Browsing by Subject "Ammattiyhdistysliike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hakoköngäs, Juho Eemeli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä opinnäytetyössä tarkastelen veturinkuljettajien ammattijärjestön, Veturimiesten liiton, toimintaa 1980-luvulta 2010-luvulle Valtionrautateiden muutosvaiheissa: liikelaitosuudistuksessa, yhtiöittämisessä ja raideliikenteen kilpailun avautumisessa. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, miten ammattijärjestö käsitteli näitä muutoksia ja miten nämä muutokset vaikuttivat järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimus tarjoaa yhden liiton kautta näkökulman siihen, miten suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut toimintatapojaan ja tavoitteitaan julkisen sektorin reformin ja Euroopan yhdentymisen aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella työntekijöiden ja ammattiliittojen näkökulma julkishallinnon muutoksiin 1980–2010 -luvuilla on vähän tutkittu aihe. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi olen hyödyntänyt aineistona sekä arkistoaineistoa että kirjallisuutta. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu pääasiassa Veturimiesten liiton arkistoon kuuluvista asiakirjoista. Keskeinen lähdeaineisto on liiton tuottamaa ja edustaa siten ammattiyhdistyksen näkökulmaa tapahtumiin. Aineisto sisältää sekä liiton päätöksentekijöille, jäsenille että laajemmalle yleisölle suunnattua materiaalia. Tutkimus osoittaa, että Veturimiesten liiton kannalta tarkasteluajanjaksolle sijoittuvat uudistukset, VR:n liikelaitostaminen, yhtiöittäminen sekä raideliikenteen kilpailun vähittäinen avautuminen ovat muodostaneet toisiaan seuraavan jatkumon, vaikka arkipäivän ammatillisessa edunvalvontatyössä huomio on kiinnittynyt kulloinkin käynnissä olevaan pienempään muutokseen ja siitä selviämiseen. Liitto on vastannut muutoksiin omaksumalla uusia vaikuttamiskeinoja kuten tutkimustiedon tuottamista päätöksentekijöille. Liitto on myös laajentanut yhteistyötä muiden kuljetusalojen kanssa ja 2010-luvulla osallistunut erilaisiin liittofuusioita koskeviin selvityksiin. Liiton vaikuttamistyö ja samalla yhteistyöverkostot ovat laajentuneet suomalaisesta liikennepolitiikasta eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Veturimiesten liitto otti aluksi varautuneen kannan kaikkiin tarkasteltuihin uudistuksiin. Liitto puolusti näkemyksiään uudistusten haitallisuudesta aluksi vetoamalla peruspalveluiden säilyttämiseen. Myös joukkoliikenteen ympäristöystävällisyys ja turvallisuus toimivat argumentteina raideliikenteen puolesta. 1990-luvulla edellä mainittujen perusteiden rinnalle nousi huoli kansainvälisten yhtiöiden ”kermankuorinnasta” eli palvelunäkökulman ohittavasta voittojen tavoittelusta ja kansallisomaisuuden siirtymisestä ulkolaisiin käsiin. Toisaalta liitto oli myös kiinnostunut uudistusten rautateille tarjoamista kehittymismahdollisuuksista. Sekä liikelaitosuudistuksessa että yhtiöittämisessä veturimiehet esittivät toiveensa rautateiden virastokulttuurin taakse jättämisestä ja laitoksen itsenäisen päätösvallan kasvattamisesta. Kilpailun avautumisen myötä saadut kokemukset markkinaehtoisten yhtiöiden toimintakulttuurista haastoivat virkamiesajalta periytyvän vahvan ammatti-identiteetin kun työn epävarmuus lisääntyi ja työelämää koskevien muutosten tahti nopeutui.
  • Valtonen, Jetro (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kehitystä 1900-luvulta 2030-luvulle Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöjärjestö SAMAKin näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu SAMAKin tilaamaan ja vuonna 2014 julkaistuun NordMod2030-tutkimushankkeen loppuraporttiin. Tutkielman tarkoituksena on hahmotella Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien ideologista asemaa 2020-luvulle tultaessa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia lähestytään tutkielmassa NordMod2030-loppuraportissa esitellyn sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltiomallin lähtökohdasta. Loppuraportissa analysoitua pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia peilataan kriittisesti tutkimuskirjallisuuden avulla niin 1900-luvun kuin 2000-luvunkin todellisuuteen. Ensisijaisen lähdeaineiston muodostavat NordMod2030-loppuraportti ja SAMAKin sen perusteella laatima Sørmarka-julistus. Pääasiallisena tarkastelunkohteena on NordMod2030-loppuraportti ja Sørmarka-julistus tukee havaintoja, milloin analyysin kannalta olennaista on sosiaalidemokraattien oman johtopäätöksen kriittinen analyysi. Näiden asiakirjojen lisäksi tarkastellaan myös laajaa – niin pohjoismaista kuin kansainvälistäkin – hyvinvointivaltiota ja sosiaalidemokratiaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Keskeisinä tutkimustuloksina tutkielmassa esitetään, että sosiaalidemokraattien pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on 2020-luvun kynnyksellä suurten kansallisten kuin kansainvälistenkin haasteiden edessä. Haasteista suurimpia tulevat olemaan ensiksikin pohjoismaille ominaisen työmarkkinoiden kolmikantayhteistyön merkityksen säilyttäminen, toiseksi yhtenäisen Eurooppa-politiikan hahmotteleminen, kolmanneksi maahanmuuttopolitiikan uudelleenmäärittely, neljänneksi tasa-arvon tavoitteen korostaminen ja eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen ja viidenneksi hyvinvointivaltion palvelujen rahoituksen turvaaminen. Tutkimustuloksena esitetään edelleen, että Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisilla puolueilla ja ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen osa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisessä. Tämä tulee kuitenkin edellyttämään näiltä entistä aktiivisempaa ja suoraviivaisempaa vaikutustyötä sekä puolueiden että ammattiyhdistysten välityksellä. Erityisenä edellytyksenä tavoitteissa onnistumiselle on kaikkien väestöryhmien osallistaminen poliittiseen toimintaan. Tutkielman perusteella myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion romahtaminen 1900-luvun perinteisessä merkityksessään on mahdollista, mikä voi aiheutua esimerkiksi kyvyttömyydestä mukautua työmarkkinoiden suureen rakennemuutokseen, muuttuvan väestön kasvaviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin tai kansainväliseen kapitalistiseen talouskehitykseen.