Browsing by Subject "Acute Disease"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Puustjärvi, Anita; Voutilainen, Arja; Pihlakoski, Leena (2016)
    Tic- ja pakko-oireet ovat lapsilla tavallisia varsinkin lyhytaikaisina ja ohimenevinä. Pitkäkestoisten oireiden kulku on usein aaltoileva. Oireet voivat alkaa myös äkillisesti ja voimakkaina. Streptokokki-infektioon yhteydessä olevassa PANDAS-oireyhtymässä tic- tai pakko-oireet alkavat ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä on ristiriitaista. Lapsuusiän äkillisten neuropsykiatristen oireyhtymien PANS ja CANS määritelmissä akuutin pakko-oireisuuden kanssa esiintyy lisäoireita ja etiologia on laveampi kuin PANDAS-oireyhtymän. Psykoterapia ja lääkehoito tehoavat myös infektion laukaisemien neuropsykiatristen oireiden hoidossa.
  • Leppäniemi, A.; Tolonen, M.; Tarasconi, A.; Segovia-Lohse, H.; Gamberini, E.; Kirkpatrick, A.W.; Ball, C.G.; Parry, N.; Sartelli, M.; Wolbrink, D.; Van Goor, H.; Baiocchi, G.; Ansaloni, L.; Biffl, W.; Coccolini, F.; Di Saverio, S.; Kluger, Y.; Moore, E.; Catena, F. (2019)
    Although most patients with acute pancreatitis have the mild form of the disease, about 20-30% develops a severe form, often associated with single or multiple organ dysfunction requiring intensive care. Identifying the severe form early is one of the major challenges in managing severe acute pancreatitis. Infection of the pancreatic and peripancreatic necrosis occurs in about 20-40% of patients with severe acute pancreatitis, and is associated with worsening organ dysfunctions. While most patients with sterile necrosis can be managed nonoperatively, patients with infected necrosis usually require an intervention that can be percutaneous, endoscopic, or open surgical. These guidelines present evidence-based international consensus statements on the management of severe acute pancreatitis from collaboration of a panel of experts meeting during the World Congress of Emergency Surgery in June 27-30, 2018 in Bertinoro, Italy. The main topics of these guidelines fall under the following topics: Diagnosis, Antibiotic treatment, Management in the Intensive Care Unit, Surgical and operative management, and Open abdomen. © 2019 The Author(s).
  • Vironen, Jaana (2017)
  • Laukkarinen, Johanna; Karjula, Heikki; Puolakkainen, Pauli (2018)
    Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö. Vaikea tautimuoto on tärkeää tunnistaa nopeasti. Ensimmäisen vuorokauden maltillinen nesteytys Ringerin liuoksella ja elintoimintojen monitorointi parantavat ennustetta. Vatsaontelon painetta lasketaan konservatiivisen hoidon menetelmin. Myös varhainen enteraalinen ravitsemus on tärkeä. Pienellä osalla potilaista voidaan joutua kajoavaan hoitoon, ja siinä mini-invasiiviset menetelmät ovat ensisijaisia. Taudin uusiutumista estävät sappikivitaudin hoito ja alkoholin käytön lopettaminen.
  • Puolakkainen, Pauli; Kylänpää, Leena (2016)
  • Tolonen, Matti; Lemma, Aurora; Vikatmaa, Pirkka; Peltola, Erno; Mentula, Panu; Björkman, Patrick; Leppäniemi, Ari; Sallinen, Ville (2022)
  • Siironen, Päivi; Nykänen, Taina (2018)
  • Hannula, Virva (2022)
    • Pieni osa silmäpotilaista tarvitsee välitöntä hoitoa vuorokaudenajasta riippumatta. Hoidon viivästyminen voi heikentää ennustetta merkittävästi. • Päivystyksellistä arviota vaativat mm. silmänsisäinen tulehdus, silmäkuopan tulehdus, akuutti sulkukulmaglaukooma, kemikaalivamma, silmän avovamma, silmän liikehermon halvaus ja äkillinen näönmenetys. • Hoitopaikka ja hoidon kiireellisyys kannattaa aina varmistaa puhelimitse.
  • Parikka, Hannu; Raatikainen, Pekka (2018)
  • Peltonen, Teemu; Levola, Jonna; Niemelä, Solja (2019)
    Psykoottisen henkilön päihteiden käyttö tulee selvittää kattavasti. Psykoosioireet voivat liittyä päihtymys- tai vieroitustiloihin, päihdepsykoosiin tai päihteistä riippumattomaan, itsenäiseen psykoottiseen häiriöön. Itsenäinen psykoottinen häiriö on erotettava päihdepsykoosista. DSM- ja ICD-tautiluokitusten päihdepsykoosin määritelmät eroavat toisistaan. Akuutti psykoosi hoidetaan yleisten hoitolinjojen mukaisesti etiologiasta riippumatta. Päihdepsykoosin sairastaneita on seurattava. Merkittävällä osalla täyttyvät myöhemmin itsenäisen psykoosisairauden diagnostiset kriteerit.
  • Toppila-Salmi, Sanna; Rihkanen, Heikki; Mäkelä, Mika; Klockars, Tuomas (2018)
  • Udd, Marianne; Saarnio, Juha (2019)
    Vuotopotilaalle aloitetaan protonipumpun estäjälääkitys, ja gastroskopia pyritään tekemään 24 tunnissa sairaalaan tulosta. Maltillinen verensiirtostrategia, jossa hemoglobiinin tavoitepitoisuus on 70 g/l, parantaa potilaan ennustetta verrattuna liberaalimpaan strategiaan Endoskooppisessa hoidossa adrenaliiniruiskutukseen on liitettävä toinen menetelmä: liimaus, vuodon termaalinen koagulaatio tai klipsaus. Jos vuoto uusii, gastroskopia ja vuodon tyrehdytys endoskooppisesti toistetaan. Jos vuoto yhä jatkuu, potilas ohjataan angioembolisaatioon tai päivystysleikkaukseen.
  • Wartiovaara-Kautto, Ulla; Jahnukainen, Kirsi (2017)
  • Tarvasmäki, Tuukka (2021)
    Sydämen äkillinen vajaatoiminta on yleinen sairaalahoitoon johtava tila, jonka taudinkuva vaihtelee hitaasti ja salakavalasti lisääntyvistä epämääräisistä jaksamattomuus- ja turvotusoireista nopeasti kehittyvään voimakasoireiseen sokkiin, johon kuolleisuus on hyvin suuri. Nykyinen diagnostiikka perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa hyödynnetään natriureettisten peptidien lisäksi sydämen ja keuhkojen kaikukuvausta. Koska laskimoiden ja elinten verentungos eli kongestio on pääasiallinen oireiden, löydösten ja elintoimintahäiriöiden syy, hoitokin perustuu pitkälti tehokkaaseen diureettilääkitykseen, jonka yhteydessä lieviä munuaistoiminnan muutoksia ei tule pelätä. Lisäksi laukaiseva tekijä tai taustasyy tulisi määrittää ja hoitaa mahdollisuuksien mukaan vajaatoiminnan korjaamiseksi. Potilaan ennusteen parantamiseksi systolisen vajaatoiminnan ennusteeseen vaikuttavia lääkkeitä pyritään käyttämään ja optimoimaan mahdollisuuksien mukaan osastohoitojakson aikana.
  • Nevzorov, Ilja; Szanto, Timea; Helin, Tuukka; Joutsi-Korhonen, Lotta; Lassila, Riitta (2022)
    Akuutti verenvuoto tai verisuonitukos vaativat kliinikolta tietämystä veren hyytymisen periaatteista ja tutkimusmenetelmistä, niiden käyttöaiheista ja tulosten tulkinnasta. Hemostaasikokeiden valikoima on laaja ja monipuolinen, mutta käytännön työssä tarvitaan kohdennettuja tutkimuksia, joihin erikoissairaanhoidon kliinikon on syytä perehtyä. Niihin kuuluvat hemostaasin seulontakokeet (tromboplastiiniaika, TT ja aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika, APTT), trombiiniaika, fibrinogeeni ja sen hajoamistuote D-dimeeri, hyytymistekijä VIII (FVIII) ja elimistön luonnollinen antikoagulantti antitrombiini (AT3). Yhdistettyinä kliiniseen tilaan laboratoriotutkimusten tulokset antavat kuvan hemostaasista, mahdollistavat hyytymishäiriöiden kokonaisvaltaista diagnostiikkaa ja kohdennettuja jatkoselvittelyitä erikoissairaanhoidossa sekä ovat keskeisiä hoitovasteiden seurannassa.
  • Lyyra, Markus (2017)
    Vaimo toi tupakoivan keski-ikäisen miehen sairaalan päivystykseen äkillisesti alkaneen kovan hengenahdistuksen takia. Hengitystaajuus oli tulovaiheessa 40/min ja veren happisaturaatio 80 %. Mies oli ollut aiemmin terve.