Browsing by Subject "Afrikaforskning"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Myllylä, Anna-Leena (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Itä-Afrikasta Suomeen muuttaneiden naisten käsityksiä seksuaalisuudesta. Kehitysyhteistyön ja suomalaisen valtavirtafeminismin viitekehyksissä afrikkalaisten naisten seksuaalisuus näyttäytyy ongelmakeskeisenä ja suomalainen tasa-arvo voimauttavana. Tutkielmani keskittyy selvittämään sitä, kuinka Suomessa asuvien itäafrikkalaisten naisten käyttämät diskurssit tukevat tai haastavat näitä hallitsevia diskursseja ja pohtimaan, kuinka naisten käsitykset seksuaalisuudesta suhteutuvat voimaantumisen käsitteeseen. Tutkielma sijoittuu jälkistrukturalistisen tutkimusperinteen kenttään. Seksuaalisuus teorisoidaan sosiaalisesti rakentuneeksi ja valtasuhteiden muokkaamaksi. Eri diskursseja asetetaan kontekstiin jälkikolonialistista feminististä teoriaa hyödyntäen. Tutkielman aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän Tansaniasta, Keniasta tai Ugandasta Suomeen aikuisiällä muuttanutta naista. Lisäksi työssä on hyödynnetty haastatteluprosessin aikana tehtyjä muistiinpanoja. Haastattelumateriaalin analyysissä käytettiin Norman Faircloughin kehittämää kriittistä diskurssianalyysiä, jonka mukaisesti keskusteluja tarkasteltiin tekstin tasolla, tekstin tuottamista määrittävien diskurssikäytäntöjen tasolla ja osana laajempaa sosiokulttuurista kontekstia. Naisten keskusteluissa seksuaalisuus rakentuu moninaiseksi. Haastattelumateriaali osoittaa kuinka naiset vastustavat patriarkaalisia rakenteita. Tätä tehdään kyseenalaistamalla patriarkaalisia moraalikäytäntöjä, rakentamalla erilaisin keinoin kuvaa aktiivisesta feminiinisestä seksuaalisuudesta sekä vastustamalla kuvaa naisesta, jonka velvollisuus on pyyteettömästi palvella miestään. Keskusteluissa rakentuu myös kuva suomalaisista, jotka eksotisoivat afrikkalaisia naisia. Tutkimuksen tekemisen aikana kävi ilmi, että useat afrikkalaiset maahanmuuttajat tunnistavat afrikkalaisiin seksuaalisuuksiin liittyviä negatiivisia ja rasistisia stereotypioita. Materiaali osoittaa, että ei voida puhua yhdestä itäafrikkalaisesta lähestymistavasta seksuaalisuuteen ja itäafrikkalaisilla naisilla on resursseja vastustaa patriarkaalisia rakenteita ja käytäntöjä tavoilla, jotka haastavat Suomessa hallitsevassa asemassa olevia diskursseja. Naisten keskusteluissa esiintyvä vastarinta eroaa monelta osin suomalaisen valtavirtafeminismin ja kehitysyhteistyön puitteissa rakentuvasta vastarinnankäsityksestä. Näin ollen keskustelu osoittaa myös näihin hallitseviin diskursseihin piiloutuvan kolonialismin perinnön ja moralismin. Naisten diskurssit haastavat kuvaa ’maahanmuuttajanaisesta’ ja osoittavat erilaisia vastarinnan ja voimaantumisen mahdollisuuksia naisten omista lähtökohdista käsin.
  • Meriläinen, Teemu (Helsingfors universitet, 2012)
    This thesis compares the democratization processes in Nigeria, Kenya and Zimbabwe during the early 21st century and sheds light on the underlying factors behind the prevalence of wide-scale electoral violence during the general elections of 2007-2008 in each of the three case countries. The main research data in this thesis is based on the publicly available Afrobarometer survey data on the case countries from the years 1999-2009. The Afrobarometer survey includes a wide range of questions concerning public perception on democratic supply and demand within the respondents home countries. The aim of the research is to find out under what conditions are elections in Africa at high risk of being marred with electoral violence. The theoretical framework of this research is based on an academic debate surrounding the notion of electoral authoritarian regimes, in which it is viewed that some of the autocratic regimes, which have adopted regular and open multiparty elections since the end of the Cold War, have not - despite expectations - turned into consolidated democracies over the past two decades and are not necessarily even likely to do so in the near future, but they may continue to remain as hybrid regimes, in which the incumbent elite has no intention of giving up power to the opposition, but instead, it is actively pursuing various legitimate and illegitimate strategies to win elections and to use these elections to legitimize the existing regime. The theoretical model most used in this thesis is the one of Staffan Lindberg s, in which he argues that even flawed election might further democratization in these electoral authoritarian regimes, but as the competition between the incumbents and the opposition increases, the incumbents have to choose between oppression and toleration, based on the perceived costs and benefits associated with these alternative strategies, potentially leading to an increasing use of illicit election tactics, including electoral violence. A quantitative analysis of the survey data is conducted using an online data analysis tool that is provided at the Afrobarometer website. Results of certain survey questions are being used as democratic indicators for assessing the democratic demand and supply in each of the three case countries. Also, the popularity of both the ruling party and its main opposition rivals are being measured based on the Afrobarometer data, and then compared with the official election results to spot any possible indications of election fraud. One of the key findings of this research shows that each of the three case countries suffered from a high democratic deficit, i.e. a high democratic demand coupled with a low democratic supply, possibly indicating that a high democratic deficit is likely to increase the risk of elections being marred with electoral violence. The research shows that, while a high democratic demand is often the main driving force from democratization in authoritarian regimes in Africa, it may also increase the risk of electoral violence during elections, should the incumbent be unwilling to tolerate the risk of losing these elections.
  • Björk, Maija (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia funktioita koodinvaihdolla on tansanialaisissa blogeissa. Aineisto koostuu 55 blogikirjoituksesta, jotka on kerätty viidestä eri blogista aikaväliltä 2014–2016. Tutkielmassa tutkitaan koodinvaihtoa swahilin ja englannin välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan koodinvaihdon funktioita tansanialaisissa blogeissa ja verrataan niitä Gumperzin esittämiin funktioihin, joita esiintyy konversationaalisessa koodinvaihdossa. Hypoteesina on, että koodinvaihdon funktiot blogeissa ja puheessa ovat hyvin saman tyyppisiä, sillä kielenkäyttö blogikirjoituksissa on spontaania ja puheenomaista. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään koodinvaihdon terminologiaa ja tutustutaan erilaisiin lähestymistapoihin koodinvaihdon tutkimuksessa. Teoriaosuudessa perehdytään myös Gumperzin koodinvaihdon funktioihin, joita sovelletaan aineistoa analysoidessa. Lisäksi tutustutaan kielenkäyttöön internetissä ja erityisesti blogeissa. Tutkimuksessa havaitaan, että viisi kuudesta Gumperzin konversationaalisen koodinvaihdon funktiosta esiintyy myös aineistona käytetyissä blogikirjoituksissa. Näiden lisäksi aineistosta löydetään myös neljä uutta funktiota. Lisäksi analyysissa käsitellään yleisiä havaintoja koodinvaihdosta blogeissa sekä esitellään funktioiden lisäksi muita syitä koodinvaihdon esiintymiselle tansanialaisissa blogeissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koodinvaihto puheessa ja blogeissa on monin tavoin samanlaista, mutta myös eroja näiden kahden genren väliltä löytyy. Ainoastaan yhtä Gumperzin esittämistä funktioista ei esiinny blogikirjoituksissa blogien ja puheen eriävien ominaisuuksien vuoksi. Aineistosta löydettävät uudet funktiot ovat: tärkeiden seikkojen korostaminen (emphasis), lyhempien sanojen ja rakenteiden suosiminen (speech economy), tiettyyn ryhmään kuulumisen ilmaiseminen (expressing fellowship) ja tunteiden ilmaiseminen (expressing emotions).
  • Fors, Eveliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.
  • Evokari, Auri (Helsingfors universitet, 2016)
    While the economy in Finland is stagnating, the growing economy of Kenya creates much needed export opportunities for Finnish companies. However, only a few have dared to enter this market. This thesis explores this issue from a cultural point of view – how do Finnish people conducting business in Kenya experience the business culture in Kenya, the markets and the future of them? By specifically focusing on Kenya and Finland, this thesis examines the results of the extensive culture research done by Geert Hofstede. We discover that East African countries are culturally a lot closer to Finland than some of Finland’s most important trade partners such as Russia or China. The relevance of this research is discussed in mind of the development in wealth, technological strides and the generational change under way especially in Sub Saharan Africa. In this qualitative research we gain the understanding of how Finnish business representatives experience the Cultural Dimensions of Power Distance and Individualism in Kenya, what kind of opportunities they recognize and what challenges they have encountered. The findings show that the high power distance and collectivist business culture in Kenya is still evident, but does not pose serious threats to operating in Kenya. The experiences and views of the business culture and markets in Kenya are generally very positive. The challenges encountered are of practical nature, with corruption being the biggest issue. When comparing to other countries, Kenya is viewed as an easy culture to adopt into and the markets are deemed more favorable there than in many other countries. Advice regarding the attitude of Finnish company representatives and ways on how to make market entries are shared. Governmental actions and the way media is displaying Africa are criticized by the interviewees.
  • Hellman, Heidi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee Santo Domingon alueella harjoitettavien afrikkalaisperäisten perinteiden esiintymistä dominikaanilaisessa katumusiikkissa. Tarkemmin tarkastellaan dembow’na tunnettua musiikkilajia. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, mitä afrodominikaanilaisia vaikutteita dembow’ssa voisi olla ja toisaalta osoittaa, että dominikaanilainen dembow kehittyi omaksi musiikkilajikseen nimenomaan maan afrikkalaisvaikutteisen musiikkikulttuurin ansiosta. Tutkimuksessa otetaan myös kantaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, onko dembow perinteitä horjuttava ilmiö, kuten dominikaanien omassa, julkisuudessa käydyssä keskustelussa usein otaksutaan. Vaikka dembow’n alkuperä on jamaikalaisessa reggaekultuurissa, siitä on kehittynyt oma musiikkilajinsa Santo Domingon köyhimmissä lähiöissä, samoissa, joiden kulttuurimaisemassa afrikkalaisperäisten perinteiden vaikutukset näkyvät ja kuuluvat vahvasti. Dominikaanisessa tasavallassa on kautta maan historian väheksytty väestön afrikkalaisia juuria ja korostettu hispaanista perintöä, leimaten kaikki “musta” vieraaksi ja jopa paheksuttavaksi. Mutta yhteiskuntaa yhdistävissä uskonnollisissa traditioissa afrikkalaiset piirteet ovat säilyneet ja synkretisoituneet osaksi kansankulttuuria. Kaupungeissa, erityisesti Santo Domingossa, on nopeasti omaksuttu vaikutteita myös Yhdysvaltojen uusista musiikkitrendeistä. Urbaania nuorisokulttuuria edustava dembow on jatketta Hip Hop -liikkeelle, joka saapui Santo Domingoon 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Pari vuosikymmentä aiemmin Yhdysvalloista alkanut mustien vastarintaideologia suodattui Dominikaaniseen tasavaltaan akateemisten tutkijoiden kautta, kun tiedeyhteisössä herättiin tutkimaan maan oman afrikkalaisperäisen väestön historiaa ja perinteitä, ja toisaalta kritisoimaan tapaa, jolla dominikaanisessa yhteiskunnassa kaikki viitteet afrikkalaisiin piirteisiin on pyritty kieltämään. Mustien voimaantumista Yhdysvalloissa tukenut Hip Hop -liike ei kuitenkaan ole saavuttanut vastaavaa vaikutusta Dominikaanisessa tasavallassa, mutta sen kautta rapistä tuli dominikaaninuorten suosima tyylilaji, josta dembow’nkin kehitys on alkanut. Rapin lisäksi dembow’n äänimaailmaan on siirtynyt Santo Domingon lähiöissä afrikkalaisten rumpujen rytmejä ja laulutyylejä, joita nuoret musiikintekijät ovat kasvuympäristössään kuulleet pienestä pitäen. Rytmeistä voidaan erottaa Dominikaanisessa tasavallassa yleisesti esiintyvän palomusiikin ja Santo Domingon pohjoisosissa soitettavan congomusiikin rumpurytmejä, mutta tutkimuksen edetessä löytyi dembown ja haitilaisperäisen gmoagán väliltä kiinnostavaa samankaltaisuutta. Tutkimusaiheen luonteen vuoksi teoreettinen viitekehys jäi hyvin väljäksi, focaultilaiseksi. Michel Focaultin eräs paljon lainattu ajatus sopii hyvin alati muotoaan muuttavan, keskenään omaperäisyydessä ja suosiossa kilpailevien artistien ja sosiaalisen mediakulttuurin omaksuneiden nuorten ylläpitämän musiikkikulttuurin tutkimuksen raamiksi: “Älkää kysykö kuka mina olen tai pyytäkö minua pysymään samana.” Tai dominikaanirapin ja dembown nuoren martyyrin, Monkey Blackin sanoin: “Olin samanlainen kuin muutkin, mutta katkaisin siteeni. Älä ylläty mun tietoisuudesta, älä puhu mulle noituudesta”. Tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi muodostui sen osoittaminen, että nuoret jatkavat osaltaan afrodominikaanilaisten perinteiden ylläpitoa vaikkakin omilla ehdoillaan, omaan ympäristöönsä ja aikaansa sopivalla tavalla. He ikään kuin ottavat nuo perinteet kyytiinsä ja kuljettavat niitä minne haluavat. Näin on syntynyt myös tietoisesti afrikkalaisia perinteitä vaalivia urbaanin musiikin suuntauksia, joista tutkimus nostaa esiin muutaman ajankohtaisen esimerkin.
  • Tcherneshoff, Kristen Nicole (Helsingin yliopisto, 2019)
    This paper undertakes an empirical investigation of lexical similarity and influence between Finnish Sign Language and Tanzanian Sign Language, situated within the context of demissionization and postcolonial theory. To date, no study along these lines has been undertaken, despite decades of history of Finnish missionaries and teachers in Deaf schools in Tanzania, accompanied by a longstanding record of educational and development support from Finland. By providing historical background information of the Tanzanian Deaf community and the development of Tanzanian Sign Language, this research further provides a contemporary overview of Tanzanian Sign Language. Over 900 lexical items from Tanzanian Sign Language were compared with signs with equivalent meanings in Finnish Sign Language to determine the extent of influence of Finnish Sign Language within the language. The signs were analyzed based on the Prosodic Model, comparing four main parameters: handshape, place of articulation, movement, and palm orientation. Signs were classified as either identical, similar, or different. This study provides African sign linguistics a space within the framework of postcolonial theories and decolonization.
  • Seppinen, Lena (Helsingin yliopisto, 2018)
    Mosambik mielletään yleisesti ottaen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta suvaitsevaiseksi yhteiskunnaksi, mikä tekee siitä poikkeavan tapauksen ainakin mediassa yleistyneen narratiivin valossa, jossa Afrikan maat kuvataan erityisen homofobisina. Akateeminen tutkimus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautumisesta Afrikan konteksteissa on keskittynyt pitkälti Etelä-Afrikkaan tai Ugandan kaltaisiin maihin, joissa poliittista homofobiaa esiintyy äärimmäisissä muodoissa. Tässä tutkimuksessa haluankin keskittyä analysoimaan seksuaalivähemmistöistä käytäviä keskusteluja vähemmän äärimmäisessä kontekstissa. Aineistoni koostuu sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista, joissa ihmiset keskustelevat asenteistaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Valitsin kohteeksi sosiaalisen median, koska seksuaalivähemmistöt ovat jokseenkin näkymättömiä mosambikilaisessa valtavirtamediassa. Analysoin aineistoa kriittisen sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmillä, hyödyntäen ennakkoon määriteltyjä analyyttisia kategorioita. Kategoriat perustuvat taustakirjallisuuteen ja aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin eri konteksteista, missä on tunnistettu kolme yleistä selitysmallia, joita ihmiset hyödyntävät perustellessaan antihomoseksuaalisia asenteitaan: uskonnollinen, tieteellinen ja kulttuurinen (ajatus siitä, että homoseksuaalisuus on epäafrikkalaista). Tutkimuskysymykseni on: miten antihomoseksuaalisuutta uudelleen tuotetaan näiden heteroseksististen viitekehysten ja muunlaisten diskurssien kautta? Toiseksi, haluan keskittyä tarkastelemaan, miten näitä diskursseja vastustetaan ja seksuaalivähemmistöjä puolustetaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että kommentoijien antihomoseksuaalisuutta siivittää heteroseksistinen tulkinta kristinuskosta, heteronormatiiviset perhearvot ja pelot lisääntymisen loppumisesta sekä homoseksuaalisuuden medikalisaatio. Aineistossa esitetään myös ajatuksia homoseksuaalisuudesta ulkopuolelta tulevana vaikutteena, mutta tässä otoksessa nämä näkemykset ovat selvästi vähemmän yleisiä kuin uskonnollinen ja tieteellinen malli. Seksuaalivähemmistöjä puolustavat keskustelijat tukeutuvat usein myös kristinuskoon ja ajatukseen lähimmäisen rakkaudesta sekä jaetusta inhimillisyydestä, jossa kaikki ihmiset ovat jumalan luomia. Keskustelijat painottavat myös, että vain jumalalla on oikeus tuomita. Antihomoseksuaalisuutta verrataan rasismiin, misogyniaan ja albinismiin, jolloin seksuaalivähemmistöjä puolustetaan tasa-arvon nimissä. Lisäksi aineistosta paljastuu suvaitsevainen malli, jossa painotetaan kunnioitusta ja väkivallattomuutta, kuitenkin ilman täydellistä hyväksymistä.
  • Helenius, Kati (Helsingin yliopisto, 2020)
    Conjoint and disjoint verb forms are distinguished only in few languages of the world, almost all of them being Bantu languages. The forms have been studied quite comprehensively in some languages, and not at all in others. The South African isiNdebele language is among the overall less-studied ones; there are no proper grammars available, and its conjoint/disjoint distinction has not been consistently studied earlier. Thus, there is a clear research gap to be filled. This thesis examines the use of the conjoint and disjoint forms in isiNdebele through a comparison of near-relative language (Zulu) grammars and linguistic field data collected in South Africa as part of the "Stability and Change in Language Contact: The Case of isiNdebele (South Africa)" research project organised by the University of Helsinki and funded by the Academy of Finland between 2014–2020. The results of my research are in line with other recent conjoint/disjoint research on related languages, and illustrate that, also in isiNdebele, it is a much more nuanced phenomenon compared to the mechanistic rules described in the Zulu grammars. My results also indicate that there is a clear need for further and more in-depth study of the effects of information structure and prosody on the conjoint and disjoint use in isiNdebele.