Browsing by Subject "5200 Muut yhteiskuntatieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Laine, Heidi; Nykyri, Susanna Kirsi (2018)
    Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke tilasi keväällä 2017 Data-asiain kansalliskomitealta selvityksen tutkimusdataan viittaamisesta. Selvityksen tuloksena julkaistiin huhtikuussa 2018 dataviittaustiekartta suomalaiselle tiedeyhteisölle. Tiekartan tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkimusdataan viittaamisen käytäntöjä, parantaa tutkimusdatan viittattavuutta sekä lisätä viittausmääriä. Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto, Data-asiain kansalliskomitea ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry järjestivät 18.5. Tampereella seminaarin Tutkimusdataan viittaaminen: tiekartasta käytäntöön -keskustelutilaisuuden dataviittaustiekartan toimeenpanosta. Tässä kirjoituksessa käymme läpi tutkimusdataan viittaamisen periaatteita ja käytäntöjä tiekartan ja keskustelutilaisuuden pohjalta. Tavoitteenamme on tehdä aihepiiriä tutuksi ja ymmärrettäväksi erityisesti tutkijoille.
  • Ryynänen, Toni; Hyyryläinen, Torsti; Umeda, Ryo (KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2021)
    Julkaisu
    Tutkimuksen tarkoituksena on tapaustutkimukseen perustuen arvioida alustatalouden toimintaperiaatteita sekä analysoida monitoimijaisten alustaekosysteemien mahdollisuuksia ja haasteita erityisesti aluekehityksen ja kuntien elinvoiman lisäämisen näkökulmista. Alustatalouden ratkaisut ovat yksityisellä sektorilla osoittautuneet menestystarinoiksi 2010-luvulla. Julkisen sektorin alustasovellukset ovat sen sijaan kohdanneet hankaluuksia. Esimerkkejä monitoimijaisista digitaalisista alustaekosysteemeistä ei juuri ole, vaikka palveluiden digitointihankkeita on toteutettu menestyksekkäästi myös julkisella sektorilla. Täysin uudet ja ainoastaan digitaaliseen toimintaympäristöön luodut alustaekosysteemiratkaisut tekevät vasta tuloaan julkiselle sektorille. Tutkimuksessa tarkastellaan eri sektoreiden rajoja ylittävää ja niiden päämääriä yhdistävää, monitoimijaista ja poikkeuksellisen suosittua järjestelmää Japanissa. Tapaustutkimuksen kohteena on vuodesta 2008 lähtien käytössä ollut kotiseutulahjoitusjärjestelmä – furusato noozei – joka yhdistää erityisellä tavalla yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset, lahjoituksia tekevät kansalaiset sekä valtion ohjaus- ja verojärjestelmän. Tarkasteltava monitoimijainen alustaekosysteemitapaus on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Analysoidut materiaalit koostuvat laadullisista haastatteluaineistoista, jotka kerättiin lahjoitusjärjestelmän keskeisiltä toimijoilta eli 13 japanilaiselta alustayritykseltä, neljältä Hokkaidon ja Aomorin kunnalta (Higashikawa, Yuubari, Morimachi ja Hirosaki) sekä näissä kunnissa toimivilta viideltä paikalliselta yritykseltä. Järjestelmän syntyhistoriaa, ideologisia pyrkimyksiä ja lahjoituksia tekevien kansalaisten näkökulmaa tarkasteltiin kattavan japaninkielisen kirjallisuuden avulla. Aineistot analysoitiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen tulokset yksilöivät kotiseutulahjoitusjärjestelmään muodostuneen alustaekosysteemin toimintaperiaatteita, joita ovat: 1) yhteisesti jaettu päämäärä, 2) järjestelmän osallistavuus ja ennakoiva toiminta, 3) digitaalinen teknologia yhteistoimintaa välittävänä rakenteena, 4) suostutteleva ohjausvalta ja 5) toimijoiden vastavuoroisuutta korostava motiivirakenne. Japanissa kotiseutulahjoitusjärjestelmä on suosittu. Järjestelmä koetaan monin tavoin hyödyllisenä, mutta siinä on myös jännitteitä. Tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia kehittämistyössä, jossa pyritään alustatalouden toimintaperiaatteiden soveltamiseen ja uudenlaisten alustaekosysteemeiden luomiseen julkisella sektorilla ja erityisesti kunta- ja aluekehittämisessä. Tutkimus on toteutettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Digitaalisen alustatalouden toimintaperiaatteet ja kuntien elinvoimapolitiikka -hankkeessa (2019–2020).
  • Grīnberga-Zālīte, Gunta; Sudakova, Lea; Matilainen, Anne; Evans, Roger; Sivén, Suvi; Bulderberga, Zane (CAITO project, 2019)
  • Rekola, Aino; Kaljonen, Minna; Terämä, Riikka; Aro, Emma; Vainio, Annukka; Vikström, Suvi; Paloniemi, Riikka (2019)
  • Gregow, Hilppa; Mäkelä, Antti; Tuomenvirta, Heikki; Juhola, Sirkku; Käyhkö, Janina; Perrels, Adriaan; Kuntsi-Reunanen, Eeva; Mettiäinen, Ilona; Näkkäläjärvi, Klemetti; Sorvali, Jaana H; Lehtonen, Heikki; Hilden, Mikael; Veijalainen, Noora; Kuosa, Harri; Sihvonen, Matti; Leijala, Ulpu; Ahonen, Sami; Johansson, Milla M; Haapala, Jari J.; Korhonen, Hannele; Ollikainen, Markku; Lilja, Saara; Ruuhela, Reija; Rasmus, Sirpa; Särkkä, Jani; Siiriä, Simo-Matti (Suomen ilmastopaneeli, 2021)
    Suomen ilmastopaneeli Raportti
  • Järvinen, Jouni Kalervo (Gaudemus, 2018)
  • Janhonen, Kristiina; Mattila, Malla; Mesiranta, Nina; Kouhia, Anna; Autio, Minna; Närvänen, Elina (2020)
    Artikkelissa hahmotellaan materiaalitajun käsitettä kuluttajien ja materiaalien välisenä, tilanteisena, aktiivisena ja vastavuoroisena suhteena. Tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä kuluttajien materiaalisuhteista osana kestävää kulutusta. Käsitteellisesti materiaalitaju rakentuu suhteessa lukutaidoista käytävään keskusteluun ja sen kritiikkiin. Ammentamalla teoreettisia vaikutteita uusmaterialismista ja pragmatismista, materiaalitajun käsite korostaa materiaalisuhteiden tilanteista, vuorovaikutteista, kehkeytyvää ja jännitteistä luonnetta. Lisäksi materiaalitaju rakentaa ymmärrystä siitä, miten kuluttajat luovasti oppivat ja muuttavat tapojaan olla vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Materiaalitaju tuo kestävän kulutuksen tutkimuksen keskusteluun aiempaa vahvemmin ajatuksen materiaalien aktiivisista toimijuuksista sekä materiaalisuhteiden monenlaisista yhteenliitännöistä kuluttajien arjessa. Artikkelissa määrittelemme materiaalitajun käsitteen neljän ulottuvuuden (tilanteisuus, ajallisuus, eloisuus, kehollisuus) kautta, joihin kytkien hahmottelemme neljä kestävyyteen liittyvää empiiristä esimerkkiä pyrkimyksenämme luoda pohjaa materiaalitajun soveltamiselle jatkossa.
  • Matschoss, Kaisa; Kajoskoski, Tuija Stina Orvokki; Laakso, Senja; Apajalahti, Eeva-Lotta; Heiskanen, Eva; Luomaniemi, Virve Kaarina (2020)
    Tässä artikkelissa tarkastelemme kestävän kulutuksen kokeilua, jossa kotitaloudet kokeilivat keinoja vähentää energiankulutusta kahdessa arkisessa käytännössä, lämmityksessä ja pyykinpesussa. Kokeilu perustui tutkimusasetelmaan, jossa vertailtiin kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa käytäntöjään joko yksinään tai osana kotitalouksista muodostettua yhteisöä, koska yhteisön tuen merkitystä on painotettu kirjallisuudessa. Kokeilu toteutettiin samanaikaisesti kahdeksassa eri maassa syksyllä 2018. Tässä artikkelissa analysoimme sitä, eroaako yhteisöllinen living lab käytäntöjen tai energian kulutuksen muutosten osalta yksilöllisestä living labista, ja minkälaisia eroja yhteisöllisen ja yksilöllisen living labin välillä on havaittavissa. Tutkimuksemme perustuu laajaan seitsemän osallistujamaan määrällisen aineiston ja Suomessa kokeiluun osallistuneiden haastatteluaineiston analyysiin. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteisöllinen ja yksilöllinen living lab voivat tuottaa erilaisia tuloksia. Syyt liittyvät yhteisöstä saatavaan vertaistukeen, sosiaaliseen oppimiseen ja mahdollisuuteen haastaa sosiaalisia normeja.
  • Kallio, Galina; Lehtinen, Ilja (2020)
  • Miettinen, Timo (2020)
  • Kallio, Galina; Lehtinen, Ilja (2020)
  • Ellonen, Noora; Kaakinen, Markus Aarno Ilmari; Kivivuori, Janne (2021)
  • Rinne-Koski, Katja; Hakala, Outi; Matilainen, Anne; Lähdesmäki, Merja (Ruralia-instituutti, 2020)
  • Hyyryläinen, Torsti (2020)
  • Pylkkänen, Päivi; Hyyryläinen, Torsti; Rannanpää, Sari; Pyykkönen, Sinikukka; Heikkinen, Benjamin; Koivisto, Aleksi; Ranta, Tommi (Maa- ja metsätalousministeriö, 2020)
    Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja
  • Kosonen, Riitta; Saari, Eveliina; Aaltonen, Satu; Heponiemi, Tarja; Jauhiainen, Signe; Kankaanpää, Reeta; Palander, J; Pöllänen, P; Steel, Tytti; Yijälä, Anu (Suomen akatemia, 2019)