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien taitojen kehittymiseen sekä asiakkaan osallisuuden ja aktiivisuuden tukemiseen. Arkikuntoutuksen keinoina hyödynnettiin yksilöllistä arkikuntoutusjakson toteutusta, asiakkaan voimaantumisen tukemista, asiakkaan toiminnan mahdollistamista sekä käytettäviä harjoitteita. Käytännössä arkikuntoutuksessa hyödynnetään COPM- tai TARGET-arviointimenetelmiä, fyysistä toimintakykyä tukevia harjoitteita, päivittäisten toimien toistamista, toiminnan ja ympäristön muokkaamista sekä asiakkaan voimaannuttamista. Arkikuntoutuksen organisoinnissa ilmeni työnjakoon, johtamiseen ja kestoon liittyviä ominaispiirteitä, ja arkikuntoutuksen kohderyhmä määriteltiin iän, diagnoosin, toimintakyvyn sekä palvelujen käytön perusteella. Arkikuntoutuksen ominaispiirteiden määrittely sujuvoittaa viestintää ja tukee yhteisen ymmärryksen saavuttamista Suomessa kotikuntoutusmenetelmistä puhuttaessa.