Browsing by Subject "6121 Kielitieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 206
  • Kaunisto, Maarit (2019)
    Tässä artikkelissa tarkastellaan oppilaiden pyyntöjä venäjänkielisessä CLIL-alkuopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kahden vuoden aikana videonauhoitetuista aidoista vuorovaikutustilanteista. Pyyntöjä tarkastellaan keskustelunanalyyttisesti vieruspareina, joissa etujäsen muodostuu yleensä oppilaan tuottamasta pyynnöstä ja jälkijäsen pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sosiokulttuurisen ja tilanteisen oppimisen teorioiden pohjalta oletuksena on, että oppilaat sosiaalistuvat oman yhteisönsä toimintaan kahden alkuopetusvuoden aikana toimimalla yhdessä ja osallistumalla vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisoppijoiden kanssa. Jo ensimmäisen vuoden keväällä oppilaiden aloittamat pyynnöt muuttuvat lähes täysin venäjänkielisiksi johtuen todennäköisesti yhteisesti solmitun kielisopimuksen sisäistämisestä. Kielisopimuksella tarkoitetaan sitä, että oppilaiden edellytettiin ilmaisevan pyyntönsä kohdekielellä, venäjäksi (second language, L2). Kahden vuoden aikana oppilaat kehittyvät myös pyyntöjen rakenteellisessa muotoilemisessa käyttäen apunaan opettajan tarjoamia malleja ja rakennekehyksiä. Tutkimus osoittaa, että vuorovaikutustilanteissa voidaan omaksua sisällön ohessa myös kohdekielen rakenteita, sanastoa ja kielenkäyttöä sekä kielisopimuksen avulla ohjata oppilaiden toimijuutta kielen oppimisen näkökulmasta oikeaan suuntaan.
  • Kittilä, Seppo; Hynönen, Emmi (Åbo Akademis förlag, 2021)
    The essence of the Finnish passive has been a popular topic for decades, and the existence of the category has even been questioned. The structures that the Finnish grammars call passives, seem to differ structurally from their counterparts in, for example, the most spoken languages in Europe. In this study, we focus on one of the Finnish passive-like constructions, i.e., the agent participle construction (APC). Our hypothesis is that in some respects this construction can be defined as the most passive-like or prototypical passive of Finnish. We study APC in light of proposed passive prototypes defined for cross-linguistic comparison. We also compare the APC to the so-called Finnish basic passive for determining which of these can be considered more prototypical. The study shows that in some respects the APC better corresponds to the description of the prototypical passive than the basic passive construction, and that both studied constructions can be defined as more prototypical, which depends largely on which feature of passive is taken to be more decisive.
  • Aho, Eija; Toivola, Minnaleena; Karlsson, Fred; Lennes, Mietta (2016)
    Tässä raportissa selvitetään, millaisia suomen kielen ääntämisvaikeuksia esiintyy seitsemää eri lähtökieltä edustavilla aikuisilla maahanmuuttajilla. Tiedosta on apua suomen ääntämisopetuksessa. Puhujien äidinkielet ovat arabia, kiina, somali, tagalog, thai, venäjä ja vietnam. Raportissa mukana olevat lähtökielet ovat osa Proof-korpusta, jota varten äänitettiin 72:n pääkaupunkiseudulla asuvan 10:tä eri äidinkieltä puhuvan maahanmuuttajan lukupuhuntaa ja keskusteluja. Vastaavat puhenäytteet kerättiin myös kontrolliryhmältä, johon kuului 23 syntyperäistä suomenkielistä. Tässä alustavassa tutkimuksessa kolme tutkijaa kuunteli ääninäytteitä ja teki havaintoja ensin itsenäisesti, lopuksi yhdessä. Puhujien lähtökielten todettiin monin tavoin heijastuvan suomen ääntämiseen, vaikka yksilöllisiä eroja oli runsaasti. Yleisesti ottaen suomen konsonantit olivat helppoja lukuunottamatta /ŋ/:ää ja /h/:n allofoneja. Harvinaisimmat vokaalit ja diftongit olivat monille vaikeita. Lähtökielestä riippumatta äänteiden kestojen tuottaminen oli monelle vaikeaa, mutta ongelmien luonne vaihteli kielten ja puhujien välillä. Erityisesti /pitkät/ konsonantit lyhenivät. Myös äänteiden fonologisen pituuden ja painotuksen riippumattomuus tuotti ongelmia. Erityisesti painottomien tavujen /pitkät/ vokaalit sekä sananalkuiset painolliset /lyhyet/ vokaalit olivat vaikeita. Poikkeamat eivät aina liity selkeästi yksittäisiin äänteisiin tai tavuihin, vaan ääntämisen kokonaisvaltaisempiin piirteisiin. Esimerkiksi monille aasialaisille puhujille oli tyypillistä kauttaaltaan kireä äänenlaatu.
  • Kauppinen, Anneli (2020)
  • Henricson, Sofie (2020)
    Urban linguistic landscapes consist of various kinds of signs in different languages, together transmitting a myriad of messages to the people living in, visiting or passing through the city. Official authorities are the authors of some signs, e.g. street names and tourist information, while businesses operating on a local or global level are the authors of other signs, e.g. advertisements and information about opening hours. In addition, individual persons or groups of people give their input to the urban linguistic landscapes, e.g. by attaching a sticker to a bus stop or writing a slogan on a park bench. The current article explores this third, unofficial layer of the urban linguistic landscape, and the topics, discourses and ideologies it encompasses. Through a pilot study of the activist linguistic landscapes at two railway stations in Helsinki, the article discusses the methodological underpinnings of this kind of linguistic landscape research.
  • Alkusanat 
    Luodonpää-Manni, Milla Kaarina; Hamunen, Markus; Konstenius, Reetta; Miestamo, Matti; Nikanne, Urpo; Sinnemäki, Kaius (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020)
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia
  • Määttä, Simo K.; Tuomarla, Ulla; Suomalainen, Karita (2019)
  • Gruzdeva, Ekaterina; Janhunen, Juha (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020)
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia
  • Lahti, Emmi Mia Elina (2018)
  • Määttä, Simo Kalervo; Ylikomi, Riitta; Puumala, Eeva (2019)
    This paper examines the prevention of vicarious traumatization in psychologically challenging situations that may occur in community and legal interpreting. The paper is based on a workshop organized at the XVI KäTu Symposium on Translation and Interpreting Studies at the University of Turku in April 2018. First, a brief overview of existing literature on psychological stress in community and legal interpreting is presented. Second, three cases representing psychologically difficult interpreter-mediated encounters are analysed. Third, the paper discusses the psychophysical background of traumatization and vicarious traumatization, as well as the role of empathy and agency in vicarious traumatization. To conclude, the paper lists techniques to prevent vicarious traumatization and argues that more interdisciplinary research is needed on psychological stress, compassion fatigue, and vicarious traumatization among community and legal interpreters.
  • Wiklund, Mari; Ihaksinen, Kia; Vainio, Martti (2021)
    Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaan liittyy usein epätyypillisiä piirteitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan autismikirjon poikien puheen lausumanloppuista nousevaa intonaatiota ja sen käyttöä kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aihe on tärkeä, koska vaikka autismikirjoon liittyviä prosodisia piirteitä onkin jo tutkittu aiemmin melko paljon, spontaania puheaineistoa, joka mahdollistaisi autismikirjon henkilöiden intonaation käytön havainnoimisen, ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Tutkimuksen aineistona käytetään autenttisia ryhmäkuntoutuskeskusteluja, joissa 11–13-vuotiaat autismikirjon pojat (n = 7) keskustelevat kuntouttajiensa kanssa. Tutkimuksessa käytetään fonetiikan ja keskustelunanalyysin menetelmiä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että autismikirjon pojat osaavat käyttää nousevaa loppuintonaatiota vuorovaikutuskeinona sekä tuottaa että tulkita oikein päättyvyyttä ilmaisevia prosodisia piirteitä spontaanissa vuorovaikutuksessa. He osaavat myös käyttää prosodisia piirteitä korostuskeinoina, kutsua intonaation loppunousun avulla reaktioita muilta osallistujilta sekä ilmaista vastaanottajan huomioonottamista. Autismikirjon pojat vaikuttaisivat siis pystyvän käyttämään hyväkseen intonaatiota vuorovaikutuksellisena resurssina, vaikka vastavuoroinen vuorovaikutus on yleisesti ottaen autismikirjon henkilöille vaikeaa (APA, 2013).
  • Kuokkala, Juha (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2020)
    Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne
  • Kinnunen, Tuija Talvikki; Mäntynen, Anne Kaarina (2018)
  • Nuolijärvi, Pirkko; Paunonen, Heikki; Ivars, Ann-Marie; Tandefelt, Marika (2020)
  • Hämäläinen, Lasse (2018)
    Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nimien muistaminen on selvästi vaikeampaa kuin muiden sanojen. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt nimien muistettavuus eli se, millaiset nimet muistetaan hyvin tai huonosti. Tässä artikkelissa nimien muistettavuutta tarkastellaan empiirisen koeaineiston avulla. Suomalaisessa verkkopeliyhteisö Aapelissa sijaitsevan Minigolf-nimisen pelin 33 harrastajaa osallistui kahteen kokeeseen, joissa testattiin, kuinka hyvin he muistavat pelissä esiintyvien ratojen nimiä. Koetulosten kvalitatiivisen analyysin perusteella erottui useita muuttujia, jotka vaikuttavat nimien muistettavuuteen. Niistä tarkempaan kvantitatiiviseen analyysiin valittiin viisi: nimeämisperuste, ns. ratasarjaan kuuluminen, nimen kieli, nimen pituus sekä radan pelillinen tärkeys ja kiinnostavuus. Analyysi osoittaa, että kaikilla näillä muuttujilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus nimen muistamiseen. Muistettavuus syntyy siis usean eri tekijän summana.
  • Yli-Jyrä, Anssi Mikael; Koskenniemi, Kimmo (Technische Universiteit Eindhoven, 2004)
    The paper discusses a language operation that we call context restriction. This operation is closely associated with context restriction rules (Kosken- niemi, 1983; Kiraz, 2000), right-arrow rules or implication rules (Kosken- niemi et al., 1992; Voutilainen, 1997) and the restriction operator (Beesley and Karttunen, 2003). The operation has been used in finite-state phonology and morphology in certain limited ways. A more general setting involves re- stricting overlapping occurrences of a center language under context condi- tions. Recently, star-free regular languages (and all regular languages) have been shown to be closed under context restrictions with such “overlapping centers” (Yli-Jyra ̈, 2003), but the construction involved is overly complex and becomes impractical when the number of operands grows. In this paper, we improve this recent result by presenting a more practical construction. This construction is not only simpler but it also leads to a generalization where contexts and centers may appear as conditions at both sides of the implication arrow (⇒): licensing conditions on the right-hand side specify the restriction and triggering conditions on the left-hand side regulate activation of the restriction. One application of the generalization is to facilitate splitting certain context restriction rules in grammars into a conjunction of separate rules.
  • Mäntynen, Anne; Kalliokoski, Jyrki (2018)
    Artikkelissa käsitellään tiedekirjallisuuden kääntämistä toimituksellisena prosessina 2000-luvun Suomessa diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa sovelletaan kieli-ideologian käsitettä tieteenalan käsitteistön ja termien käännösprosessin tutkimukseen. Tarkastelun kohteina ovat suomentajan ja kustannustoimittajan käymä keskustelu käsitteiden valinnasta ja käytöstä sekä erityisesti se, mitä leksikaaliset valinnat, kustannustoimittajan kommentit sekä kääntäjän reaktiot kommentteihin kertovat kieli-ideologioista. Tutkimusaineisto koostuu yhden tiedekirjasuomennoksen käsikirjoitusversioista, kustannustoimittajan ja kääntäjän käsikirjoitukseen tekemistä kommenteista sekä kääntäjän haastattelusta ja muista etnografisista havainnoista, joita analysoidaan laadullisesti diskurssintutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena on kolmenlaisia kieli-ideologisia ilmiöitä: käännösprosessiin osallistuvien suhtautuminen ”vieraisiin” aineksiin, käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista käytävät neuvottelut sekä värittyneitä tai historiallisesti latautuneita ilmauksia koskevat keskustelut. Analyysi paljastaa, että käännösprosessissa on läsnä samanaikaisesti keskenään kilpailevia ideologioita ja eri kieli-ideologiat ovat kytköksissä polysentrisiin normijärjestelmiin. Näkemykset siitä, millaisia käsitteitä tieteenalalla, sen tulosten julkaisemisessa ja niistä selostamisessa tulisi käyttää, vaihtelevat sen mukaan, millaisiin diskurssiyhteisöihin käännöksen parissa työskentelevät toimijat kuuluvat tai millaista kielellistä asiantuntijuutta he edustavat. Tutkimus osoittaa, että tieteellisen teoksen käsitteiden kääntämisessä on otettava huomioon tieteenalojen diskurssiyhteisöjen käytänteet – mutta myös, että eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käytänteet kunkin yksittäisen ilmauksen kohdalla ovat. Kustannustoimittajan reaktiot suomentajan valitsemiin käsitteisiin kertovat kielenkäytön kontekstien dynaamisuudesta ja kerroksellisuudesta. Kun kustannustoimittaja ehdottaa vierasperäisen käsitteen tilalle kotoperäistä ilmausta, ehdotuksen taustalla on suomalaisen kielenhuollon perinteen ideologinen piirre, vieraan vaikutuksen torjuminen. Kustannustoimittaja saattaa myös tarjota kansainvälistä ilmausta kotoperäisen tilalle. Tämä puolestaan kertoo siitä, että suomentajalla ja kustannustoimittajalla voi olla erilainen näkemys tieteenalan kielenkäytön konventioista ja käsitteistöstä. Näissä tapauksessa on kyse toisenlaisesta purismista.
  • Pälli, Pekka; Lillqvist, Ella (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020)