Browsing by Subject "Alcoholism"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Strandberg, Timo; Simojoki, Kaarlo (2017)
    •Sallivampi ilmapiiri lisää yli 75-vuotiaiden alkoholinkäyttöä. Samaan aikaan ikäryhmän suuruus kasvaa. •Alkoholiongelman hoitoon voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin nuoremmilla, ja tulokset ovat ¬pääsääntöisesti yhtä hyviä. •Erityistä huomiota on kiinnitettävä alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin, kaatumis- ja tapaturmariskiin, sairauksiin, heikentyneeseen kognitioon sekä usein läsnä olevaan häpeään. •Jo hyvin pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa ongelmia hauraalle vanhukselle. •Käytöstä on kysyttävä syyllistämättä ja ikäihmisen autonomiaa kunnioittaen.
  • Levola, Jonna; Aalto, Mauri (2019)
  • Kosola, Jussi; Kaipia, Antti; Laitinen, Minna K.; Nieminen, Jyrki (2017)
    Purpose One-third of hip fractures occur in men. The causes underlying hip fractures in men differ from those in women and include alcohol abuse. This retrospective register study evaluated the trends and results associated with different surgical treatment methods for nondisplaced and displaced femoral neck fractures in male patients with alcohol dependence syndrome. Methods Men with hip fractures were identified from a local district hospital database. Alcohol dependence syndrome was identified as a diagnosis in medical records. Results For displaced fractures, implant survival after total hip arthroplasty was significantly lower compared to hemiarthroplasty. For nondisplaced fractures, implant survival of cannulated screws was significantly lower compared to sliding hip screws. Overall patient survival for males with alcohol dependence syndrome with hip fracture was 62% at 1 year and 49% at 2 years. Patient survival in this population did not differ between displaced and nondisplaced fractures or among different surgical methods. Conclusion Patients with alcoholism who had documented evidence of alcohol dependence syndrome represented nearly half of patients
  • Kinnunen, Marina; Mönttinen, Helena; Aaltonen, Leena-Maija; Roine, Risto P. (2017)
    Terveydenhuollon toimintayksiköiden lääkkeet on tarkoitettu vain potilaille. Sairaaloiden lääkekaapeista on usein valitettavan helppoa ottaa lääkkeitä myös omaan käyttöön. Ratkaisevaa on, kuinka organisaatio suhtautuu tähän.
  • Tarkiainen, Lasse; Martikainen, Pekka; Peltonen, Riina; Remes, Hanna (2017)
    Lähtökohdat Koulutusryhmien ja etenkin tuloryhmien väliset sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvoivat merkittävästi v. 1988–2007. Kasvu johtui pääasiassa alimman tuloviidenneksen elinajanodotteen epäsuotuisasta kehityksestä alkoholikuolleisuuden lisäännyttyä. Menetelmät Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen väestörekisteriaineistoihin ja kattaa Suomessa v. 1996–2014 asuneet henkilöt. 25-vuotiaiden elinajanodotteet laskettiin vuosittain ja neljän vuoden jaksoissa miehille ja naisille tuloviidenneksittäin ja koulutusryhmittäin. Elinajanodotteiden erot ja muutokset sosiaaliryhmittäin analysoitiin ikäluokan ja kuolemansyyn mukaan jaksoilta 2006–09 ja 2011–14. Tulokset Ylimmän ja alimman tulo- ja koulutusryhmän elinajanodotteen erojen kasvu on pysähtynyt ja jopa kaventui hieman 2010-luvulla lukuun ottamatta naisten eroja koulutusryhmittäin. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote lähti jälleen kasvuun 2010-luvulla, kun alkoholiperäinen, tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus väheni alimmissa sosiaaliryhmissä etenkin miehillä. Naisilla erot syöpäkuolleisuudessa ovat yhä kasvaneet. Päätelmät Erot elinajanodotteessa ovat yhä suuret, vaikka tulo- ja koulutusryhmien ero kaventui hieman. ¬Alkoholikuolleisuuden vähenemisellä oli suuri merkitys erojen kaventumiseen etenkin miehillä. Kuolleisuuserot saattavat selvästi pienentyä, jos alimmissa sosiaaliryhmissä edistetään alkoholiperäisistä ja iskeemisistä sydänsairauksista johtuvan kuolleisuuden vähenemistä.