Browsing by Subject "After-Hours Care"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Harjola, Veli-Pekka; Palomäki, Ari (2016)
  • Kämppi, Leena; Rainesalo, Sirpa; Roivainen, Reina (2020)
    Epilepsiapotilaat ohjautuvat päivystykseen ensimmäisen, pitkittyneen, tiheästi toistuvan tai komplisoituneen kohtauksensa vuoksi. Nopea ja oikein kohdennettu hoito parhaassa tapauksessa estää kohtauksen vaikeutumisen status epilepticukseksi. Hoitoketjun eri vaiheiden saumaton eteneminen selkeän hoitoprotokollan mukaan on pitkittyneen epilepsiakohtauksen saaneen potilaan ennusteen kannalta keskeistä. Viiveettömän hoidon toteutuksen lisäksi lääkehoidon valinnassa tulisi huomioida epilepsian ja pitkittyneen kohtauksen tyyppi, etiologia ja niihin liittyvät epävarmuustekijät. Aikuispotilaiden osalta korostuvat liitännäissairaudet, niihin liittyvät hoidot ja kohtaustilanteen vaikeutumisen muut syyt. Vaikeassa kohtaustilanteessa epileptologisen yksikön konsultoiminen on tarpeen. Jos potilaan status epilepticus on vaikeahoitoinen, konsultaation tulisi toteutua kiireellisesti. Päivystyspisteiden osuus on merkittävä paitsi viiveettömässä kohtausten hoidossa myös jatkohoidon toteutuksessa ja ohjauksessa.
  • Tuukkanen, Johanna; Pauniaho, Satu-Liisa; Castrén, Maaret; Daavittila, Iita; Rantanen, Sirpa; Wilén, Susanna (2019)
    Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystys¬palvelujen kysyntää merkittävästi. Riittävien konsultaatiopalvelujen kautta moni asia olisi ennakoitavissa hoivakodissa
  • Haahtela, Tari Markku Kallevi; Valovirta, Erkka; Saarinen, Kimmo; Jantunen, Juha; Kauppi, Paula; Pelkonen, Anna Susanna; Lindström, Irmeli; Tommila, Erja; Petman, Leena; Ketola, Tuula; Mäkinen-Kiljunen, Soili; Csonka, Peter; Hellemaa, Paula; Pajunen, Sirpa; Puolanne, Mervi; Repo, Ilkka; Salava, Alexander; Savolainen, Johannes; Laatikainen, Tiina; Linna, Miika; von Hertzen, Leena C.; Abdulla Hama Salih, Krista; Hannuksela, Matti; Vasankari, Tuula; Mäkelä, Mika J (2020)
    Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.
  • Kaila, Minna; Haapiainen, Reijo; Keistinen, Timo; Salomaa, Eva (2019)
    Erikoissairaanhoidon keskittämisen kipukohtien taustalla on ¬henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen ja päivystysvalmiuteen sekä aluepolitiikkaan liittyviä argumentteja, todetaan erikois¬sairaanhoidon keskittämisen ja päivystyksen tilaa käsittelevässä tuoreessa raportissa
  • Heinäaho, Emil (2019)
  • Leppäniemi, Ari; Tolonen, Matti; Mentula, Panu; Sallinen, Ville (2020)
  • Kontinen, Vesa; Murtomäki, Juho (2018)
    Syöpäkipu tulee arvioida ja hoitaa viipymättä. Sen syy on pyrittävä selvittämään. Ensiavuksi tarvitaan yleensä vahvaa opioidia. Jos potilas ei pysty ottamaan lääkettä suun kautta, se on usein hyvä antaa laskimoon tai ihon alle. Mikäli kipu ei helpotu tavanomaisin keinoin, kannattaa konsultoida erikoistekniikoiden käytöstä. Myös esimerkiksi pelkoa, ahdistusta ja pahoinvointia tulee hoitaa tehokkaasti. Päivystykseen tuleville potilaille on pyrittävä järjestämään kontakti kotisairaalaan tai muuhun akuutin ¬syöpäkivun hoitoon erikoistuneeseen yksikköön.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    Vanhemmat toivat vuoden ja kolmen kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle.Lapselle oli noussut edellisenä iltana korkea kuume.
  • Kuitunen, Mikael; Backman, Katri; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Vanhemmat toivat 1 vuoden ja 3 kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle edellisenä päivänä nousseen korkean kuumeen takia. Lapsella todettiin tonsilliitti, ja vanhempia ohjattiin kuumeenhoitoon ja riittävään nesteytykseen. Kolme päivää myöhemmin kuumeen jatkuessa lapsi tuotiin uudestaan päivystykseen.
  • Meriläinen, Sanna; Kössi, Jyrki; Pääkkö, Eija; Koivukangas, Vesa (2019)
  • Ilmarinen, Taru; Rousselle, Remi; Apajalahti, Minna; Nikander, Pia; Arkkila, Perttu; Atula, Sari; Järvenpää, Pia (2019)
    Nielemisvaikeuden selvittely aloitetaan yleensä perusterveydenhuollossa. Syy selviää usein potilaan huolellisella haastattelulla, jota kliininen tutkimus täydentää. Etiologialtaan epäselvän nielemisvaikeuden syy tulee selvittää viipymättä. Nielemisvaikeutta tutkitaan ja hoidetaan usealla erikoisalalla. Ongelman tason paikantaminen auttaa valitsemaan jatkoselvittelyt.
  • Lukkarinen, Timo; Janhunen, Heikki; Harjola, Veli-Pekka (2016)
  • Mentula, Panu; Brinck, Tuomas (2019)
  • Tuominen, Juha (2020)
    Päivystyksen tulisi olla yksi terveydenhuollon käyntikorteista.
  • Nurmi-Lüthje, Ilona; Lillsunde, Pirjo (2018)
    Päihteiden käyttö lisää tapaturmariskiä ja vammojen vakavuutta. Vaara kuolla päihtyneenä tapaturmassa on miehillä kuusinkertainen naisiin verrattuna. Alkoholin aiheuttama kuormitus päivystyksissä lisääntynee uuden alkoholilain vuoksi. Päivystysyksiköissä on hyödyllistä testata tapaturmapotilaan veren alkoholipitoisuus ja keskustella testin tuloksesta. Päihdeongelmien varhainen tunnistaminen sekä potilaan tukeminen ja hoitoonohjaus ovat tärkeitä haittojen ehkäisemiseksi.
  • Västrik, Reija; Hänninen, Helena; Kivistö, Sari; Holmström, Miia (2017)
  • Kuitunen, Mikael (2020)
    Teinitytön kurkkukipu ei alkanut helpottua antibioottikuurilla ja hänet ohjattiin erikoissairaanhoidon päivystykseen.