Browsing by Subject "519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 77
  • Vaattovaara, Mari; Kortteinen, Matti (Painotalo Plus Digital Oy, 2018)
    USP Studio Publication
  • Toivanen, Tero T. (Palgrave Macmillan, 2021)
    Over the last two decades, the bioeconomy has emerged as a key political idea in framing a low-carbon transition. Bioeconomy is particularly important in Finland due to the country’s large forestry sector. The bioeconomy has reframed the Finnish forestry industry as sustainable and placed forestry at the centre of the national economy. This has led to the constitution of a new forest policy regime: the bioeconomy regime. However, in the era of climate mitigation, forests are expected to serve as carbon sinks. Increasing the harvesting of forests, a Finnish bioeconomy policy, would decrease the size of forest sinks, while increasing net emissions from forests. This aspect of climate science has challenged the Finnish bioeconomic strategy. This chapter analyses the emergence of the bioeconomy regime and how the regime has been challenged by climate science. Finally, it examines the communication strategies used and the status of the Finnish bioeconomy on the world stage.
  • Virkkunen, Elina; Koppelmäki, Kari; Kivelä, Jukka Veli; Eerola, Markus; Helenius, Juha Pekka (Suomen maataloustieteellinen seura, 2016)
    Teollisen ekologian (IE, Industrial Ecology) perusidea on kiertotalouden toteuttaminen energiatehokkaasti. Käytännössä tämä toteutuu yritysyhteistyön muotoina, joita on alettu kutsua nimellä teolliset symbioosit (IS, Industrial Symbiosis). Tässä artikkelissa tarkastellaan lähiruoan tuotannon teollista symbioosia termin ”agroekologinen symbioosi” (AS) alla. Tutkimuskysymykset koskevat agroekologisen symbioosin järjestelmäkokonaisuutta ja liittyvät kasvinravinteiden kierrätykseen, energiaomavaraisuuteen, yritysyhteistyön muotoihin, teknologisiin ratkaisuihin sekä lähiruokatavoitteiden toteutumiseen symbioosissa. Tutkimusoletuksena on, että AS tarjoaa bio- ja kiertotalouteen sopivan, huoltovarmuutta parantavan hajautetun ruokajärjestelmän mallin, joka on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi kuin vallitseva fossiilitalouden perustalle rakentunut keskitetty ruokajärjestelmä. Aineistona on Hyvinkään Palopurolle sijoittuva AS-hanke, jossa yritykset ovat maatiloja, munituskanala sekä mylly ja leipomo. Toimijoiden tavoite on pilotoida ja demonstroida taloudellisesti kannattava tuotannollinen symbioosi, jossa alkutuotanto ja elintarvikejalostus toimivat yhteistyössä. Osa tuotteista myydään suoraan tilamyymälästä. Ravinteiden kierrätys tapahtuisi biokaasutuksen kautta. Energiantuotantoa tukisi korkean C/N suhteen materiaalien hiilto (puukaasutus), joka myös tuottaisi biohiiltä maanparannusaineeksi. Palopuron AS tuottaisi lähiruoan lisäksi myös lähienergiaa, mikäli liikennepolttoainelaatuisen biokaasun tuotanto saadaan paikallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa osaksi pilottia. Hanketta nimeltä Ravinne- ja energiaomavaraisen lähiruoan tuotanto: Palopuron agroekologinen symbioosi rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon –ohjelma. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto, joka toteuttaa sen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen sekä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa ajalla 1.6.2015 – 31.12.2016. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan kaikki symbioosissa syntyvät orgaaniset ylitteet on mahdollista hyödyntää energiantuotantoon ja ohjata lannoitus- ja maanparannuskäyttöön. Bioenergian tuotanto riittäisi symbioosin tarpeiden lisäksi esimerkiksi liikennepolttoaineen myyntiin. AS-hankkeen johtava ajatus on energiatehokas kiertotalous, jossa uusiutuvalla energialla pyritään energiaomavaraisuuteen. Samalla tehostetaan ravinteiden kierrätystä tuottamalla lannoitevalmisteita sekä parannetaan maan kasvukuntoa sitomalla maahan hiiltä.
  • Moisio, Sami; Sirviö, Heikki Juhana (2021)
    In this paper we draw on the work of Doreen Massey and David Harvey and think with the concept of spatial structure. We divide the concept into three constitutive elements: uneven geographical development (materiality), the discursive production of spatial structures (semiosis) and collective politics of spatial structure (experience). We conclude our argument with the concept of relational in-equality and a call for rigorous examination of the history and current development of spatial structures in Finland and elsewhere from the perspective of the threefold concep-tual frame presented in the paper.
  • Hyyryläinen, Torsti; Ryynänen, Toni; Umeda, Ryo (2019)
    Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sekä tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehittämiseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehittämisen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -järjestelmä, josta on käytetty suomennosta kotiseutulahjoitusjärjestelmä. Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. Järjestelmän kautta kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. Näin kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi vähentää verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti järjestelmän merkityksestä ja vaiku­tuksesta syrjäisempien alueiden kehitykseen. Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisissä aluekehittämisen järjestelmissä on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehittäminen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishyödyllisiin päämääriin. Monitoimijaiset digitaaliset kehittämisalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa. Havaintojemme mukaan juuri järjestelmän digitalisoituminen vuodesta 2012 lähtien on ollut keskeinen tekijä kotiseutulahjoitusjärjestelmän kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehittämisen järjestelmästä, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.
  • Gritsenko, Daria; Tynkkynen, Veli-Pekka (2016)
    This article explores how policy communication has been reflected in recent Russian activities in the Arctic region (2011-2015). Based on an extensive empirical analysis of print media and foreign ministry materials, this article demonstrates how the Russian government deploys at least two separate communication strategies. One is intended for domestic recipients, the other targets an international audience. The differentiation between the domestic and external discourses serves the programme of the governing regime: to turn the Arctic into a source of economic and political power.
  • Hitztaler, Stephanie; Tynkkynen, Veli-Pekka (Gaudeamus Helsinki University Press, 2017)
    Arctic; urban; sustainability index; economic, social and environmental sustainability
  • Trogen, Ada Jemina (2020)
  • Todorovic, Sara; Rekola, Hanna; Muukkonen, Petteri; Bernelius, Venla (Helsingin kaupunki, 2020)
    Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen julkaisuja
  • Trogen, Ada; Rinne-Koski, Katja; Lähdesmäki, Merja; Matilainen, Anne (2022)
  • Joutsiniemi, Anssi Tapani; Oswald, Franz; Vaattovaara, Mari Kaarina (Painotalo Plus Digital Oy, 2018)
    USP Studio Publication
  • Joutsiniemi, Anssi; Vaattovaara, Mari Kaarina; Kortteinen, Matti Mikael; Linkola, Hannu Juhani Claudius; Puttonen, Mia Kristiina; Swan, Kristin (Painotalo Plus Digital Oy, 2018)
    USP Studio Publication
    This book is the first product of the Master’s Program Urban Studies and Planning (USP) that started in autumn 2017 as a joint programme of the University of Helsinki and Aalto University. The theme of the first studio course was “Confusing Suburban Identities.” It followed the main goal of the Program – an attempt to combine the perspectives of both research and planning.
  • Tuomisaari, Johanna Maaria; Junno, Niina; Bäcklund, Pia; Korja, Annakaisa (2022)
  • Nisén, Jessica; Hellstrand, Julia Ingrid Sofia; Martikainen, Pekka; Myrskylä, Mikko (2020)
  • Mäenpää, Pasi Antero; Faehnle, Maija Elina (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2017)
    TEM oppaat ja muut julkaisut
  • Hanell, Tomas (2019)
    Modern society and its governance – equally applicable to Finnish urban and regional planning – displays an increasing reliance on quantitative information for its functioning. This quantification is partly fuelled by increased technocratization of government, new public management and the authority of evidence-based policy-making, as well as a highly formalistic view of the society. All of these blend in smoothly with the purported objectivity of numeric data. Much of the quantitative information included in recent Finnish planning documents evolves at a discursive level around two core themes: the alleged imperativeness of economic growth and the predicament of global warming. Urbanisation as an inexorably depicted de-politicised law of nature manages conveniently to create a bridge between these two main themes. The article examines the development of modern calculative practices and the implications some discursive indicators could have on setting political or societal goals within Finnish planning.
  • Virmasalo, Ilkka; Pyykönen, Janne; Muukkonen, Petteri (2021)
    YLLI-blogi