Browsing by Subject "6121 Kielitieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 276
  • Kaunisto, Maarit (2019)
    Tässä artikkelissa tarkastellaan oppilaiden pyyntöjä venäjänkielisessä CLIL-alkuopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kahden vuoden aikana videonauhoitetuista aidoista vuorovaikutustilanteista. Pyyntöjä tarkastellaan keskustelunanalyyttisesti vieruspareina, joissa etujäsen muodostuu yleensä oppilaan tuottamasta pyynnöstä ja jälkijäsen pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sosiokulttuurisen ja tilanteisen oppimisen teorioiden pohjalta oletuksena on, että oppilaat sosiaalistuvat oman yhteisönsä toimintaan kahden alkuopetusvuoden aikana toimimalla yhdessä ja osallistumalla vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisoppijoiden kanssa. Jo ensimmäisen vuoden keväällä oppilaiden aloittamat pyynnöt muuttuvat lähes täysin venäjänkielisiksi johtuen todennäköisesti yhteisesti solmitun kielisopimuksen sisäistämisestä. Kielisopimuksella tarkoitetaan sitä, että oppilaiden edellytettiin ilmaisevan pyyntönsä kohdekielellä, venäjäksi (second language, L2). Kahden vuoden aikana oppilaat kehittyvät myös pyyntöjen rakenteellisessa muotoilemisessa käyttäen apunaan opettajan tarjoamia malleja ja rakennekehyksiä. Tutkimus osoittaa, että vuorovaikutustilanteissa voidaan omaksua sisällön ohessa myös kohdekielen rakenteita, sanastoa ja kielenkäyttöä sekä kielisopimuksen avulla ohjata oppilaiden toimijuutta kielen oppimisen näkökulmasta oikeaan suuntaan.
  • Sarasti-Wilenius, Raija S (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021)
  • Kittilä, Seppo; Hynönen, Emmi (Åbo Akademis förlag, 2021)
    The essence of the Finnish passive has been a popular topic for decades, and the existence of the category has even been questioned. The structures that the Finnish grammars call passives, seem to differ structurally from their counterparts in, for example, the most spoken languages in Europe. In this study, we focus on one of the Finnish passive-like constructions, i.e., the agent participle construction (APC). Our hypothesis is that in some respects this construction can be defined as the most passive-like or prototypical passive of Finnish. We study APC in light of proposed passive prototypes defined for cross-linguistic comparison. We also compare the APC to the so-called Finnish basic passive for determining which of these can be considered more prototypical. The study shows that in some respects the APC better corresponds to the description of the prototypical passive than the basic passive construction, and that both studied constructions can be defined as more prototypical, which depends largely on which feature of passive is taken to be more decisive.
  • Aho, Eija; Toivola, Minnaleena; Karlsson, Fred; Lennes, Mietta (2016)
    Tässä raportissa selvitetään, millaisia suomen kielen ääntämisvaikeuksia esiintyy seitsemää eri lähtökieltä edustavilla aikuisilla maahanmuuttajilla. Tiedosta on apua suomen ääntämisopetuksessa. Puhujien äidinkielet ovat arabia, kiina, somali, tagalog, thai, venäjä ja vietnam. Raportissa mukana olevat lähtökielet ovat osa Proof-korpusta, jota varten äänitettiin 72:n pääkaupunkiseudulla asuvan 10:tä eri äidinkieltä puhuvan maahanmuuttajan lukupuhuntaa ja keskusteluja. Vastaavat puhenäytteet kerättiin myös kontrolliryhmältä, johon kuului 23 syntyperäistä suomenkielistä. Tässä alustavassa tutkimuksessa kolme tutkijaa kuunteli ääninäytteitä ja teki havaintoja ensin itsenäisesti, lopuksi yhdessä. Puhujien lähtökielten todettiin monin tavoin heijastuvan suomen ääntämiseen, vaikka yksilöllisiä eroja oli runsaasti. Yleisesti ottaen suomen konsonantit olivat helppoja lukuunottamatta /ŋ/:ää ja /h/:n allofoneja. Harvinaisimmat vokaalit ja diftongit olivat monille vaikeita. Lähtökielestä riippumatta äänteiden kestojen tuottaminen oli monelle vaikeaa, mutta ongelmien luonne vaihteli kielten ja puhujien välillä. Erityisesti /pitkät/ konsonantit lyhenivät. Myös äänteiden fonologisen pituuden ja painotuksen riippumattomuus tuotti ongelmia. Erityisesti painottomien tavujen /pitkät/ vokaalit sekä sananalkuiset painolliset /lyhyet/ vokaalit olivat vaikeita. Poikkeamat eivät aina liity selkeästi yksittäisiin äänteisiin tai tavuihin, vaan ääntämisen kokonaisvaltaisempiin piirteisiin. Esimerkiksi monille aasialaisille puhujille oli tyypillistä kauttaaltaan kireä äänenlaatu.
  • Kauppinen, Anneli (2020)
  • Henricson, Sofie (2020)
    Urban linguistic landscapes consist of various kinds of signs in different languages, together transmitting a myriad of messages to the people living in, visiting or passing through the city. Official authorities are the authors of some signs, e.g. street names and tourist information, while businesses operating on a local or global level are the authors of other signs, e.g. advertisements and information about opening hours. In addition, individual persons or groups of people give their input to the urban linguistic landscapes, e.g. by attaching a sticker to a bus stop or writing a slogan on a park bench. The current article explores this third, unofficial layer of the urban linguistic landscape, and the topics, discourses and ideologies it encompasses. Through a pilot study of the activist linguistic landscapes at two railway stations in Helsinki, the article discusses the methodological underpinnings of this kind of linguistic landscape research.
  • Alkusanat 
    Luodonpää-Manni, Milla Kaarina; Hamunen, Markus; Konstenius, Reetta; Miestamo, Matti; Nikanne, Urpo; Sinnemäki, Kaius (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020)
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia
  • Viljanmaa, Anu; Määttä, Simo K.; Vik, Gun-Viol (2022)
  • Määttä, Simo K.; Tuomarla, Ulla; Suomalainen, Karita (2019)
  • Gruzdeva, Ekaterina; Janhunen, Juha (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020)
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia
  • Lahti, Emmi Mia Elina (2018)
  • Määttä, Simo Kalervo; Ylikomi, Riitta; Puumala, Eeva (2019)
    This paper examines the prevention of vicarious traumatization in psychologically challenging situations that may occur in community and legal interpreting. The paper is based on a workshop organized at the XVI KäTu Symposium on Translation and Interpreting Studies at the University of Turku in April 2018. First, a brief overview of existing literature on psychological stress in community and legal interpreting is presented. Second, three cases representing psychologically difficult interpreter-mediated encounters are analysed. Third, the paper discusses the psychophysical background of traumatization and vicarious traumatization, as well as the role of empathy and agency in vicarious traumatization. To conclude, the paper lists techniques to prevent vicarious traumatization and argues that more interdisciplinary research is needed on psychological stress, compassion fatigue, and vicarious traumatization among community and legal interpreters.
  • Gorschelnik, Hanna; Hildén, Tuija; Kalajoki, Saara; Kavén, Jenni; Kolehmainen, Anne; Määttä, Simo K.; Penttinen, Sanna; Rannat, Ruta; Soininen, Maria; Tavassoli, Mohsen; Vik, Gun-Viol (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022)
    Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
  • Wiklund, Mari; Ihaksinen, Kia; Vainio, Martti (2021)
    Autism spectrum disorder is a neurobiological developmental disorder, characterized e.g. by problems of social interaction, over-sensitity to sensory stimuli as well as restricted interests (APA, 2013). People afflicted with autism spectrum disorder (ASD) often have deviant prosodic features in their speech. This article focuses on the utterance-final rising pitch and its use in questions and narrative turns in the spontaneous interaction of boys with ASD. The topic is important because even if autistic persons’ prosodic features have already been studied rather extensively, spontaneous interaction, which allows observing the use of intonation by persons with ASD, has been studied very little before. The data originate from authentic group therapy sessions where 11–13-year-old boys afflicted with ASD talk with their therapists. Methods of phonetics and conversation analysis are used in the study. The results of the study suggest that boys with ASD are able to use utterance-final rising pitch as an interactional resource as well as to produce and interpret correctly prosodic features that indicate finality in spontaneous interaction. They are also able to emphasize words with the help of prosodic features, call for other participants’ reactions and indicate that they take other participants into account with the help of utterance-final pitch rises. Thus, boys with ASD seem to be able to use intonation as an interactional resource, even though reciprocal interaction is generally speaking difficult for people afflicted with autism (APA, 2013).
  • Kuokkala, Juha (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2020)
    Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne
  • Kinnunen, Tuija Talvikki; Mäntynen, Anne Kaarina (2018)
  • Wiklund, Mari; Honko, Mari; Kanto, Laura; Råman, Joonas (2022)
  • Nuolijärvi, Pirkko; Paunonen, Heikki; Ivars, Ann-Marie; Tandefelt, Marika (2020)