Vauvan vatsavaivojen taustalta on suljettava pois pikaisesti erikoissairaanhoitoa vaativat etenevät sairaudet. Rintaruokitulla koliikkilapsella tietyt probiootit vähentävät itkuisuutta. Pulauttelevan vauvan hoidossa happosalpaajilla ei ole merkittävää asemaa. Ummetusta on muutamalla prosentilla imeväisistä. Ripuli on usein toiminnallista. Tärkeä osa lääkärin ammattitaitoa on empaattinen suhtautuminen itkuisen vauvan vanhempien huoleen. Medikalisaatiota ja tutkimustietoon perustumattomia hoitoja tulee välttää.

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa. Sappikoliikkikipua esiintyy tavallisesti oikealla ylävatsalla. Rasvainen tai käristetty ruoka aiheuttavat helposti oireita. Samantyyppisiä kipuja voi esiintyä myös henkilöillä, joilla ei ole sappikiviä. Sappirakon poiston jälkeen jopa neljäsosalla on satunnaisesti vatsavaivoja, joita ennen leikkausta pidettiin sappikivistä johtuvina.

Ultraääniendoskooppiohjattua celiaca-neurolyysiä on tehty Meilahden sairaalassa vuodesta 2008 mm. haimasyövästä kärsivien potilaiden kivunlievitykseen. Menetelmän tehokkuudesta on olemassa kansainvälistä kirjallisuutta, mutta HYKS:ssä tehtyjen neurolyysien tehokkuutta ei ole toistaiseksi tutkittu. Tutkimuksessani kävin läpi kaikki HYKS:ssä tehdyt celiaca-neurolyysit. Selvitin retrospektiivisesti potilastekstien avulla esi- ja toimenpidetietojen lisäksi potilaiden kipu- ja opoidilääketilanteen ennen toimenpidettä sekä kaksi viikkoa ja kuukausi toimenpiteen jälkeen. Celiaca-neurolyysin avulla vähintään osittaisen kivunlievityksen koki 69 % potilaista, mikä on samansuuntainen tulos kuin muualla tehdyissä tutkimuksissa. Kivunlievitysvasteen saaneista potilaista vain 15 % oli joutunut nostamaan opioidilääkitystään kuukauden seurannassa. Opioidilääkityksen suhteen eräänlaisina verrokkeina käytettiin potilaita, jotka eivät saaneet toimenpiteestä kipuvastetta, ja potilaita, joiden toimenpidettä ei voitu viedä loppuun asti. Vastaavat opioidilääkitystä nostaneiden osuudet näissä ryhmissä olivat 92 % ja 75 %. Celiaca-neurolyysiä voidaan pitää tehokkaana hoitona mm. haimasyöpäpotilaiden kivunlievitykseen. Kivunlievitys ja opioidilääkityksen tarpeen väheneminen ovat merkittäviä vasteita potilaan elämänlaadun kannalta. Yhtenä löydöksenä mainittakoon myös potilasta hoitavien lääkäreiden vähäinen standardoitujen kipumittareiden käyttö potilaan kiputilannetta määritettäessä.

Ylävatsakivun taustalla voi olla viaton ohimenevä oire, mutta myös nopeasti henkeä uhkaava hätätilanne.