Browsing by Subject "6160 Muut humanistiset tieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 158
  • Olsson, Pia (Ethnos ry, 2017)
    Ethnos-toimite
  • Silvonen, Viliina (2020)
    Artikkeli syventyy itkuvirsien tunteisiin ja affektiivisuuteen. Alakuloiset tunteet ja esittäjän niihin vajoamien – apeus ja apeutuminen – ovat olennaisia itkuvirsissä. Analysoin, mitä tunne on itkuvirsien arkistoäänitteillä sekä millä tavoilla apeus ja apeutuminen ilmenevät. Lähestyn tunnetta itkijän ilmaisuna ja kokemuksena sekä tunteen ilmenemistä jäljiteltynä ja koetusta kumpuavana, jotka molemmat ovat äänellä itkemiselle ominaisia, toisiinsa limittyviä piirteitä. Itkuvirsien ympärille muodostuvia vaihtelevia affektiivisuuden ilmiöitä ja vaikutusaloja kutsun affektiivisiksi kehiksi. Analysoitavat itkuvirret on äänitetty Aunuksen Karjalassa vuosina 1940–2001. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy monialaisia näkemyksiä tunteesta, niiden kompleksisesta luonteesta ja affektiivisuudesta. Tutkimus tuo keinoja arkistoäänitteiden tunteiden analysointiin. Tutkimusmenetelmän keskiössä on kaksitasoinen analyyttinen kuunteleminen, jossa hyödynnän myös aistietnografiaa. Auditiivisessa äänen analyysissa erittelen tunteisiin ja affektiivisuuteen liittyviä äänenpiirteitä, ja empaattisessa kuuntelussa havainnoin esityksen intensiteettiä oman kuuntelukokemukseni kautta. Tutkimukseen kuuluu myös vertailukuuntelijoiden haastatteluaineisto, joka täydentää omaa kuunteluanalyysiani. Itkuvirsistä kielenulkoisella tasolla välittyvä affektiivinen teho perustuu kykyyn tunnistaa hienovaraisia tunneintensiteettiin liittyviä eroja ja muutoksia äänessä. Mikään yksittäinen tekijä ei osoita apeutumista, vaan tulkinnassa eri tekijöitä tarkastellaan kontekstiin sidoksissa olevina yhdistelminä eri analyysitasoja yhdistellen. Tulkintaan vaikuttavat kunkin itkijän henkilökotainen tyyli ja esityskohtaiset seikat. Arkistoaineistosta hahmottuu apeuden ilmenemisen kannalta kolmentyyppisiä itkuvirsiesityksiä: affektiivisia, tunnetta jäljitteleviä ja tunneilmauksettomia. Nämä asettuvat selvärajaisia luokkia paremmin jatkumoksi esitystavasta toiseen, ja siitä, mitä kaikkia erilaisia esityskäytäntöjä yhteisössä on rituaalisissa tilanteissa käytetty ja pidetty sopivanlaisina, ei ole varmuutta. Affektiivisia kehiä syntyy itkijän, itkuvirren, läsnä olevien kuulijoiden ja perinteisten myyttisten käsitysten mukaisen tuonpuoleisen kesken. Myös arkistoäänitteen itkuvirren ja kuuntelijan välille voi syntyä eräänlainen affektiivinen kehä.
  • Hakola, Outi (2020)
    In this article, I consider Donald J. Trump as a case study of how populism has strategically utilized audiovisual popular culture. Here, I understand populist strategy as a complex phenomenon, where popular performances and representations aim to construct desired understanding of populism and populist leadership. My analysis is based on the reality television show The Apprentice (2004–2017), which enhanced Trump as a popular culture figure and built an image of his leadership, and on the Trumpwave videos where Trump’s supporters produce social media videos that idealize his populist leadership. The complex relationship between populism and popular culture is visible both in Trump’s performances and in the representations of him. First, these performances and representations show how popular culture can be used to create political brands that serve populist goals. Second, they bring forward strategies that are typical for popular culture, including importance of stories, emotions, and participatory media culture. By using recognizable and accessible stories, such as a game show model of reality television, politics becomes recognizable for general audiences. Stories often invoke emotions and affects, such as nostalgia or vulgarity, that invite audiences to experience issues from the populist viewpoint and that address the audiences through shared culture. Participatory culture enables mobilization of “the people”, who can then reproduce, modify and share their stories and experiences with their own popular culture products. Within stories, emotions, and participatory culture we can recognize the similar strategies that have been widely used by various populist movements. For example, representations of leadership, masculinity and intersectional social categories (race, gender, sexuality, class) construct typical populist differentiations between “the people” and “the elite”, or “us” and “them”. While popular culture is understood as a culture for masses, its utilization in populist narratives supports the idea of talking to and representing “the people”. At the same time, using popular culture as part of populist strategies emphasizes the political, societal and ideological potentials of popular culture.
  • Cvetanovic, Dragana (2016)
  • Välimäki, Susanna (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Kansallisbiografia, 2021)
    Studia Biographica 4
    Historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli laulaja, laulupedagogi, säveltäjä, saksan kielen opettaja, kirjailija, kääntäjä ja naisasianainen Anna Blomqvistista.
  • Välimäki, Susanna; Koivisto, Nuppu (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Kansallisbiografia, 2021)
    Studia Biographica 4
    Historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli laulaja ja säveltäjä Betty Boijesta. Artikkeli sisältää tietoa myös kahdesta Betty Boijen muusikkosisaresta, Gustava Boijesta ja Mina (Wilhelmina) Boijesta.
  • Välimäki, Susanna (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Kansallisbiografia, 2021)
    Studia Biographica 4
    Historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli säveltäjä ja pianisti Ingeborg von Bronsartista (os. Starck)
  • Airaksinen, Tiina; Korpijärvi, Anna-Leena (2020)
  • Haapoja-Mäkelä, Heidi (2018)
  • Kupari, Helena (Gaudeamus, 2020)
  • Tekoniemi, Timo Tapani (2017)
    Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista, ja sitä voidaan pitää keskeisenä läpileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen viittaukset eläimiin ja niiden pohjalta selvitetään sitä, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa myös, että eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan eläinkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin. Eepoksen eläimiin liittyvä kuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa eläinten suurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri eläinlajien kanssa oli välttämättömyys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea vaan heijastaa myös laajemmin aikalaisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistäja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian eläinkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkäsityksiä tuntemattomalle eivät muutoin avaudu. Eräs eepoksen tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluuden välillä, mutta eepos tarjoaa näkymän myös mesopotamialaiseen käsitykseen ihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, herättää kysymyksen siitä, miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet. Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?
  • Lummaa, Karoliina; Lähde, Ville; Toivanen, Tero T.; Eronen, Jussi T.; Järvensivu, Paavo; Vaden, Tere (2020)
  • Aitamurto, Kaarina; Jäppinen, Maija; Kaasik-Krogerus, Sigrid; Kulmala, Meri (2015)
    Conference report
  • Yagodin, Dmitry (2020)
    This study uses the case of the 2016 anthrax outbreak on the Yamal peninsula in north-western Siberia to discuss whether and how the incident could challenge the dominant discourse in Russia that neglects the problem of climate change – a potential cause of the outbreak. The study draws on a small sample of media materials that linked the incident to climate change on the national and regional levels. The analysis follows the premises of poststructuralist discourse theory and the concepts of dislocation and discursive logics to unpack the intricate relationships between the issues of economic development and environmental change in a region that is at once central to Russia’s fossil fuel economy and most vulnerable to the effects of climate change. The results point to the obstacles and opportunities for climate justice discourse in this context.