Browsing by Subject "Analgesics"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Leino-Arjas, Päivi; Markkula, Ritva (2020)
    Fibromyalgiapotilaan hoito on usein vaativaa, ja siinä onnistuminen vaatii hyvää, pitkäjänteistä yhteistyötä potilaan kanssa. Uutta tietoa sekä lääkehoidon että lääkkeettömien hoitomuotojen vaikuttavuudesta on kertynyt viime vuosina runsaasti, ja uusia näyttöön perustuvia hoitosuosituksia on julkaistu. Myös potilasnäkökulmaa on hiljattain kartoitettu. Niin suositukset kuin usein potilaatkin asettavat lääkkeettömät vaihtoehdot ensisijaisiksi. Lääkehoitoa voidaan käyttää niiden tukena. Yleisperiaatteet fibromyalgian hoidossa ovat pitkälti yhtenevät muun hyvänlaatuisen pitkäaikaisen kivun hoidon kanssa. Tärkeää hoitosuhteessa on tiedon jakaminen fibromyalgiasta potilaan oman pystyvyyden tunteen ja muutosjoustavuuden tukemiseksi.
  • Virtanen, Tomi; Eskelinen, Saana; Sailas, Eila; Suvisaari, Jaana (Helsingfors universitet, 2016)
    Background Constipation and dyspepsia are disturbing gastrointestinal symptoms that are often ignored in research on physical comorbidities of schizophrenia. Aims Our aim was to assess dyspepsia and constipation in a sample of outpatients with schizophrenia spectrum psychoses. Methods A general practitioner performed a thorough physical health check for 275 outpatients and diagnosed constipation and dyspepsia. We assessed the possible contribution of several sociodemographic, lifestyle, and clinical variables to constipation and dyspepsia using logistic regression analysis. We also assessed whether these symptoms were associated with abnormal laboratory findings. Results The prevalence of constipation was 31.3%, and of dyspepsia 23.6%. Paracetamol (OR=3.07, 95% CI 1.34–7.02) and clozapine use (OR=5.48, 95% CI 2.75–10.90), older age (OR=1.04, 95% CI 1.01–1.06), and living in sheltered housing (OR=2.49, 95% CI 1.16–5.33) were risk factors for constipation. For dyspepsia the risk factors were female sex (OR=2.10, 95% CI 1.15–3.83), non-steroidal anti-inflammatory drugs (OR=2.47, 95% CI 1.13–5.39), and diabetes medication (OR=2.42, 95% CI 1.12–5.25). Patients with dyspepsia had lower hemoglobin and hematocrit and higher glucose values than those without dyspepsia. Patients with constipation had lower thrombocyte values than patients without constipation. However, these findings were explained by factors predisposing to constipation and dyspepsia. Conclusions Clozapine use markedly increases the risk of constipation and may lead to life-threatening complications. In addition, analgesics and diabetes medication were related to gastrointestinal symptoms. These medications and their association to gastrointestinal symptoms should be kept in mind when treating patients with schizophrenia.
  • Kalso, Eija (2017)
  • Rautalin, Ilari; Kallio, Miia; Korja, Miikka (2022)
    Background Postoperative opioid use plays an important role in the global opioid crisis, but little is known about in-hospital opioid use trends of large surgical units. We investigated whether postoperative in-hospital opioid consumption changed in a large academic neurosurgical unit between 2007 and 2018. Methods We extracted the data of consumed opioids in the neurosurgical intensive care unit and two bed wards between 2007 and 2018. Besides overall consumption, we analyzed the trends for weak (tramadol and codeine), strong, and the most commonly used opioids. The use of various opioids was standardized using the defined daily doses (DDDs) of each opioid agent. A linear regression analysis was performed to estimate annual treatment day-adjusted changes with 95% confidence intervals. Results Overall, 121 361 opioid DDDs were consumed during the 196 199 treatment days. Oxycodone was the most commonly used postoperative opioid (49% of all used opioids) in neurosurgery. In the bed wards, the use of oral oxycodone increased 375% (on average 13% (9-17%) per year), and the use of transdermal buprenorphine 930% (on average 26% (9-45%) per year) over the 12-year period. Despite the increased use of strong opioids in the bed wards (on average 3% (1-4%) per year), overall opioid use decreased 39% (on average 6% (4-7%) per year) between 2007 and 2018. Conclusions Due to the increase of strong opioid use in the surgical bed wards, we encourage other large teaching hospitals and surgical units to investigate whether their opioid use trends are similarly worrisome and whether the opioid consumption changes in the hospital setting are transferred to opioid use patterns or opioid-related harms after discharge.
  • Kontinen, Vesa; Murtomäki, Juho (2018)
    Syöpäkipu tulee arvioida ja hoitaa viipymättä. Sen syy on pyrittävä selvittämään. Ensiavuksi tarvitaan yleensä vahvaa opioidia. Jos potilas ei pysty ottamaan lääkettä suun kautta, se on usein hyvä antaa laskimoon tai ihon alle. Mikäli kipu ei helpotu tavanomaisin keinoin, kannattaa konsultoida erikoistekniikoiden käytöstä. Myös esimerkiksi pelkoa, ahdistusta ja pahoinvointia tulee hoitaa tehokkaasti. Päivystykseen tuleville potilaille on pyrittävä järjestämään kontakti kotisairaalaan tai muuhun akuutin ¬syöpäkivun hoitoon erikoistuneeseen yksikköön.
  • Artto, Ville; Kallela, Mikko (2019)
  • Mäkelä, Mika; Juha, Kivistö; Kukkonen, Anna Kaarina (2021)
    Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.
  • Norrkniivilä, Anniina; Pemmari, Antti; Tuisku, Katinka; Orjatsalo, Maija; Himanen, Sari-Leena (2021)
    Unihäiriöiden hoitoon käytettävä lääke saattaa joskus huonontaa unta ja päivävireyttä entisestään. Bentsodiatsepiinit korjaavat unen kokemisen häiriötä mutta vähentävät syvää unta ja pahentavat uniapneaa. Monet masennuslääkkeet vähentävät REM-unta, jonka määrä onkin masennuksen yhteydessä lisääntynyt. Osa masennuslääkkeistä lisää heräilyä, vähentää syvää unta ja lisää yöllisiä jalkaliikkeitä. Osan lääkkeistä vaikutukset uneen ovat päinvastaisia käytettäessä hyvin pieniä ja suuria annoksia. Sykevälivaihtelun ja palautumisen mittaamisesta erilaisilla älylaitteilla on tullut suosittua. Univaiheprofiiliin ja sykevälivaihteluun perustuvat analyysit eroavat aina jonkin verran toisistaan, ja ero suurenee, jos potilaalla on käytössä lääkitys, joka vaikuttaa vain jompaankumpaan. Masennus ja osa masennuslääkkeistä vähentävät sykevälivaihtelua. Myös psykoosilääkkeet, opioidit ja beetasalpaajat vaikuttavat uneen ja sykevaihteluun.
  • Männistö, Ville; Åberg, Fredrik (2020)
    Kipulääkityksen valinta maksasairauden yhteydessä on vaativaa. Moni kipulääke metaboloituu maksan kautta ja saattaa aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia. Jos potilaalla ei kuitenkaan ole akuuttia maksavauriota ja maksasairaus on kompensaatiossa, voidaan valtaosaa kipulääkkeistä käyttää ainakin lyhytaikaisesti. Parasetamolin käyttöä varotaan monesti turhaan, sillä sen käyttö pienennettyinä annoksina on yleensä turvallista, mikäli maksasairaus ei ole merkittävää eikä potilas käytä liikaa alkoholia tai kärsi aliravitsemuksesta. Sen sijaan tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää muun muassa munuaisvaurion uhan ja verenvuotoriskin takia. Myös opioideja tulisi välttää tai käyttää pieninä annoksina harvoin annosvälein enkefalopatiariskin takia. Neuropaattisen kivun hyviä hoitovaihtoehtoja ovat trisykliset masennuslääkkeet, pregabaliini ja gabapentiini.
  • Blomqvist, Kim; Viisanen-Kuopila, Hanna; Ahlström, Fredrik; Jokinen, Viljami; Laitila, Jouko; Sidorova, Yulia; Suleymanova, Ilida; Rauhala, Pekka; Kalso, Eija; Lilius, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2019)
    Morfiinin pääasiallisen metaboliitin, morfiini-3-glukuronidin (M3G), epäillään osallistuvan toleranssin ja opioidien aiheuttaman hyperalgesian (OIH) kehittymiseen, jotka rajoittavat morfiinin käyttöä kivun lievityksessä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää aiheuttaako intratekaalisesti (i.t.) annosteltu M3G ristitoleranssia morfiinille, sekä vaikuttaako se Substanssi P:n (SP) määrään selkäytimessä. Lisäksi tutkittiin morfiinin ja M3G:n jakautumista keskushermostossa ihon alaisen (s.c.) annostelun jälkeen. Spraque-Dawley rotille annosteltiin i.t. M3G:a (5 µg) tai morfiinia (15 µg) kahdesti vuorokaudessa, kuuden päivän ajan. Kuudentena ja seitsemäntenä päivänä tutkittaville ryhmille annettiin morfiinia (1.5 µg ja 5 µg), jolloin toleranssin kehittyminen määritettiin von Freyn filamenteilla. SP:n määrä selkäytimessä määritettiin immunohistokemiallisesti 4 päivän annostelun jälkeen. Morfiinin ja M3G:n pitoisuus seerumissa, likvorissa, aivoissa ja selkäytimessä määritettiin massaspektrometrilla 120 minuuttia morfiinin (10 mg kg–1) tai M3G:n (10 tai 30 mg kg–1) s.c. annostelun jälkeen. M3G herkisti eläimiä akuutin ja kroonisen i.t. annostelun jälkeen ja aiheutti ristitoleranssin morfiinille. Sekä M3G, että morfiini lisäsivät SP:n määrää selkäytimen takasarvessa. S.c. annostelun jälkeen morfiini jakautui tasaisesti eri näyteryhmien kesken. M3G:n pitoisuus aivoissa ja selkäytimessä oli pienempi, kuin likvorissa. M3G provosoi koe-eläimille hyperalgesian ja heikensi morfiinin vaikutusta kivun lievityksessä i.t. annostelun jälkeen mekanismeilla, joihin SP mahdollisesti osallistuu selkäytimen tasolla. Krooninen M3G altistus näyttää aiheuttavan OIH:a ja johtavan toleranssin kehittymiseen morfiinille ja mahdollisesti muillekin opioideille.
  • Häkkinen, Margareeta (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkittiin kvantitatiivisesti vainajista löytyneet opioidit ja niihin liittyvät bentsodiatsepiinilöydökset ja -pitoisuudet. Erikseen tarkasteltiin buprenorfiini-, tramadoli-, kodeiini- ja metadonimyrkytyksiä.
  • Ruoppa, Nina; Heiskanen, Tarja; Hamunen, Katri; Kalso, Eija (2018)
    Palliatiivista hoitoa antaviin yksiköihin kohdistettuun kyselyyn vastanneista puolet käytti palliatiivista sedaatiota harvemmin kuin kerran vuodessa. Sedaation toteutuskäytännöt olivat vaihtelevia.
  • Paakkari, Pirkko; Kalso, Eija (2018)
  • Suomela, Jarkko; Artto, Ville (2019)
  • Kalso, Eija (2016)
  • Kiehelä, Lauri (2018)