Browsing by Subject "Ahvenanmaa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Vuori, Camilla Carolina (2004)
    Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella Ahvenanmaahan liittyviä turvallisuuskysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Lähestymistapa aiheeseen oli Buzanin ja Kööpenhaminan koulukunnan laaja turvallisuuskäsitys ja varsinaisena tarkastelun ajankohtana oli kylmän sodan jälkeinen aika. Työ on toteutettu löyhän tekstianalyysin avulla, jossa kuvataan ja selitetään Ahvenanmaan turvallisuuden eri puolia laajan turvallisuuskäsityksen kannalta. Tutkielmassa keskeisenä aineistona oli mm. turvallisuutta ja valtiota käsittelevää teoriakirjallisuutta. Teoriakirjallisuuden lisäksi aineistona on käytetty aiheeseen liittyvää primääriaineistoa (erilaiset dokumentit, lakitekstit, puheet ja esitelmät) ja laajalti aiheeseen liittyvää muuta sekundääriaineistoa ja artikkeleita. Keskeisenä osana aineistoa olivat myös Ahvenanmaan edustajien puheenvuorot eduskunnassa sekä ahvenanmaalaiset lehdet. Tutkimustuloksissa osoitetaan kuinka Ahvenanmaan turvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua leimaa ristiriitaisuudet. Ahvenanmaan turvallisuutta kuvastaa samanaikaisesti sen historiallisuus ja ajankohtaisuus, erityneisyys ja kansainvälisyys sekä ajatukset rauhanmallista ja alueen strategisesta asemasta. Tämä Ahvenanmaan autonomia ja strateginen merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa onkin alueen yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Ahvenanmaata tarkasteltaessa Buzanin sektorijaottelun mukaan, yhteiskunnallisesta keskustelusta löytyi buzanilaisia piirteitä. Maakunnan turvallisuuskeskusteluun vaikuttaa sisältyvän elementtejä niin sotilaallisen, talouden, ympäristön, poliittisen kuin yhteiskunnallisenkin sektorin kannalta ja maakunnan sisäinen mielipide sekä toimiminen eri yhteistyömuodoissa aihepiiriin liittyen kuvastavat laajaan turvallisuuteen liittyviä näkemyksiä.
  • Wilhelmsson, Thomas; Hidén, Mikael; Mäenpää, Olli (2009)
  • Hidén, Mikael; Ojanen, Tuomas; Suksi, Markku (2009)
  • Jyränki, Antero; Ojanen, Tuomas; Hannikainen, Lauri; Suksi, Markku (2009)
  • Lönnroth, Malin; Holttinen, Katja (Sydvästra Finlands miljöcentral, 2007)
    Miljön i Finland 31/2007
    Finland, Åland och Sverige har ett gemensamt hav, där vattenkvaliteten de senaste årtiondena har försämrats. Det behövs bättre metoder för att hantera avloppsvattnen i skärgårdsförhållanden och de bästa resultaten uppnås genom samarbete. Projektet Bättre vattenkvalitet – hållbar hantering av avloppsvatten i skärgården genomfördes 2003 - 2007 i det EU-finansierade programmet Interreg IIIA Skärgården, som stod för 50 % av finansieringen. Huvudsökande och ansvarig projektinstans var Sydvästra Finlands miljöcentral. Övriga medsökande var Nylands miljöcentral, Ålands landskapsregering och Skärgårdsstiftelsen i Stockholms län. I praktiken genomfördes projektet som fem delprojekt, där delprojekten genom olika teman jobbade med den övergripande målsättningen; en avloppsvattenhantering i skärgården som är både ekonomiskt och miljömässigt effektiv. Målsättningen för projektet har bland annat varit att utveckla effektivare reningsmetoder för glesbygdens avloppsvatten, att minska på kväve- och fosforbelastningen till skärgården och därmed bidra till en bättre vattenkvalitet. Samt öka miljömedvetenheten bland de som bor och rör sig i skärgården.
  • Kallio, Tauno; Tamminen, Pekka (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Mäki, Netta (2003)
    Imeväiskuolleisuuden pieneneminen alkoi monissa Euroopan maissa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Imeväiskuolleisuuden pienenemisen syitä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Historiallisten aineistojen saatavuus ja laatu ovat asettaneet omat rajoitteensa tutkimukselle. Imeväiskuolleisuus on poikkileikkaustilanteissa vaihdellut paljon erilaisten ryhmien välillä, ja monet tutkijat ovat implisiittisesti olettaneet, että muutokset näissä ryhmissä ovat näkyneet muutoksena imeväiskuolleisuuden tasossa. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää imeväiskuolleisuuden vuodenaikavaihtelun rakenteen sekä kahden kohortin imeväiskuolleisuuden mallintamisen avulla imeväiskuolleisuuden mekanismeja ja kuolleisuuden pienenemistä yhteiskunnassa, jossa "modernisaation" keinot pienentää kuolleisuutta olivat vasta aluillaan. Aineisto muodostettiin Ahvenanmaan genealogisen tietokantaprojektin yhteydessä tietokoneelle tallennetuista Ahvenanmaan seurakuntien väestönmuutosluetteloiden kopioista. Aineisto muodostettiin poimimalla luetteloista vuosien 1840–1855 ja 1890–1910 aikana avioituneiden parien saamat lapset, joita oli noin 13000. Imeväiskuolleisuuden rakennetta tarkasteltiin vuodenaikavaihtelun avulla, sillä sairauksien esiintyvyys ja letaliteetti vaihtelevat vuodenajoittain. Vuodenaikavaihtelua on yleisesti käytetty kuolemansyiden selvittämisen strategiana tilanteissa, joissa luotettava kuolemansyytieto puuttuu. Imeväiskuolleisuuden pienenemistä mallinnettiin Coxin regressioanalyysillä. Imeväiskuolleisuus oli Ahvenanmaalla talviaikana huomattavasti suurempaa kuin kesäaikana. Erityisesti vastasyntyneiden sekä yhden ja kahden kuukauden ikäisten kuolleisuus talvella vallinneisiin hengityselinsairauksiin oli hyvin suurta. Erot vuodenajoittaisessa kuolleisuudessa sekä syntymävuodenajan mukaisessa kuolleisuudessa suurenivat kohorttien välillä, sillä kesän ja syksyn imeväiskuolleisuus pieneni enemmän kuin talven. Kaiken kaikkiaan imeväiskuolleisuus puolittui kohorttien välillä. Taloudellisista tekijöistä isän ammatti ei ollut yhteydessä imeväiskuolleisuuteen eikä sen pienenemiseen. Väestöllisistä tekijöistä perhetekijät olivat yhteydessä imeväiskuolleisuuteen, mutta monimuuttujamallin avulla selvisi, että nämä tekijät kietoutuivat yhteen. Niiden samanaikaisen vakioimisen jälkeen perheen muiden lasten imeväiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä indeksilapsen imeväiskuolleisuuteen ja sen pienenemiseen. Synnytysvälin pituus, jonka on katsottu kuvaavan lapsen imetystä, oli myös merkitsevästi yhteydessä kuolemanvaaraan sekä sen pienenemiseen. Kesäajan ylikuolleisuus imeväisillä on tullut esille monissa tutkimuksissa. Tämä tutkielma kuitenkin osoitti osaltaan, ettei kesäajan ylikuolleisuus ole kuolleisuuden muutokseen väistämättä kuulunut jakso. Tämä tutkielma myös tuki joissain tutkimuksissa esille tullutta piirrettä kuolleisuuden kasautumisesta tiettyihin perheisiin. Imetyksen yleistymisestä ei löytynyt yksiselitteistä näyttöä, mutta korvikeruoan käytön riskit ilmeisesti vähenivät ajan kuluessa – mahdollisesti puhtausvalistuksen myötä.
  • Sahlstedt, Heidi (Helsingfors universitet, 2016)
    Itsehallinnollisella Ahvenanmaalla oli pitkä historia demilitarisoituna alueena. Saarimaakunnalle ei saanut perustaa suojeluskuntia, jotka olivat aseistautuneita maanpuolustusjärjestöjä. Ahvenanmaalaiset olivat sitoutuneita neutraaliuteen ja itsehallintoon, ja he olivat lähes yksimielisesti vastustaneet Suomen ja Ruotsin suunnitelmia saariryhmän linnoittamiseksi 1930-luvulla. Talvisota loi kuitenkin tilanteen, jossa Ahvenanmaa oli uhattuna, jolloin myös ahvenanmaalaiset osallistuivat vapaaehtoisina maanpuolustukseen ja sitä avustavaan työhön. Tavoitteena on valaista ahvenanmaalaisten naisten tekemää avustustyötä talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1944 ja sitä ympäristöä, jossa he tätä työtä tekivät. Sodan alettua Ahvenanmaalle perustettiin kodinturvajoukkoja ja näitä avustamaan järjestäytyi kodinturvanaisosastoja. Käytännössä ne tekivät samaa työtä kuin suojeluskunnat ja lotat sillä erotuksella, että niitä ei saanut käyttää saariryhmän ulkopuolella, ja joukot oli hajotettava sodan loputtua. Välirauhan myös rakennetut linnoitukset purettiin. Jatkosodan alettua Ahvenanmaalle perustettiin omat Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirit. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa tutkimusta. Erik Tudeerin artikkeli Ålands hemvärn kertoo talvisodan kodinturvastajoukoista, mutta se ei kosketa jatkosodan aikaa. Kodinturvanaisista hän kirjoittaa vain lyhyesti. Tutkielman pääaineiston muodostavat Kansallisarkiston Lotta Svärd -kokoelma ja tutkielmaa varten haastateltiin kahta ahvenanmaalaista lottatyttöä. Pia Olssonin lottatutkimukset ovat tärkeässä osassa suhteuttaessa Ahvenanmaan lottia valtakunnalliseen kontekstiin. Mikrohistoriallinen näkökulma näkyy tutkielmassa haastattelujen ja säilyneiden kirjeiden kautta. Ne tuovat esiin ahvenanmaalaisten naisten työtä ja kokemuksia sotien aikana. Mukana olleet naiset pitivät huolta lastenkodista ja tekivät myös muuta huoltotyötä puolustusvoimien auttamisen lisäksi. Lottia oli myös komennuksilla sekä Ahvenanmaalla että itärintamalla. Tutkielmassa käy ilmi jatkuva jännite saarivaltakunnan asemassa Suomen ja Ruotsin välisenä alueena, joka koki olevansa ruotsalainen, mutta oli osa Suomea. Myös muissa Pohjoismaissa perustettiin lottiin verrattavia järjestöjä, ja jopa Ahvenanmaan lottapiirin puheenjohtaja oli syntyjään ruotsalainen. Lottalu-paus sitoi silti isänmaan eli Suomen palvelukseen. Vaikka kodinturvanaiset ja lotat näennäisesti tekivät samaa työtä, oli näiden kahden ero monille ahvenanmaalaisille hyvin merkittävä. Osallistuminen suojeluskuntiin ja lottiin jäi noin puolet pienemmäksi kuin talvisodan aikaisiin kodinturvajoukkoihin ja -naisiin. Julius Sundblomin hallitsema mielipideilmasto ja enemmistö ahvenanmaalaisista vastusti lottatoimintaa suojeluskuntien sotilaallisen luonteen takia, joka näkyi etenkin sotilaspoikatoiminnassa. Toinen osa ahvenanmaalaisia sen sijaan näki lottajärjestön luonnollisena jatkumona kodinturvanaisille.
  • Wilhelms, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study was to make a quantitative map inventory of the amount of temporal and spatial changes in meadow area in Finland during 1925-1992 and to make an estimation of the total amount of meadows in Finland in 1980’s and in the beginning of 1990’s. The environmental factors were also evaluated in the same areas. Initially this reseach was a part of FIBRE program. In the temporal study the area values of meadows and environmental factors were studied in three time steps: in 1930’s, 1960’s and 1980’s The oldest data from 1930’s were collected from black and white parish maps 1:20 000 and the two younger phases from base maps 1:20 000. The study area of the temporal change study was 7 500 km² and the mean areal coverage was 4,4% of the 11 studied provincial areas. North Karelia, Kainuu and Lappland were not included in this temporal change study as there were not available the oldest parish maps in these areas. The studied areas were Uusimaa, Lounais-Suomi, Häme, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa and Åland. In the larger sample study of the meadow area in 1980’s in Finland the aim was to get an estimate of the total meadow area in Finland that time and also search for the differencies between different areas – which areas still contain most meadow hectares and which is the proportion between meadow hectares and studied surface area or proportion between the land area and meadow area or the relation between acricultural field hectares to meadow hectare amount. This larger study contained 14 provincial areas and the study area was 26 000 km² and the mean study coverage was 12 %. In the study 315 base maps 1.20 000 were inventoried – the meadows were counted hectare by hectare from the maps. The results showed that the largest changes in meadow area hectares took place already between 1930 and 1960. The biggest proportional declines were in the areas were the initial hectare amounts were highest at the start. A significant result was that the total area of meadows in Finland was not so low as estimations have given reason to expect. In this large study many areas had still left a third of the 1930 meadow hectares, in the best areas even 40% in the 1980’s and in the beginning of 1990’s. Although also in this study there were places were 99% of the original hectares of meadows were all vanished – from the hundreds of hectares were left only 2-10 hectares. Of the studied areas the most rich in meadows was Åland throughout all the three studied time steps. Other meadow high areas were Lounais-Suomi, Pirkanmaa and Keski-Suomi in the 1930’s, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa and Häme in the 1960’s and Länsi-Suomi, Uusimaa and Lounais-Suomi. For the total amount of meadow hectares in Finland this study gives estimates: 680 000 – 980 000 hectares in the 1930’s, 330 000 – 475 000 hectares in the 1960’s and 275 000 hectares in the 1980’s.
  • Rothberg, Isabella (2010)
    Åland är ett medietätt område med två dagstidningar, Nya Åland och tidningen Åland, och en public service-radiokanal, Ålands Radio, och en befolkning på 27 734 invånare. Det lokala medieutbudet är stort, bevakningen är intensiv och medierna har ett starkt fäste i ålänningarnas vardag. I min avhandling pro gradu undersöker jag om den lokala mediekonkurrensen leder till fler olika nyheter eller till en likriktad nyhetsrapportering, där alla medier tar upp samma händelser. År 2007 genomgick Nya Åland och tidningen Åland reformer, båda övergick från fem- till sexdagarsutgivning och samtidigt blev tidningen Åland likt konkurrenten en morgontidning. Jag har undersökt ifall de här reformerna ledde till en mer likriktad nyhetsrapportering. Oumbärliga verk för min avhandling var Gunnar Nygrens Skilda medievärldar, Larsåke Larssons Nyheter i samspel samt Robert G. Picards forskning om mediekonkurrens. Min metod är den kvantitativa innehållsanalysen, genom vilken jag har jämfört innehållet i tidningen Åland, Nya Åland och Ålands Radios Ålandsnytt-sändningar sinsemellan, under en period på totalt fyra veckor, år 2007 och 2008. Enligt min studie tycks det stora medieutbudet och konkurrensen gynna mångfald. Omkring hälften av nyheterna i Nya Åland, tidningen Åland och Ålands Radio var unika år 2008. Endast 45 stycken nyheter var gemensamma för alla tre medier. I de fall där samma nyhetshändelse behandlades av medierna, hade man i mer än hälften av fallen varierat upplägget genom olika intervjuobjekt och olika vinklingar. Men tittar man på vilka ämnen medierna rapporterar om är det däremot mer likriktat. I alla medier utgjorde politik den största kategorin, tätt följd av ekonomi, sysselsättning och brott. Gällande den sistnämnda kategorin fanns det emellertid olikheter medierna emellan. Medan 17 procent av tidningen Ålands nyheter tog sig an brott var motsvarande andel i Ålands Radio bara fem procent. Tidningen Åland hade också överlägset flest unika brottsnyheter, 16 procent, vilket är en stor andel i jämförelse med Nya Åland som bara hade tre procent egna brottsnyheter och med Ålands Radio som inte hade en enda egen brottsnyhet. Reformerna som ägde rum på marknaden mellan 2007 och 2008 påverkade inte nyhetsutbudet dramatiskt. De unika nyheternas andel sjönk en aning medan de gemensamma nyheterna blev fler.
  • Backman, A. L. (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Palmgren, Alvar (Societas pro fauna et flora Fennica, 1961)
    Acta botanica Fennica; 61
  • Högnäs, Bo (Suomen metsätieteellinen seura, 1966)