Browsing by Subject "517 Valtio-oppi, hallintotiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 153
  • Suuronen, Ville (2019)
    Carl Schmittin (1888–1985) ja Hannah Arendtin (1906–1975) poliittinen ajattelu avaa ajankohtaisen näkökulman keskusteluun Euroopan ja lännen käsitteistä. Sekä Schmittin että Arendtin poliittisen teorian ytimessä on kertomus eurooppalaisen politiikkatradition synnystä ja sen kriisiytymisestä modernina aikakautena. He tarjoavat kaksi erilaista tapaa ymmärtää länsimaista historiaa, 1900-luvun poliittista maailmaa ja sen erilaisia kriisejä sekä kansainvälisen politiikan tulevaisuutta.
  • Lehtisaari, Katja (2019)
  • Kaidesoja, Tuukka Juhani; Kauppinen, Ilkka (2018)
    Artikkelissa analysoidaan nykyistä suomalaista tiedepolitiikkaa akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Keskitymme erityisesti uuden yliopistolain jälkeiseen tilanteeseen, koska vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki ja siihen liittynyt yliopistouudistus muuttivat yliopistojen suhdetta valtioon ja markkinoihin sekä nostattivat laajaa tiedepoliittista keskustelua. Siten on kiinnostavaa kysyä, mihin suomalainen tiedepolitiikka on suuntautunut yliopistolain jälkeisessä tilanteessa. Pyrimme vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla teoriaohjaavasti nykyistä tiedepolitiikkaa suuntaavia asiakirjoja akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Johtopäätöksemme on, että asiakirjojen tavoitteenasettelussa ja toimenpidesuosituksissa näkyvät selvästi akateemisen kapitalismin teorian korostamat piirteet. Lopuksi osoitamme joitain nykyisen tiedepolitiikan ongelmia ja sen perustelujen hataruuden.
  • Pynnöniemi, Katri (2017)
    Tässä keskustelupuheenvuorossa tarkastelen Suomen ulkopoliittisesta linjasta ja Venäjän-politiikasta viimeisen parin vuoden aikana käytyä keskustelua. Argumentissani on kaksi osaa. Ensiksi kiinnitän huomiota siihen, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuoreet linjapaperit jättävät pitkälle huomioimatta Venäjän poliittisen ja taloudellisen hallintajärjestelmän – sisteman – kehityksen ja sen vaikutuksen ulkopolitiikan toimintatapoihin. Tähän tulokseen tulen vertailemalla vuoden 2012 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon muotoiluja tuoreisiin ulkopoliittisiin linjapapereihin: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustuspoliittisen selontekoon sekä toukokuussa 2016 julkaistuun Nato-arvioon. Otan huomioon myös eduskunnassa käydyn keskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta sekä ulkoasiainvaliokunnan selontekoa koskevan mietinnön. Kysyn, millaisena maailmanpoliittisena toimijana Venäjä selonteoissa ja niistä käydyissä poliittisissa keskusteluissa hahmottuu ja millaisen viitekehyksen kautta Venäjän toimintaa selitetään. Argumenttini toisessa osassa tarkastelen selontekoihin liittyvästä politiikkaprosessista hahmottuvaa ulkopoliittista linjaa, ”aktiivista vakauspolitiikkaa”. Esitän, että linja on monitulkintainen: eduskuntakäsittelyssä ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä aktiivisuudelle ja vakaudelle annetaan hyvinkin ristiriitaisia merkityksiä.
  • Miklossy, Katalin (Gaudeamus, 2018)
  • Alho, Rolle Julius (2015)
  • Gritsenko, Daria; Tynkkynen, Veli-Pekka (2016)
    Artikkelissa tutkitaan, miten Venäjän viimeaikainen toiminta arktisella alueella on heijastunut poliittisessa viestinnässä vuosina 2011–2015. Artikkeli osoittaa runsaan sanomalehtimateriaalin ja ulkoministeriön aineiston avulla, että Venäjän hallitus soveltaa vähintään kahta erillistä viestintästrategiaa. Yhden strategian kohdeyleisö ovat kotimaan kansalaiset, toisen puolestaan kansainvälinen yleisö. Erottelu kotimaan ja ulkomaan diskurssiin palvelee istuvan hallituksen etuja: tavoitteena on muuttaa arktinen alue taloudellisen ja poliittisen vallan lähteeksi.
  • Pietiläinen, Jukka (2013)
  • Oivo, Teemu; Silvan, Kristiina Annikki (2018)
  • Weaver, Cai (2016)
    Pietarin seksuaalivähemmistöjen vastaista lakia on yleisimmin tutkittu kytkemällä se autoritaaristen käytänteiden lisääntymiseen, demokratian hylkäämiseen ja huoleen ihmisoikeusrikkomuksista. Tässä artikkelissa otetaan toisenlainen lähestymistapa analysoimalla lain vaikutuksia biopoliittisesta näkökulmasta. Tutkimusaineistona käytetään seksuaalivähemmistöön kuuluvien henkilöiden haastatteluja. Homofobia ja seksuaalivähemmistöjen alistaminen ymmärretään tässä tutkimuksessa nykyaikaisen kansallisvaltion käytäntöjen seurauksena, eikä niinkään venäläisestä kulttuurista kumpuavana ilmiönä. Artikkelissa todetaan, että laki loi ajatuksen homoseksuaalisuuden haitallisuudesta lasten kehitykselle. Lain mukaan lapsia tulee suojella homoseksuaaliselta propagandalta, jotta heidän ”normaali” kehityksensä perinteisten, heteroseksuaalisten ja sukua jatkavien perheiden jäseniksi ei vaarantuisi. Samalla laki myös juridisesti määritteli ja loi seksuaalivähemmistöille oman, vaikkakin epäluonnollisen, yhteiskuntakategoriansa, mikä saattaa samalla tahattomasti toimia ensimmäisenä ponnahduslautana seksuaalivähemmistöjen emansipaation saavuttamiseksi Venäjällä.
  • Pakkasvirta, Jussi (Eduskunta, 2010)
    Eduskunnan tulevaisuusvalionnan julkaisuja
  • Suuronen, Ville Aki Petteri (2019)
    Tämä artikkeli argumentoi, että Schmittin poliittisen ajattelun keskeinen määrittävä tekijä on systemaattinen individualismin ja universalismin kritiikki, joka nousee hänen kuuluisasta poliittisen määritelmästä ystävän ja vihollisen välisenä erotteluna. Tutkimalla sitä historiallista taustaa, jota vasten Schmittin poliittisen ajattelun keskeiset teesit rakentuvat sekä analysoimalla Schmittin keskeisiä akateemisia, poliittisia ja ideologisia vihollisia, esitän että hänen poliittista ajatteluaan määrittää radikaali poliittinen pluralismi ja moninapaisen poliittisen maailman puolustus. Päätän artikkelin tutkimalla lyhyesti kuinka Schmittin ajattelu on vaikuttanut nykypäivän kannalta merkittäviin oikeistolaisiin ja vasemmistolaisiin politiikan teoreetikoihin. This article argues that Carl Schmitt’s political thought is defined by an original and continuous critique of individualism and universalism, which arises from his famous definition of the political as the distinction between the friend and the enemy. We examine the historical context from which Schmitt’s ideas arise and we offer a critical interpretation of Schmitt’s most important academic, political and ideological enemies (the liberal, the parliamentarian, the romantic aesthete, the normativist/positivist and the leftist). To conclude, the article explores the various ways Schmitt’s radical political pluralism has influenced and continues to impact the field of contemporary political thought at both ends of the political spectrum.
  • Hakala, Emma Sofia (Gaudeamus, 2018)
  • Marttila, M.; Laaksonen, S-M.; Kekkonen, Arto; Tuokko, Mari; Nelimarkka, M. (Oikeusministeriö, 2016)
    Oikeusministeriön julkaisu
  • Titova, Elena Nikolaevna; Vehmas-Lehto, Inkeri (2003)
  • Miettinen, Timo Pekka Antero (Eduskunta, 2017)
  • Wass, Hanna Maria; Rinne, Jenni M. (2018)