Browsing by Subject "Acute Kidney Injury"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Kaartinen, Kati; Aaltonen, Sari (2019)
  • Ilmakunnas, Minna (2020)
  • Mustonen, Jukka; Strandin, Tomas; Mäkelä, Satu; Vaheri, Antti (2020)
    Myyräkuume on Puumala-viruksen (PUUV) aiheuttama zoonoosi. Tärkeitä tekijöitä ihmisen immuuni-vasteessa virukselle ovat ainakin neutrofiiliset granulosyytit ja sytotoksiset tappaja-T-solut, joiden suhteettoman voimakas aktivaatio saattaa johtaa endoteelivaurioon. Lisääntynyt kapillaarivuoto, fibrinolyysi ja komplementin aktivaatio kuuluvat taudin patogeneesiin. Akuutin munuaisvaurion vaikeutta ennustaa hyvin taudin alkuvaiheessa otetun virtsan seulontatestin tulos. Trombosytopenian synnyssä keskeistä ovat trombosyyttien ja endoteelisolujen interaktio. Ohimenevät EKG-muutokset sekä bradykardia ovat tavallisia löydöksiä. Kroonisten hormonivajausten kehittyminen on mahdollista. Spesifistä hoitoa ei ole olemassa, mutta bradykiniinireseptorin estäjä ikatibantti saattaa olla tehokas lääke hyvin vaikeasti sairaiden potilaiden hoitona.
  • Vilander, Laura M. (2020)
    Genetic predisposition to acute kidney injury in critically ill adults. Laura Vilander, Helsingin yliopisto.
  • Raukomaa, Reetta (Helsingfors universitet, 2015)
    Sydänsiirron merkittävimpiä komplikaatioita on akuutti munuaisvaurio, joka lisää merkittävästi kuolleisuutta ja altistaa myös muille komplikaatioille. Potilaalle annetulla nestehoidolla ja verituotteilla pyritään mahdollisuuksien mukaan minimoimaan komplikaatioriski ja munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen. Tätä tukimusta varten kerättiin tiedot kaikkiaan 128:sta sydänsiirtoleikkauksessa olleesta potilaasta. Tiedot kerättiin perioperatiivisesti annettujen verituotteiden ja nestehoidon määrästä ja laadusta sekä mahdollisista komplikaatioista etenkin munuaisfunktioon keskittyen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli myös viime vuosina keskustelua herättäneen synteettisen kolloidivalmisteen HES 130/0.4:n käyttö ja sen mahdollinen vaikutus postoperatiiviseen munuaisfunktioon ja potilaan ennusteeseen. Tulosten perusteella HES:n annolla ei havaittu yhteyttä munuaisvaurion esiintyvyyteen tai kuolleisuuden lisääntymiseen. Postoperatiivisesti annettujen verituotteiden määrä korreloi huonomman ennusteen kanssa, samoin korkeampi nestetasapaino missä tahansa perioperatiivisessa vaiheessa.
  • Mervaala, Elina (Helsingfors universitet, 2016)
    Luuytimen stromaalisista soluista (bone marrow stromal cells, BMSCs) on saatu lupaavaa näyttöä akuutin munuaisvaurion hoidossa. Reniini-angiotensiini-järjestelmä (reninangiotensin system, RAS) säätelee BMSC-solujen kypsymistä luuytimessä, joten sen häiriöt voivat heijastua muutoksina BMSC-solujen terapeuttisessa potentiaalissa. Tutkimme kaksoistransgeenisten rottien luuytimen stromaalisia kantasoluja (transgenic bone marrow stromal cells, TG-BMSCs) rotan akuutin munuaisvaurion hoidossa. Kaksoistransgeeniset rotat ilmentävät ihmisen angiotensinogeeniä ja ihmisen reniiniä, ja ne mallintavat jatkuvaa RAS-aktivaatiota. Vertailussa käytettiin tavallisten Sprague Dawley -rottien luuytimen kantasoluja (SD-BMSCs). SD-rottien akuutti munuaisvaurio saatiin aikaan iskemia-reperfuusio-menetelmällä. Immunohistokemiassa tarkasteltiin munuaisten inflammaation vaikeusastetta ED-1-markkerin avulla. Rottien seerumin urea- ja kreatiniinipitoisuudet mitattiin. Munuaiskudoksen nekroosin astetta arvioitiin histologisesti. BMSC-solujen happiradikaalien tuotantoa ja mitokondriaalista respiraatiota havainnoitiin. Mikroarraylla tutkittiin solujen geeniekspression muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin poikkeavuuksia TG-BMSC-soluissa. Solut olivat fenotyypiltään proinflammatorisia ja niiden mitokondriot olivat dysfunktionaalisia. AKI:n yhteydessä annosteltuna solut pahensivat vauriota ja aiheuttivat merkittävää kuolleisuutta. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että BMSC-solujen altistuminen jatkuvalle RASaktivaatiolle voi aiheuttaa niissä pysyviä muutoksia ja huonontaa niiden terapeuttista tehoa dramaattisestikin.
  • Hynynen, Pia; Sainio, Susanna; Räisänen-Sokolowski, Anne; Kaartinen, Kati (2019)
    Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu¬¬nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.
  • Hetemäki, Iivo (2017)