Browsing by Subject "5202 Talous- ja sosiaalihistoria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 40
  • Haaparanta, Pertti; Tamminen, Saara; Heikkinen, Paavo Matti Sakari; Aunesluoma, Juhana; Nilsson Hakkala, Katariina; Kiviluoto, Jussi; Lavikainen, Kasperi Aleksi; Rissanen, Aarne (Valtioneuvoston kanslia, 2017)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
  • Matilainen, Riitta Helinä (Suomen Pelitutkimuksen Seura, 2018)
    Pelitutkimuksen vuosikirja
  • Peltonen, Matti (Turun Historiallinen Yhdistys, 2013)
    Historia mirabilis
  • Peltonen, Matti (Turun Historiallinen Yhdistys, 2013)
    Historia mirabilis
  • Frisk, Matleena (2022)
    Donna J. Drucker: Contraception. A Concise History.The MIT Press Essential Knowledge series. The MIT Press, 2020, 264 sivua, ISBN: 9780262538428
  • Kettunen, Pauli (2020)
  • Ampuja, Marko (2021)
    Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti innovaatioita koskevia valtavirtanäkemyksiä nyky­kapitalismille ominaisina ajatusmuotoina. Esitys nojautuu ns. Projekt Ideologie-Theo­rien (PIT) kehittelemään ideologiateoreettiseen näkökulmaan ja käsitteistöön. Ideologia­teoreettisesta perspektiivistä innovaatiota voi luonnehtia ”ideologiseksi arvoksi”, johon eri ideologiset mahdit vetoavat pyrkiessään organisoimaan hegemoniaansa. Artikkelissa käydään aluksi läpi hallitsevia tapoja ymmärtää innovaatioita. Tarkastelen yhtäältä suo­malaisen innovaatiopolitiikan kehitystä ja toisaalta taloustieteellisesti suuntautuneen in­novaatiotutkimuksen päälinjoja. Tätä seuraa kuvaus siitä, miten teknologisen innovoin­nin asemaa kapitalismissa on lähestytty marxilaisessa tutkimusperinteessä, minkä jälkeen analysoin innovaatiopuhetta kapitalismin uusliberaalille suhdanteelle ominaisena ilmiönä. Artikkelini keskeisenä väitteenä on, että valtavirtaisella innovaatiopuheella on poliittisesti ja ideologisesti merkittävää populaaria vetovoimaa, joka perustuu sen loihtimille mieliku­ville luovuudesta, yrittäjyydestä, kilpailukyvystä ja talouskasvusta. Ne muodostavat posi­tiivisen markkinaliberaalin vastinparin uusliberalismin autoritaarisille ja kurinalaistaville piirteille. Artikkelin lopussa pohdin sitä, uhkaako uusliberalismin nykyinen ”orgaaninen kriisi” hallitsevien markkinavetoisten innovaationäkemysten asemaa sekä tarkastelen sitä, minkälaisia vaihtoehtoja niille on esitetty.
  • Turunen, Olli (2021)
  • Toivanen, Tero Tapio (2015)
  • Ekholm, Laura Katarina; Frisk, Laila Matleena (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
    Historiallinen arkisto
  • Autio, Aulis Jaakko; Autio, Minna Maarit; Kylkilahti, Eliisa Aune Maria; Pantzar, Mika (Helsingin yliopisto, Taloustieteen osasto, 2018)
    Department of Economics and Management Publications
  • Heino, Saska (2021)
    Käsitteen pääoma käyttö on laventunut historian saatossa merkittävästi. Yhä useampi asia, ominaisuus ja yhteiskunnallinen suhde on nimetty pääomaksi. Käsitteen muutokset kuvastavat osittain pääoman reaalisia muutoksia. Kyse on suurelta osin kuitenkin käsitteen epämääräistymisestä eli saman termin käytöstä yhä uusissa asiayhteyksissä. Käsitteen merkitys on korostunut viime vuosien tulo- ja varallisuuserokeskusteluissa. Keskusteluista on kiittäminen suurelta osin Thomas Pikettyä, jonka teokset Capital in the Twenty-First Century ja Capital and Ideology ovat synnyttäneet maailmanlaajuista väittelyä taloudellisesta eriarvoisuudesta. Piketty on soveltanut työssään laajaa ja abstraktia pääomakäsitettä. Pikettyn pääoma on varallisuutta riippumatta sen käyttötarkoituksesta. Hänen pääomakäsitteensä laveus heijastaa sen epämääräistymistä. Laveuden seurauksena on Pikettyn selitysmallin empiirinen paikkansapitämättömyys ja heikko selitysvoima. Tämä katsausartikkeli osoittaa, että Pikettyn ongelmat voidaan palauttaa suurelta osin epämääräistyneeseen pääomakäsitteeseen. Artikkeli osoittaa myös, että Pikettyn työn empiiristä paikkansapitävyyttä on kyseenalaistettu laajalti. Lopuksi katsaus pohtii, minkälainen pääomakäsite voisi soveltua pääoman analysointiin Pikettyn laajaa käsitettä paremmin.
  • Halla, Tuulikki; Karhunkorva, Reetta; Laine, Jaana M (2020)
    The Human-Forest Relationship in Creating Sustainable Forest Culture The forest is part of Finnish culture, and forest-related culture is forest culture. In a broader sense, forest culture is interaction between man and the forest as it was in the past and as it will be in the future. Forest culture, i.e. the concepts and practices concerning forest nature, also manifests individual forest relationships. This interactive relationship between man and the forest – the forest relationship – plays a significant role in cultural sustainability of the forest. The interaction and adaptability of forest relationships and forest culture is the key to cultural sustainability of the forest. Cultural sustainability of the forest involves the recognition and unbiased assessment of different forest-related values, attitudes and power relationships as well as forest-related cultural practices – i.e. different forest relationships – and their inclusion in local forest-related decision-making. Participation is therefore a key feature of cultural sustainability of the forest – the opportunity to have “one's own forest relationship” on an equal footing with “the forest relationships of others” – along with an open and unbiased attitude towards different alternatives and conflicting, even opposing, views. In the debate about values related to forests, the values of different communities, organisations and ordinary citizens meet and may clash. Disagreement creates tensions and may escalate into disputes and conflicts in which there are attempts to try to influence power relations in different ways. In terms of cultural sustainability of the forest, it makes a difference whether these situations are perceived as "forest wars" or as natural and necessary, even desirable, ways of developing forest relationships in a democratic society. At their best, debates formulate and define what Finnish forests should be like, what they are used for and what meanings are attached to them. In the context of cultural sustainability of the forest, the diversity of forest relationships is thus seen as an asset and a resilience that enhances the ability of communities and society as a whole to anticipate and respond to changes in forests. Sustainable forest culture is an on-going assessment of what cultural traits are thought to follow the principles of sustainable development and to support the changes in forest culture towards sustainability. In a sustainable forest culture, forest relationships contribute to cross-generational sustainability, which is the main, perhaps the only, way to address current environmental challenges. A sustainable forest culture also gives different generations an equal opportunity to cherish, use and enjoy the immaterial and material benefits of forests.
  • Mäntylä, Jaakko; Riukulehto, Sulevi (2022)