Browsing by Subject "5144 Sosiaalipsykologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 45
  • Kauppinen, Kaisa (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja
    Työssäkäyvän läheisen kuolema, suru ja siitä selviäminen on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimusta, jossa tutkitaan työssäkäynnin sekä omais- ja läheishoivan yhteensovittamista. Perheenjäsenen tai muun läheisen äkillinen tai vakavan sairauden seurauksena kuolema on yksi stressaavimmista elämätapahtumista jonka seurauksia tässä tutkimuksessa tutkitaan työhön liittyvien käytäntöjen ja poissaolojen sekä työn ja työyhteisön merkityksen näkökulmasta. Hankkeessa on haastateltu fokus-, kaksin- ja yksinhaastatteluilla eri aloilla työskenteleviä ihmisiä (n= 16) ja kysytty heidän kokemuksiaan kuolemansairaan läheisensä hoitoon osallistumisesta ja kuolemaan liittyvän surun ja stressin käsittelystä. Missä määrin tämä prosessi on aiheuttanut työstä poissaolon tarvetta ja missä määrin työssäkäynti on tukenut surusta toipumista ja arkeen palaamista? Mikä on työn ja työyhteisön merkitys tässä prosessissa? Antaako työyhteisö lohdutusta ja myötätuntoa? Tulosten pohjalta hahmotellaan työelämän käytäntöjä, jotka takaavat työn ja läheisen kuoleman aiheuttavan suruntyön yhteensovittamisen sekä onnistuneen työhön ja arkeen paluun. Samalla arvioidaan muiden maiden käytäntöjä ja kokemuksia. Kiinnostava esimerkki on Ruotsin närståendepenning(omaishoivaraha), jonka perusteella työntekijä voi olla työstä pois ja saada poissaolon ajalta sairausvakuutuksen kautta korvausta osallistuessaan terminaalivaiheessa olevan läheisensä saattohoitoon. Tutkimuksessa kysytään miten meillä työpaikat ovat varautuneet näihin usein yllätyksellisiin tilanteisiin? Suomessa kuolee vuosittain hieman yli 50 000 henkilöä (v. 2014 yhteensä 52 186), joten kuolema kohtaa monin tavoin myös työssäkäyviä, joiden perheenjäsen tai muu läheinen kuolee joko äkillisesti tai vakavan sairauden murtamana. Monilla työpaikoilla kuolema ja surutyö ovat yhä tabuaiheita, jotka kuuluvat yksityiselämän kriisitilanteisiin. Englannissa ja Kanadassa on tuotu esille uudenlaista näkemystä ja tarkasteltu kuoleman ja surun problematiikkaa myös työelämän organisaatioiden ja johtamisen näkökulmasta. Myös Suomessa on työelämän käytäntöjä (joustavat työajat, hoivavapaa, varhaisen välittämisen malli), joita voidaan soveltaa työpaikolla henkilöstön jäsenten osallistuessa läheisensä saattohoitoon tai kuoleman aiheuttamasta surusta toipumiseen. Parhaimmillaan käytännöt ovat osoitus myötätuntoisesta henkilöstöpolitiikasta ja merkki välittämisen työkulttuurista. On tärkeää, että työpaikan jäsenet kokevat tulevansa tasapuolisesti ja hyvin kohdelluiksi näissä elämänsä kriisitilanteissa, joiden vaikutukset läikkyvät monin tavoin myös työelämän tilanteisiin.
  • Hakoköngäs, Juho Eemeli; Sakki, Inari Hannele; Kello, Katrin; Pirttilä-Backman, Anna-Maija; Salapuro, Hanna-Mari (2019)
    Tässä artikkelissa tarkastelemme historian opettajien käsityksiä Suomen historian arkaluontoisista ja marginaalisista aiheista, sekä sitä, miten opettajat ratkovat näihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä työssään. Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin ja kyselyllä vuosina 2015–2016. Opettajien vastausten analysoinnissa ja tulkinnassa hyödynnetään taustateoriana sosiaalisten representaatioiden teoriaa (Moscovici 2008; Sakki, Menard & Pirttilä-Backman 2017). Tutkimuksessa arkaluontoisella viitataan historian sisältöihin, joiden käsittelyn opettajat kokevat vaativan erityistä varovaisuutta tai hienotunteisuutta. Marginaalisella tarkoitetaan aiheita, joiden opettajat kokevat jäävän historian opetuksessa sivuun tai joiden he katsovat täydentävän opetussuunnitelmassa tai oppimateriaaleissa tarjottuja historian opetuksen sisältöjä. Tutkimus osoittaa, että opettajat kokevat naisten ja vähemmistöjen roolin sekä mikrohistorian useimmin marginaaliin jääviksi aiheiksi. Sotiin ja vähemmistöjen rooliin liittyvät aiheet koetaan useimmin arkaluontoisiksi. Monikulttuurinen luokkaympäristö ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen olivat tyypillisiä arkaluontoisuutta aiheuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella opettajat osoittivat selvää kiinnostusta pohtivaan, kyseenalaistavaan ja tulkitsevaan historian opetukseen. Marginaalisuuteen ja arkaluontoisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen koettiin opetusta rikastavaksi tekijäksi.
  • Toppinen, Anne; Vainio, Satu Annukka (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, 2019)
    Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu
  • Niska, Miira; Olakivi, Antero; Vesala, Kari Mikko (2018)
    The debate over the role of interviews in qualitative social research, especially relational-constructionist forms of discursive research, was lively already a decade ago and the debate continues. Some scholars argue that researchers who are interested in discourses should avoid producing interview data altogether. In this article, we compile and critically discuss the criticism posed against interview-based discursive research and defend the place of interviews in social research. While evaluating different forms of research, we argue, one must discuss methods and materials but also, if not more importantly, theoretical and methodological perspectives to them. Furthermore, we introduce qualitative attitude approach as an example of a discursive approach that utilises interview data while acknowledging the criticism against interview-based research scholars have presented over the years.
  • Myyry, Liisa (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja
  • Mannerström, Rasmus; Muotka, Joona; Leikas, Sointu; Lönnqvist, Jan-Erik (2020)
    Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia, eli poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M=24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta: mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa? Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vasemmistoliberaalit, (2) oikeistoliberaalit, (3) vasemmistokonservatiivit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja koulutustasoltaan keskiarvoa lähellä olevat sen sijaan suhtautuivat odotusten vastaisesti kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset tukevat viimeaikaisia havaintoja sosiokulttuuristen kysymysten kasvavasta merkityksestä ja osoittavat kuinka oleellista nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on huomioida eri ideologisten ulottuvuuksien risteymiä. Lisäksi tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia muun muassa enemmistön maltillisuudesta maahanmuuttokysymyksissä, kaikista suomalaisista huolta kantavista perussuomalaisten kannattajista sekä tulojen ja maahanmuuttoasenteiden yhteydestä.
  • Kuismin, Ari; Kylkilahti, Eliisa; Autio, Minna Maarit (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja
  • Kauppinen, Kaisa; Silfver-Kuhalampi, Mia (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja
  • Niska, Miira (2021)
    Poliittisten toimijoiden ja ajatushautomojen mukaan työelämä on keskellä murrosta; tulevaisuuden työ on paitsi entistä autonomisempaa ja merkityksellisempää myös joustavampaa ja monimuotoisempaa. Tässä artikkelissa tarkastelen kriittisen diskursiivisen psykologian näkökulmasta uuden työn ideoiden käyttöönottoa ruohonjuuritason vuorovaikutuksessa. Artikkelissa analysoin yliopisto-opiskelijoiden haastattelupuhetta tulevasta työllistymisestään ja kysyn, ovatko opiskelijat ottaneet käyttöönsä uuden työn ideat vai rakentavatko he tulevaa työmarkkina-asemaansa edelleen perinteisempiin työn merkityksiin nojautuen. Haastatteluihin osallistuneille yliopisto-opiskelijoille uusi työ vaikuttaa olevan tuttu ja hyväksytty, joskaan ei aina yksiselitteisen myönteisesti arvotettu jäsennys työelämästä. Vaikka opiskelijat ottavat haastattelutilanteessa käyttöön poliittisten toimijoiden ja ajatushautomojen lanseeraaman uuden työn idean, he myös tunnistavat vanhan version työstä ja käsittelevät jännitteitä työn uusien ja vanhojen merkitysten välillä.
  • Laine, Hanna; Hankonen, Nelli; Absetz, Pilvikki; Kujala, Johanna (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
  • Hynynen, Sini-Tuuli; Kaaja, Elisa; Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
  • Nelimarkka, Anni; Laine, Kaarlo; Kostamo, Katri; Hankonen, Nelli (2020)
    Nuorten vähäiseen liikkumiseen on pyritty tarttumaan monin keinoin. Monissa hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivissä interventioissa pyritään muuttamaan kohderyhmän käsityksiä tai taitoja elintapamuutoksen aikaansaamiseksi. Usein oletetaan, että interventioiden kohteet ymmärtävät sanoman ja viestit samoin kuin suunnittelijat ovat ne tarkoittaneet. Olisi kuitenkin tärkeää myös empiirisesti tutkia, miten kohderyhmä havaitsee liikunnan edistämisen toimenpiteet ja viestit. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Let’s Move It -liikuntaintervention vastaanottoa vähän liikkuvien datanomiopiskelijoiden joukossa. Ohjelman tavoitteena oli mm. tiedon, motivaation ja taitojen lisäämisen sekä ympäristömuutosten kautta lisätä liikuntaa erityisesti vähän liikkuvien nuorten osalta ja vähentää passiivista aikaa. Tämä ryvässatunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen ensimmäisessä tutkimuskohortissa toteutettu osatutkimus pyrki selvittämään, miten ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret ovat ymmärtäneet intervention tavoitteet ja viestit. Puolistrukturoidut haastattelut (n=14, kaksi ryhmä- ja kahdeksan yksilöhaastattelua) analysoitiin kirjaimellisen ja tulkitsevan luennan kautta hyödyntäen laadullisen asennetutkimuksen näkökulmaa. Haastatteluaineistosta selvisi, että haastateltujen liikuntaa koskevat asenteet ovat joko säilyneet myönteisinä tai parantuneet. Merkittävä enemmistö haastatteluvirikkeisiin saaduista responsseista oli sävyltään positiivisia, tosin varauksellisiakin kommentteja ilmeni. Innostuneimman vastaanoton saivat mm. viesti siitä, että vähäkin liikkeen lisääminen on parempi kuin ei mitään, liikuntakokeilut, ”SMART”-tavoitteen asettelun ja suunnittelun taidot sekä uusi tieto istumisen vähentämisen haitoista. Vaikka joidenkin opiskelijoiden puheessa ilmeni tulkinta, että interventio oli vaikuttanut sekä ajatuksiin että arjen liikkumiseen, osa ei kokenut intervention tavoitteiden siirtyneen käytännöksi. Käsittelemme tällaisen lähestymistavan mahdollisuuksia ja haasteita interventioevaluaatiossa. Avainsanat: interventiouskollisuus, vastaanottotutkimus, nuoret, laadullinen asennetutkimus
  • Kauppinen, Kaisa; Silfver-Kuhalampi, Mia (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja
  • Mustonen, Pekka; Pankakoski, Maiju; Arola, Johanna; Höckerstedt, Krister; Mäkisalo, Heikki; Saarela, Lauri; Lindgren, Leena (2018)
  • Ryynänen, Sanna; Varjonen, Sirkku Anneli; Nortio, Emma Kaarina; Hahtola, Pinja; Urpilainen, Jenni; Ylikojola, Pertti; Hosiasluoma, Niina (2017)
  • Haukkala, Ari (2017)