Browsing by Subject "ADR"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Erkko, Nelli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman aiheena on mediation-arbitration-menettely (Med-Arb-menettely), jossa nimensä mukaisesti yhdistyvät sovittelu (mediation) ja välimiesmenettely (arbitration). Menettelyn perinteisessä muodossa sama henkilö eli neutraali toimii sekä sovittelijana että välimiehenä. Oikeustieteellisessä diskurssissa neutraalin kaksoisrooli on säilynyt pitkään kiistanalaisena kysymyksenä. Prosessikombinaatiota on pidetty myös yleisemmin ongelmallisena sovittelun ja välimiesmenettelyn perusperiaatteiden toteutumisen kannalta. Tutkielmassa Med-Arb-menettelyä tarkastellaan prosessiekonomian ja osapuolten oikeusturvan näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, millä tavoin proses-sikombinaatio edistää prosessiekonomian periaatteen toteutumista, mitä oikeusturvavaatimuksia menettelylle voidaan asettaa ja miten nämä vaatimukset käytännössä toteutuvat. Hypoteesin mukaan prosessien yhteensovittamisesta ja neutraalin kaksoisroolista aiheutuu riskejä oikeusturvalle, joten tutkielmassa kartoitetaan myös vaihtoehtoja oikeusturvan tehostamiseksi. Tutkielmassa hyödynnetään lainopin metodia, jota täydentävät oikeusvertailevat näkökohdat ja de lege ferenda –luontoiset kannanotot. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan Med-Arb-menettelyn prosessiekonomiset hyödyt voidaan perustaa yhtäältä menettelyvaiheiden ominaispiirteisiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen ja toisaalta riidanratkaisijan hybridimalliin. Sekä sovittelussa että välimiesmenette-lyssä voidaan tunnistaa ominaisuuksia, jotka edistävät riitaisuuksien ratkaisemista resurssitehokkaasti suhteessa perinteiseen oikeuden-käyntimenettelyyn. Kun menettelyt yhdistetään Med-Arb-menettelyssä yhdeksi prosessiksi, nämä ominaisuudet täydentävät toisiaan. Sovitteluun ja välimiesmenettelyyn liitetään tyypillisenä piirteenä menettelyn nopeus, mutta sovitteluvaiheen ansiosta Med-Arb-menettelyssä pystytään säästämään tehokkaasti myös muitakin resursseja kuin aikaa. Välimiesmenettelyvaihe vaikuttaisi tehostavan tätä vaikutusta, minkä lisäksi se takaa asiassa ulosottokelpoisen täytäntöönpanoperusteen. Neutraalin kaksoisrooli sekä nopeuttaa menettelyä että hillitsee kustannusten syntymistä. Lisäksi kaksoisroolilla vaikuttaisi olevan merkitystä sovittelun tehokkuuden kannalta. Prosessin kestävyyden kannalta resurssien säästön ohella merkitystä on kuitenkin myös sillä, että menettely järjestetään loukkaamatta oikeusturvaa. Sovittelussa keskeisiksi oikeudenmukaisen menettelyn takeiksi määritellään osapuolten itsemääräämisen periaate sekä prosessuaalinen ja aineellinen oikeudenmukaisuus. Välimiesmenettelyssä asianosaisten oikeusturvaa takaavat puolestaan nk. due process -periaatteet, joita ovat kuulemisen periaate, tasapuolisen kohtelun periaate sekä välimiehen esteettömyys. Menettelyvaiheiden oikeusturva-takeiden yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta Med-Arb-menettelyssä. Prosessien yhdistäminen yhdeksi menettelyksi heikentää osapuolten itsemääräämisperiaatetta ja prosessuaalista oikeudenmukaisuutta. Kuulemisen periaate ja siihen kytkeytynyt tasa-puolisuuden periaate eivät myöskään voi toteutua täysimääräisesti. Näiden oikeusturvaongelmien ratkaisemiseksi tutkielmassa ehdotetaan luottamuksellisen tiedon eliminointia tai neutralisointia, sovittelun tehokkuuden turvaamista prosessuaalisin rajoituksin sekä sovittelumallin ja käsiteltävän riita-asian laadun huomioimista. Myös prosessia ja Med-Arb-menettelyä koskevaa normiohjausta kehittämällä Med-Arb-menettelyn oikeusturvariskejä voidaan ehkäistä ja lievittää. Oikeudellisesti kestävä ja hyväksyttävä menettely voi edellyttää, että riidanratkaisun taustalla olevista ideoista ja arvoista joudutaan osin luopumaan. Myös Med-Arb-menettelyssä prosessin resurssitehokkuudesta joudutaan tinkimään oikeusturvan nimissä. Kuten moni muukin kysymys oikeustieteessä, viime kädessä Med-Arb-menettelyn käyttökelpoisuus riippuu tapauskohtaisesta arvioinnista ja rajanvedosta tarkoituksenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä. Tietynlaisessa tilanteessa Med-Arb voi tarjota riidan osapuolille juuri heidän tarpeitaan ja intressejään palvelevan menettelyn. Kun riittävistä varotoimenpiteistä huolehditaan, Med-Arb voi parhaimmillaan olla riidan-ratkaisumekanismi, joka ei ole vain tehokas ja joustava vaan myös oikeudenmukainen ja reilu.
  • Enkvist-Gauffin, Joachim (Svenska handelshögskolan, 2006)
    Economics and Society
    I boken behandlas nya kommunikationstekniker och olika marknadsföringsmetoder som har uppkommit till följd av den tekniska utvecklingen. Marknadsföring via de nya kommunikationskanalerna har givit upphov till vissa olägenheter för mottagarna. Olägenheterna som mottagarna förorsakas vid marknadsföring via de nya teknikerna kan delas in i tre kategorier; 1) meddelandet förorsakar kostnader för mottagaren, 2) meddelandet hindrar mottagaren samt 3) meddelandet upplevs vara påträngande och utgöra ett intrång i mottagarens privatliv. Under de senaste åren har det förekommit hektiska lagstiftningsåtgärder på många håll i världen. Såväl enskilda stater, nationella myndigheter samt internationella organisationer har utarbetat regler om marknadsföring via de nya teknikerna. En av kärnfrågorna i regleringen är huruvida man skall ha ett system med ”opt-in” eller ”opt-out”. En opt-in-lösning innebär att marknadsföraren måste inhämta mottagarens samtycke på förhand, medan en opt-out-lösning innebär att det är tillåtet att sända marknadsföring om inte mottagaren motsatt sig detta. Enligt gällande lagstiftning faller marknadsföring via följande tre tekniker under opt-in: automatiserade uppringningssystem, telefax samt e-post. Det huvudsakliga syftet med avhandlingen är att utreda om nuvarande opt-in-lista är tillräckligt omfattande med beaktande av de olägenheter som marknadsföring via de nya teknikerna förorsakar, eller om den bör utvidgas. I genomgången av marknadsföring via nya tekniker har marknadsföring via bl.a. följande tekniker undersökts: Internet (www-sidor), reklamfönster, reklambanner, e-post, mobiltelefon, telefax, bloggar, RSS, Instant Messaging samt Internettelefoni. Vid sidan av nya tekniker har även vissa ”traditionella” marknadsföringsmetoder undersökts, i syfte att utreda huruvida även de bör falla in under en opt-in-lösning. De traditionella marknadsföringsmetoder som ingår i avhandlingen är hemförsäljning, telemarketing, TV- och radioreklam samt adresserad och oadresserad direktreklam. En annan central del i avhandlingen är frågan hur påföljdssystemet vid överträdelser av opt-in-bestämmelserna bör utformas. Hur skall de enskilda mottagarna få ersättning för de kostnader de åsamkats av marknadsföringen? Är det dags att införa straffskadestånd i Finland? Hög tid att även Finland får grupptalan? Kan tvisterna avgöras virtuellt via domstolar on-line eller ODR?
  • Mattsson, Teppo (Helsingin yliopisto, 2019)
    The mediation of intimate partner violence (IPV) has been statutorily regulated in Finland since year 2006. Earlier IPV was mediated around Finland to different extents. The mediation of IPV has been very controversial from the very beginning. Status of victims has been considered bad, there have been doubts about her/his voluntariness and it has been seen that the suspect is too slightly affected. On the other hand there has been a lot good experiences of mediation and the parties have been instructed to further services. This thesis studies perceived justice and voluntariness in the mediation of IPV and perceived mediation procedures of mediation parties and mediators. As a control group in the study there were mediation parties and mediators of cases with other violence than IPV. The study was cross-sectional and the survey aimed to cover all parties and mediators of IPV and non-IPV violence mediation cases managed by three service providers in Finland during 12 months period. Measure of perceived justice was based on results by Colquitt (2001) and Gramatikov et al (2009), measure of voluntariness was based on self-regulation questionnaires of self-determination theory and measure of mediation procedure was based on the metamodel of Alexander (2008). The survey was tested by employees of mediation service providers and by voluntary mediators. After a short period it was found that the response rate is very low. As a corrective action the survey was truncated but despite survey simplification response rate did not achieve target level. Data (n = 169) was analysed with R software using illustrative figures, factor analysis, non-parametric test, linear regression analysis and logistic regression analysis. Based on study data mediation parties perceive mediation as more fair than mediators. Parties also perceive that mediators control more the process than mediators assess but parties are more satisfied with the mediation than mediators assess. There are no differences of perceived voluntariness and justice between IPV mediation and other violence than IPV mediation. Facilitative mediation style is in positive relation with perceived justice in IPV cases but in control group no relation was seen between the constructs. Almost all mediation parties are very satisfied with the mediation and their perceived justice is very positive. Even the parties see that they are voluntarily in mediation, they might feel guilty if they were not aiming to reconciliation, or they might think that their refusal to participate mediation could upset the other party. Study data supports that it’s reasonable to continue IPV mediation but attention should be drawn to the genuine desire and capacity of the parties to participate mediation. In the thesis there are some recommendations how to develop mediation activities. Further studies are needed to understand better IPV mediation effectiveness and how the parties and mediators perceive the mediation. In the thesis a study design is presented to get valid and reliable data for continuous development of IPV mediation activities.