Browsing by Subject "5171 Valtio-oppi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 68
  • Nieminen, Kati; Jauhola, Laura; Lepola, Outi; Rantala, Kati; Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas (Valtioneuvoston kanslia, 2020)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Tämän hankkeen tehtävänä oli selvittää uudistuksen onnistumista. Lainsäädännön tasolla moni tavoitteista on onnistunut ja lain keinovalikoimaa pidetään hyvänä. Eri syrjintäperusteet on huomioitu aiempaa paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu. Myös työelämän yhdenvertaisuuden edistä-misvelvoitteen laajentamista pidetään myönteisenä kehityksenä. Kaikki syrjintäperusteet eivät kuitenkaan ole vieläkään täysin yhdenmukaisessa asemassa. Aineiston perusteella lakia ja sen mahdollisuuksia ei myöskään tunneta riittävän hyvin. Ilmeistä on, että uusi yhdenvertaisuuslaki on lisännyt yhdenvertaisuusasioiden näkyvyyttä ja lisännyt syrjintätapausten esiin tulemista. Ilmeistä on myös, että osa syrjinnästä jää edelleen piiloon ja tunnistamatta. Yleisenä haasteena on edelleen valvontaviranomaisten resurssien puutteellisuus. Suurimmat haasteet lain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät täytäntöönpanoon ja siihen, miten eri syrjintäperusteilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin. Haasteita voidaan osittain purkaa lainsäädäntöä uudistamalla ja yhdenvertaisuuden edistämisen voimakkaammalla ohjauksella.
  • von Schoultz, Åsa; Järvi, Theodora; Mattila, Mikko (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita
  • Helsingin yliopisto, Intraparty competition: the neglected dimension of electoral politics (IntraComp); Kestilä-Kekkonen, Elina; von Schoultz, Åsa; ; (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
    Rapporten "Kandidaterna på valfältet" bidrar med ny information om riksdagskandidaternas valkampanjer och kandidaternas relation till sina partier och väljare: Vilka typer av kandidater strävar partierna efter att nominera och hur upplever kandidaterna själva att deras bakgrund påverkar nomineringen? Hur utformar kandidaterna sina kampanjer och hur finansieras de? Vem uppfattar kandidaterna att man som invald representerar? Undersökningen utforskar även kandidaternas värderingar och ideologi: Hur uppfattar kandidaterna demokratins tillstånd i Finland och EU och hur ser man på beslutsfattandets tidsperspektiv? Kan man i Finland se tecken på valmanipulation och hur förhåller sig kandidaterna till detta? Finns det könsstereotypa uppfattningar om kvinnors och mäns politiska kompetens? Hur placerar sig kandidaterna i ekonomiska frågor och värderingsfrågor? Undersökningen har genomförts av 14 forskare från Helsingfors universitet, Tammerfors universitet, Åbo universitet och Åbo Akademi. Undersökningen är en del av Finlands Akademifinansierade forskningsprojektet IntraComp (http://helsinki.fi/intraparty-competition), som under ledning av professor Åsa von Schoultz strävar efter att utforska kandidaters partiinterna konkurrens. Föreliggande rapport bygger till stora delar på enkätundersökningen ”Riksdagskandidatundersökning 2019. Enkätundersökningen är en del av ett internationellt samarbetsprojekt (Comparative Candidates Survey, www.comparativecandidates.org), som samlar jämförbar information om parlamentsvalskandidater i olika länder i syfte att möjliggöra länderjämförande forskning. I de olika delundersökningarna är det även möjligt att inkludera frågor av specifikt intresse för det egna landet. Undersökningen genomfördes 2019 för fjärde gången i Finland. Det är fråga om en totalundersökning, dvs. frågeformuläret skickades till samtliga i riksdagsvalet 2019 nominerade kandidater. Antalet kandidater som svarade var 700. I rapporten används även andra forskningsmaterial som riksdagsvalsundersökningar riktade till väljare, intervjuer av partiaktörer, kandidaternas svar i valkompasser och annan offentligt statistik över kandidaterna och deras valframgångar.
  • Isotalo, Veikko; Järvi, Theodora (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
  • Bäck, Maria Theresia; Kestilä-Kekkonen, Elina (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
  • Sipinen, Josefina; von Schoultz, Åsa (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
  • von Schoultz, Åsa; Söderlund, Peter; Kestilä-Kekkonen, Elina (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
  • Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa; Laakso, Senja; Rinkinen, Jenny; Apajalahti, Eeva-Lotta (2021)
    Energiamurros, eli siirtymä kohti hiilineutraaleja yhteiskuntia, joissa energiajärjestelmä rakentuu uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, on käynnissä kaikkialla maailmassa. Tässä katsauksessa tarkastelemme energiamurrosta neljän käsitteen kautta: energiakansalaisuuden ja -demokratian, energiahaavoittuvuuden, identiteettipolitiikan ja reilun energiamurroksen kautta. Tavoitteenamme on tunnistaa ja tarkentaa näihin käsitteisiin liittyviä paikallisia jännitteitä nostamalla esiin suomalaisia esimerkkejä. Energiamurros näkyy suomalaisten arjessa muun muassa autoiluun ja asumiseen sekä elinkeinoihin liittyvinä muutostarpeina sekä uusina mahdollisuuksina osallistua energiamarkkinoille. Nämä muutokset tuottavat uudenlaisia, osin risteäviä eriarvoisuuksia. Energiademokratia painottaa energiantuotantoon osallistumisen ja ruohonjuuritason innovatiivisuuden kautta saavutettavia vaikutusmahdollisuuksia, jotka Suomessa ovat pääosin vielä esiasteella eivätkä kaikkien saavutettavissa. Uusin energiahaavoittuvuutta koskeva tutkimus osoittaa, että kaikki haavoittuvat ryhmät eivät myöskään näy politiikan teossa. Energiamurroksen reiluudesta puhuttaessa oikeudenmukaisuus ymmärretäänkin tulonjako-oikeudenmukaisuuden ja menettelytapa­oikeudenmukaisuuden rinnalla tunnustamisen oikeudenmukaisuutena, joka painottaa eri ryhmien kunnioitusta ja erityistarpeiden tunnustamista. Koska energiamurroksen toteutuminen kansalaisten arjessa näyttää myös politisoituvan, yhteiskuntaa hyödyttävän energiamurroksen edistämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota risteäviin eriarvoisuuksiin sekä etsittävä keinoja vahvistaa erilaisten kansalaisryhmien osallisuutta.
  • Ohrling, Tiina; Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa (Smart Energy Transition -hanke, 2021)
    Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS
  • Happonen, Jenni Pauliina; Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa; Mikkonen, Irmeli (2020)
    Learning from experiments has been seen important in developing climate and energy solutions, but less attention has been paid to learning from the inevitable failures associated with experiments. Learning from failures is nevertheless challenging because sharing such experiences is difficult. This study examines a novel kind of intervention developed to support learning from failures related to renewable energy experiments. A series of After Work events for pioneers of energy experiments was held in different locations in Finland. A total of 139 experts interested in energy experiments took part in the events during 2018-2019. The aim of the Energy Pioneers’ After Work event series was to encourage energy experimenters and other actors to openly share their failures, thus promoting the adoption of an experimental culture and the local dissemination of experimental lessons. The article explores what the events revealed from the failures, what participants learned from the discussions at these events and what we can learn from the intervention. Based on the results, we consider how sharing experiences of failures could be promoted, how the intervention itself failed, and what was learned from organizing the series of events.
  • Palonen, Emilia; Tilli, Jouni (2020)
    Käännös suomeksi Ernesto Laclaun artikkelista "Universalism, Particularism and the Question of Identity" (1992): "Universalismi, partikularismi ja kysymys identiteetistä". Käännös: Emilia Palonen ja Jouni Tilli.
  • Mykkänen, Juri; Virtanen, Joonatan (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita
  • Researchers of the Smart Energy Transition project; Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa (Aalto University, 2020)
    Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS
  • Rask, Mikko; Ertiö, Titiana-Petra; Tuominen, Pekka; Ahonen, Veronica Lucia (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön ja Strategisen tutkimuksen neuvoston ’Demokratia ja osallistuva kansalaisuus’ -julkaisusarja
  • Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat yhteiskuntapolitiikkaa ja esimerkiksi määritelmät kansalaisten tarpeista vaikuttavat palvelurakenteeseen. Tutkimuksen aineisto koostuu Kansallinen Kokoomus r.p.:n, Perussuomalaiset r.p.:n, Suomen Keskusta r.p.:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n eduskuntavaaliohjelmista vuosilta 1991–2019. Perussuomalaiset r.p.:n osalta aineisto kattaa vaalivuodet 1999–2019. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa on kriittinen diskurssianalyysi ja sen avulla pyritään erityisesti löytämään argumentaatiota ja keinoja, joilla vaaliohjelmissa perustellaan kansalaisuustulkintoja. Kansalaisen poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen tunnistimme kaksi diskurssia: palveluiden kohteena olevan kansalaisen ja omatoimisen kansalaisen diskurssit. Kansalaisen ja valtion oikeudelliseen siteeseen ja legitimiteettiin liittyen tunnistimme kansanvallan diskurssin. Puolueiden diskurssien välillä ei ollut löydettävissä perustavanlaatuisia näkemyseroja, vaan erot liittyivät enemmänkin painotuksiin.
  • Aitamurto, Tanja; Vento, Isak (BIBU, 2021)
    Kansalaisuuden kuilut ja kuplat
  • Kestilä-Kekkonen, Elina; von Schoultz, Åsa (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
  • Borg, Sami; Kestilä-Kekkonen, Elina; Wass, Hanna (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita
  • Vehka, Mika; Vesa, Juho (2020)
    Associations’ tactics of influence in the age of the internet: a latent class analysis. This article examines the use of different influence tactics, including both traditional (e.g., committee membership) and new internet-based tactics (e.g. social media) by interest groups (associations) in Finland. With interest group theory as our theoretical framework, we use data collected in an online survey to explore how different tactics of influence are conjointly utilised. First, a latent class analysis shows that some organizations use almost all tactics more actively than others, including internet-based tactics. Second, we study how a group’s resources and type affect which ‘influencer type’ (active or more or less passive) they belong to. There seems to be no bias related to group type: for example business groups are not more often the most active ones compared to public citizen groups when resources are controlled.
  • Mattila, Mikko; Isotalo, Veikko; Järvi, Theodora; von Schoultz, Åsa (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita