Browsing by Subject "Aged"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 75
  • Ojala, Mikael; Löppönen, Minna; Suomela, Jarkko (2017)
    Palvelutalossa vaimonsa kanssa asuva 85-vuotias mies hakeutui terveyskeskukseen ajoterveyden määrä¬aikaistarkastukseen. Ajovuosia miehellä oli takana 65 ilman yhtään kolaria. Vaimo ja lapset olivat uskaltautuneet miehen kyytiin myös viime aikoina.
  • Heikkilä, Elisa; Salminen, Marika; Viljanen, Anna; Katajamäki, Taina; Koivula, Marja-Kaisa; Pulkki, Kari; Isoaho, Raimo; Kivelä, Sirkka-Liisa; Viitanen, Matti; Löppönen, Minna; Vahlberg, Tero; Viikari, Laura; Irjala, Kerttu (2021)
    BackgroundPreviously, several indexes based on a large number of clinical and laboratory tests to predict mortality and frailty have been produced. However, there is still a need for an easily applicable screening tool for every-day clinical practice.MethodsA prospective study with 10- and 18-year follow-ups. Fourteen common laboratory tests were combined to an index. Cox regression model was used to analyse the association of the laboratory index with institutionalization and mortality.ResultsThe mean age of the participants (n =1153) was 73.6 (SD 6.8, range 64.0-100.0) years. Altogether, 151 (14.8%) and 305 (29.9%) subjects were institutionalized and 422 (36.6%) and 806 (69.9%) subjects deceased during the 10- and 18-year follow-ups, respectively. Higher LI (laboratory index) scores predicted increased mortality. Mortality rates increased as LI scores increased both in unadjusted and in age- and gender-adjusted models during both follow-ups. The LI did not significantly predict institutionalization either during the 10- or 18-year follow-ups.ConclusionsA practical index based on routine laboratory tests can be used to predict mortality among older people. An LI could be automatically counted from routine laboratory results and thus an easily applicable screening instrument in clinical settings.
  • Heikkilä, Elisa; Salminen, Marika; Viljanen, Anna; Katajamäki, Taina; Koivula, Marja-Kaisa; Pulkki, Kari; Isoaho, Raimo; Kivelä, Sirkka-Liisa; Viitanen, Matti; Löppönen, Minna; Vahlberg, Tero; Viikari, Laura; Irjala, Kerttu (BioMed Central, 2021)
    Abstract Background Previously, several indexes based on a large number of clinical and laboratory tests to predict mortality and frailty have been produced. However, there is still a need for an easily applicable screening tool for every-day clinical practice. Methods A prospective study with 10- and 18-year follow-ups. Fourteen common laboratory tests were combined to an index. Cox regression model was used to analyse the association of the laboratory index with institutionalization and mortality. Results The mean age of the participants (n = 1153) was 73.6 (SD 6.8, range 64.0–100.0) years. Altogether, 151 (14.8%) and 305 (29.9%) subjects were institutionalized and 422 (36.6%) and 806 (69.9%) subjects deceased during the 10- and 18-year follow-ups, respectively. Higher LI (laboratory index) scores predicted increased mortality. Mortality rates increased as LI scores increased both in unadjusted and in age- and gender-adjusted models during both follow-ups. The LI did not significantly predict institutionalization either during the 10- or 18-year follow-ups. Conclusions A practical index based on routine laboratory tests can be used to predict mortality among older people. An LI could be automatically counted from routine laboratory results and thus an easily applicable screening instrument in clinical settings.
  • Tommiska, Pihla; Lönnrot, Kimmo; Raj, Rahul; Luostarinen, Teemu; Kivisaari, Riku (2020)
    Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma eli subduraalihematooma on yleinen neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sitä tulisi epäillä etenkin iäkkäillä potilailla, joiden yleistila on selittämättömästi heikentynyt. Taustalla on usein pään lievä vamma, joka johtaa hiljalleen kertyvään siltalaskimovuotoon kovakalvon ja lukinkalvon väliin. Merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ikä, pään vamma, miessukupuoli, alkoholin liikakäyttö, antitromboottinen lääkitys, aivoatrofia ja kallonsisäisen toimenpiteen jälkitila. Tyypillisesti oireet ilmenevät viikkojen kuluttua, kun laajeneva hematooma alkaa painaa aivokudosta. Oireita ovat tasapainovaikeus, raajaheikkous, yleistilan heikkeneminen, päänsärky, sekavuus, puhehäiriö, muistin huononeminen, väsymys tai epileptinen kohtaus. Hoitona tehdään kallonporausleikkaus eli tre-panaatio, jossa hematooma purkautuu ulos. Varhainen diagnoosi ennustaa hyvää hoitotulosta. Etenkin iäkkäillä potilailla kuolleisuus vuoden sisällä on varsin suuri.
  • Strandberg, Timo; Simojoki, Kaarlo (2017)
    •Sallivampi ilmapiiri lisää yli 75-vuotiaiden alkoholinkäyttöä. Samaan aikaan ikäryhmän suuruus kasvaa. •Alkoholiongelman hoitoon voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin nuoremmilla, ja tulokset ovat ¬pääsääntöisesti yhtä hyviä. •Erityistä huomiota on kiinnitettävä alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin, kaatumis- ja tapaturmariskiin, sairauksiin, heikentyneeseen kognitioon sekä usein läsnä olevaan häpeään. •Jo hyvin pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa ongelmia hauraalle vanhukselle. •Käytöstä on kysyttävä syyllistämättä ja ikäihmisen autonomiaa kunnioittaen.
  • Välimäki, Vilja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tausta: Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) on vakava, välitöntä hoitoa vaativa sairaus. Väestön vanheneminen ja hyvän toimintakyvyn säilyminen on lisännyt iäkkäiden potilaiden osuutta neurokirurgian klinikalla aktiivisesti hoidettavista SAV-potilaista. Ikääntymiseen liittyvien ominaispiirteiden takia eri-ikäisten SAV-potilaiden ennustetekijöissä voi olla eroja. Tutkimuksessa vertailtiin eri-ikäisten SAV-potilaiden ennusteeseen yhteydessä olevia riskitekijöitä. Menetelmät: Tutkittavana oli yhteensä 412 vuosina 2014-2019 Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla aktiivisesti hoidettua, aneurysmaperäisen SAV:n sairastanutta potilasta. Potilaat jaettiin iän perusteella ≥ 70-vuotiaiden sekä alle 70-vuotiaiden ryhmiin. Ryhmät samankaltaistettiin vuodon vaikeusasteen suhteen siten, että kummassakin ikäryhmässä oli samassa suhteessa lievempään ja vaikeampaan SAV:n sairastuneita potilaita. Potilaiden kliinisistä ominaisuuksista kerättiin tietoa ja SAV:sta toipumista arvioitiin takautuvasti 12 kk:n kuluttua vuodosta. Kuolleisuuteen ja huonoon toipumiseen yhteydessä olevia ominaisuuksia tutkittiin riskitekijäanalyysien avulla. Tulokset: Korkea ikä ja vaikea SAV olivat tärkeimmät huonon ennusteen riskitekijät. Vuoden seurannan jälkeen iäkkäiden potilaiden kokonaiskuolleisuus oli lähes nelinkertainen nuorempiin potilaisiin verrattuna. Vaikean SAV:n merkitys riskitekijänä oli nuorempien potilaiden ryhmässä suurempi kuin vanhuksilla. Pohdinta: Tärkein ennusteeseen vaikuttava riskitekijä on SAV:n vaikeusaste. Vaikka myös korkea ikä on SAV-potilaalla itsenäinen huonon ennusteen riskitekijä, on aktiivisesti hoidettujen vanhuspotilaidenkin mahdollista toipua itsenäisesti pärjääväksi etenkin, mikäli sairastettu SAV on luokiteltu alkuvaiheen kliinisen kuvan perusteella lieväksi.
  • Laine, Merja K.; Wasenius, Niko S.; Lohi, Hannes; Simonen, Mika; Tiira, Katriina; Eriksson, Johan G.; Salonen, Minna K. (2019)
    Dog ownership has been reported to have beneficial effects on physical activity and emotional well-being, both known to reduce the risk for type 2 diabetes (T2D). The aim of this study was to evaluate the association between dog ownership during the whole life course and having T2D in later life. The study subjects consisted of 731 people (307 men and 424 women) from the Helsinki Birth Cohort Study. We assessed dog ownership with questionnaires, for every decade of life as well as current dog ownership. We investigated the associations between dog ownership and T2D with generalised estimating equation models and with generalised linear models. At a mean age of 71.0 (standard deviation [SD] 2.6) years, 13% of the participants had T2D. Dog ownership prior to the clinical examination was not associated with T2D (p >= 0.51). In men, but not in women, current dog owners had greater odds of having T2D compared with the non-owners when adjusted for age when clinically examined, socio-economic status, smoking, leisure-time physical activity, chronic diseases (OR = 3.32, 95% confidence interval 1.25-8.79, p = 0.016). In the age group of people around 70 years, dog ownership is not associated with reduced odds for developing T2D.
  • Kurko, Terhi; Saastamoinen, Leena; Tuulio-Henriksson, Annamari; Taiminen, Tero; Tiihonen, Jari; Airaksinen, Marja; Hietala, Jarmo (2018)
    Lähtökohdat Rekisteritutkimuksessa selvitettiin bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön yleisyyttä lääkeaineittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain koko väestössä. Menetelmät Kelan reseptitiedostosta tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattuja bentsodiatsepiinien lääkeostoja vuosina 2006–2014. Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään 180 vuorokausiannoksen lääkeosto kalenterivuoden aikana. Tulokset Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö väheni kaikissa ikäryhmissä merkittävästi. Eniten se väheni75 vuotta täyttäneillä, mutta silti heistä 9,7 % oli pitkäaikaiskäyttäjiä vuonna 2014. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä ja rauhoittavien lääkkeiden 50–64-vuotiailla. Tsopikloni oli käytetyin lääkeaine ja myös sen pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä. Tsolpideemin pitkäaikaiskäyttö lisääntyi kaikissa ja klonatsepaamin muissa paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Päätelmät Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on kokonaisuutena vähentynyt, käytön pitkittymiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.
  • Saarela, Riitta K. T.; Muurinen, Seija; Suominen, Merja H.; Savikko, Niina N.; Soini, Helena; Pitkala, Kaisu H. (2017)
    Background: While nutritional problems have been recognized as common in institutional settings for several decades, less is known about how nutritional care and nutrition has changed in these settings over time. Objectives: To describe and compare the nutritional problems and nutritional care of residents in all nursing homes (NH) in 2003 and 2011 and residents in all assisted living facilities (ALF) in 2007 and 2011, in Helsinki, Finland. Methods: We combined four cross-sectional datasets of (1) residents from all NHs in 2003 (N= 1987), (2) residents from all ALFs in 2007 (N = 1377), (3) residents from all NHs in 2011 (N= 1576) and (4) residents from all ALFs in 2011 (N= 1585). All participants at each time point were assessed using identical methods, including the Mini Nutritional Assessment (MNA). Results: The mean age of both samples from 2011 was higher and a larger proportion suffered from dementia, compared to earlier collected samples. A larger proportion of the residents in 2011 were assessed either malnourished or at-risk for malnutrition, according to the MNA, than in 2003 (NH: 93.5% vs. 88.9%, p <0.001) and in 2007 (ALF: 82.1% vs. 78.1%, p = 0.007). The use of nutritional, vitamin D and calcium supplements, and snacks between meals was significantly more common in the 2011 residents, compared to the respective earlier samples. Conclusions: In 2011, institutionalized residents were more disabled and more prone to malnourishment than in 2003 or 2007. Institutions do seem to be more aware of good nutritional care for vulnerable older people, although there is still room for improvement.
  • Oksi, Jarmo; Anttila, Veli-Jukka; Mattila, Eero (2020)
    • C. difficile -infektion tärkeimmät hoitovaihtoehdot ovat vankomysiini ja fidaksomisiini. Metronidatsolia tulee nykysuositusten mukaan käyttää vain nuorehkojen potilaiden lievien tai kohtalaisen lievien infek¬tioiden hoidossa. • Suurin riski infektion uusimiseen on iäkkäillä ja/tai immunosuprimoiduilla potilailla. Heillä voidaan käyttää standardihoidon rinnalla uusimisriskiä vähentämään betslotoksumabi-infuusiota (monoklonaalinen toksiini B:n vasta-aine). • Ulosteensiirto on tehokkain hoitokeino. Sitä suositellaan harkittavaksi jo kolmannen perättäisen infektion yhteydessä.
  • Lyyra, Markus (2017)
    Ensihoito hälytettiin elvytykseen vanhainkotiin. Hälytysviestissä kerrottiin, että potilaalla on voimassa oleva ei elvytetä -päätös (DNR).
  • Liimatta, Heini; Pitkälä, Kaisu (2020)
  • Parikka, Hannu; Raatikainen, Pekka (2018)
  • Uslin-Hällberg, Marika; Tarkkanen, Maija (2020)
  • Paavola, Mika; Malmivaara, Antti; Taimela, Simo; Kanto, Kari; Järvinen, Teppo L. N. (2017)
    Introduction: Arthroscopic subacromial decompression (ASD) is the most commonly performed surgical intervention for shoulder pain, yet evidence on its efficacy is limited. The rationale for the surgery rests on the tenet that symptom relief is achieved through decompression of the rotator cuff tendon passage. The primary objective of this superiority trial is to compare the efficacy of ASD versus diagnostic arthroscopy (DA) in patients with shoulder impingement syndrome (SIS), where DA differs only by the lack of subacromial decompression. A third group of supervised progressive exercise therapy (ET) will allow for pragmatic assessment of the relative benefits of surgical versus non-operative treatment strategies. Methods and Analysis: Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial is an ongoing multicentre, three-group randomised controlled study. We performed two-fold concealed allocation, first by randomising patients to surgical (ASD or DA) or conservative (ET) treatment in 2:1 ratio and then those allocated to surgery further to ASD or DA in 1:1 ratio. Our two primary outcomes are pain at rest and at arm activity, assessed using visual analogue scale (VAS). We will quantify the treatment effect as the difference between the groups in the change in the VAS scales with the associated 95% CI at 24 months. Our secondary outcomes are functional assessment (Constant score and Simple shoulder test), quality of life (15D and SF-36), patient satisfaction, proportions of responders and non-responders, reoperations/treatment conversions, all at 2 years post-randomisation, as well as adverse effects and complications. We recruited a total of 210 patients from three tertiary referral centres. We will conduct the primary analysis on the intention-to-treat basis. Ethics and Dissemination: The study was approved by the Institutional Review Board of the Pirkanmaa Hospital District and duly registered at ClinicalTrials.gov. The findings of this study will be disseminated widely through peer-reviewed publications and conference presentations. © 2017 Article author(s).
  • Strandberg, Timo (2018)
  • Varg, Sofi; Vicente, Veronica; Castren, Maaret; Lindgren, Peter; Rehnberg, Clas (2020)
    Background A decision system in the ambulance allowing alternative pathways to alternate healthcare providers has been developed for older patients in Stockholm, Sweden. However, subsequent healthcare resource use resulting from these pathways has not yet been addressed. The aim of this study was therefore to describe patient pathways, healthcare utilisation and costs following ambulance transportation to alternative healthcare providers. Methods The design of this study was descriptive and observational. Data from a previous RCT, where a decision system in the ambulance enabled alternative healthcare pathways to alternate healthcare providers were linked to register data. The receiving providers were: primary acute care centre or secondary geriatric ward, both located at the same community hospital, or the conventional pathway to the emergency department at an acute hospital. Resource use over 10 days, subsequent to assessment with the decision system, was mapped in terms of healthcare pathways, utilisation and costs for the 98 included cases. Results Almost 90% were transported to the acute care centre or geriatric ward. The vast majority arriving to the geriatric ward stayed there until the end of follow-up or until discharged, whereas patients conveyed to the acute care centre to a large extent were admitted to hospital. The median patient had 6 hospital days, 2 outpatient visits and costed roughly 4000 euros over the 10-day period. Arrival destination geriatric ward indicated the longest hospital stay and the emergency department the shortest. However, the cost for the 10-day period was lower for cases arriving to the geriatric ward than for those arriving to the emergency department. Conclusions The findings support the appropriateness of admittance directly to secondary geriatric care for older adults. However, patients conveyed to the acute care centre ought to be studied in more detail with regards to appropriate level of care.
  • Tuukkanen, Johanna; Pauniaho, Satu-Liisa; Castrén, Maaret; Daavittila, Iita; Rantanen, Sirpa; Wilén, Susanna (2019)
    Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystys¬palvelujen kysyntää merkittävästi. Riittävien konsultaatiopalvelujen kautta moni asia olisi ennakoitavissa hoivakodissa