Browsing by Subject "Advocacy Coalition Framework"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)The Treadmill of Production Theory (TPT) argues that in advanced capitalist societies, business organizations, trade unions, and state actors form a constellation that prioritizes economic growth over environmental concerns. We combine this perspective with the Advocacy Coalition Framework (ACF) and use methods of social network analysis, survey data on key organizations in Finland and Australia, and in-depth interviews to map the policy network structures that resist low carbon transitions, and identify potential for change in these structures. We find that a coalition of economic, labor, and governmental organizations resists a low carbon transition in both countries. However, we also find several possible avenues of incremental change through changes in the network structures and the beliefs held by actors in the networks. Theoretically, this suggests that the TPT is correct in its diagnosis of the current situation, but the ACF may be a more fruitful perspective for identifying potential for change.
-
(Helsingin yliopisto, 2021)Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä käytävä keskustelu Suomessa. Tutkielman tarkoituksena on nostaa esiin sidosryhmien tekemiä argumentteja, sekä analysoida niiden merkitystä koalitioiden muodostumisessa. Yritysvastuusta on esitetty useita eri teoretisointeja, mutta sen empiirinen tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Suomessa käynnistetty prosessi yritysvastuulain säätämiseksi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia organisaatioiden esittämiä näkemyksiä vastuullisuudesta ja auttaa selventämään organisaatioiden asemoitumista poliittisessa päätöksentekoprosessissa. Aineistona tutkielmassa käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman oikeudellisen selvityksen avoimella kommenttikierroksella organisaatioiden antamia lausuntoja. Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista valmistui Ernst & Youngin tekemänä 30.6.2020. Lausuntokierros oli avoinna 30.9.2020 asti ja aineistona käytettyjä lausuntoja kertyi 41 kappaletta 46 toimijan tekemänä. Tutkimusmetodina käytettiin diskurssiverkostoanalyysia, joka yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Advocacy Coalition Frameworkia (ACF), joka näkee toimijoiden muodostavan advokaatiokoalitioita yhdessä jakamiensa uskomusten perusteella. ACF:n mukaan organisaatioilla on hierarkkinen uskomusjärjestelmä, jonka mukaisesti ne muodostavat mielipiteitään. Erityisesti tässä tutkielmassa keskityttiin toisen tason uskomuksiin, eli policy-ydinuskomuksiin, jotka määrittävät toimijoiden mielipiteitä tietystä poliittisesta kysymyksestä tai toimenpiteestä, tässä tapauksessa kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä. Aineisto luettiin ja siitä etsittiin toimijoiden käyttämiä argumentteja, jotka heijastelevat niiden policy-ydinuskomuksia. Lisäksi aineiston käsittelyssä käytettiin Discourse Network Analyzer -ohjelmistoa, jonka avulla toimijoiden uskomuksista koodattiin konsepteja diskurssiverkoston visualisointia varten. Konsepteista muodostettiin Gephi-ohjelmiston avulla koalitioita visualisoiva verkostograafi, jonka avulla toimijoiden asemoituminen koalitioihin voitiin havainnollistaa. Tulokset osoittavat, että yritysvastuulainsäädännön ympärille on muodostunut kaksi koalitiota: puolustava ja vastus-tava koalitio. Koalitiot muodostuvat toimijoiden yhdessä jakamiensa mielipiteiden perusteella, eikä esimerkiksi toimijan toimialalla ole merkitystä sen asemoitumisessa tiettyyn koalitioon. Puolustavan koalition näkemyksen mukaan kansallinen yritysvastuulainsäädäntö tulisi säätää, sillä se edistäisi ihmisoikeuksien toteutumista ja tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden toimia yritysvastuun edelläkävijä- ja mallimaana. Vastustavan koalition mukaan kan-sallisen lainsäädännön valmistelua ei tulisi jatkaa, sillä se olisi tehoton, hallinnollisesti raskas ja kansainvälisten yritysten kilpailukykyä heikentävä. Vastustava koalitio kannattaa vähintään EU-tasoista yritysvastuulainsäädäntöä tai yritysten itsesääntelymekanismien hyödyntämistä velvoittavan lainsäädännön sijasta. Tutkielman tulokset ovat linjassa aiempien Advocacy Coalition Framework -tutkimusten kanssa. Koalitiot muodostuvat sektori- ja toimialarajoista riippumatta policy-ydinuskomustensa perusteella. Koalitioita jakaa erityisesti niiden näkemys lainsäädännön toivotusta sääntelytasosta ja sen vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn. Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi yritysvastuukeskustelussa tapahtuva toimijoiden keskinäinen koordinaatio tai laajempi vertailu erilaisten lainsäädäntöprosessien yleisimpien argumenttien ja uskomusten välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
-
(2023)Policy scholars have increasingly focused on collaborative and competitive relationships between stakeholder coalitions. The Advocacy Coalition Framework (ACF) in particular has directed scholarly attention toward such relationships. The ACF defines advocacy coalitions as groups of actors who share beliefs and coordinate their action. However, previous research has been inconsistent in defining and measuring coalitions, which has hampered comparative research and theory building. We present a method called the Advocacy Coalition Index, which measures belief similarity and the coordination of action in a manner that makes it possible to assess the extent to which advocacy coalitions are found in policy subsystems, whether subgroups resemble coalitions, and how individual actors contribute to coalition formation. The index provides a standardized method for identifying coalitions that can be applied to comparative research. To illustrate the effectiveness of the index, we analyze two climate change policy subsystems, namely Finland and Sweden, which have been shown to differ in terms of the association of belief similarity with coordination. We demonstrate that the index performs well in identifying the different types of subsystems, coalitions, and actors that contribute the most to coalition formation, as well as those involved in cross-coalition brokerage.
-
(2018)Which organisations saw their positions on two contentious issues reflected in the Irish climate law of 2015, and what role did advocacy coalitions play in the policy process? These questions are answered drawing theoretically from the Advocacy Coalition Framework (ACF) and by conducting a network analysis of survey data collected from the organisations involved in the national climate policy process. The study finds that several institutionally important or economically powerful organisations, particularly those involved in the agricultural sector, as well as the government parties saw their preferences reflected in the law. This resulted in legislation that excluded binding emission reductions targets, differentiating it from similar laws introduced in other European countries. Organisations in favour of stronger regulation formed a coalition to advocate for their positions, but they largely failed to get their way.
