Browsing by Subject "Anemia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Miettinen, Jenni; Tainio, Juuso; Jahnukainen, Timo; Pakarinen, Mikko; Lauronen, Jouni; Jalanko, Hannu (2017)
    Anemia and low-grade inflammation are reported to be associated with impaired long-term graft outcome in renal transplant (RTx) recipients. In this study, hemoglobin (Hb) and inflammation marker levels were correlated with measured glomerular filtration rate (GFR) in 128 pediatric RTx recipients over a median follow-up period of 10 years. Serum levels of erythropoietin (EPO), hepcidin-25, high-sensitivity C-reactive protein (CRP) (hsCRP) and interleukin-6 (IL-6) were analyzed by enzyme-linked immunosorbent assays, and GFR was analyzed by Cr-51-EDTA clearance. The median levels of Hb (115 g/L), hsCRP (0.4 mg/L) and IL-6 (1.4 pg/mL) and the median erythrocyte sedimentation rate (ESR; 19 mm/h) remained stable after the first post-operative year. However, approximately half of the patients had a normocytic, normochromic anemia, and one-third had elevated levels of hsCRP (> 1 mg/L) and ESR (> 25 mm/h), indicating continuous low-grade inflammation. Low Hb levels preceded increased fibrosis in protocol biopsies taken at 1.5 and 3 years after transplantation and preceded decreased GFR by several years. Hb levels showed an inverse correlation with EPO levels (r = -0.206, p = 0.038) and ESR (r = -0.369, p <0.001), but not with hepcidin-25, hsCRP or IL-6 levels. The levels of the major inflammatory markers IL-6 and hsCRP did not show a significant correlation with GFR at either the early maintenance phase or later. In the multivariable analysis, low Hb levels performed better than any other marker with respect to predicting concomitant and subsequent GFR. Anemia, but not elevated inflammatory indices, was associated with poor concomitant and subsequent graft function during a 10-year follow-up in pediatric RTx patients.
  • Haapamäki, Johanna (2016)
    Anemia on yleistä tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Se on tavallisimmin raudanpuuteanemia, kroonisen taudin anemia tai näiden yhdistelmä. Ohutsuolen loppuosan poisto aiheuttaa B12-vitamiinin puutteen riskiAnemia huonontaa potilaiden elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavat eivät useinkaan siedä suun kautta annettavaa rautahoitoa, ja heille parenteraalinen rautahoito on hyvä vaihtoehto.
  • Waahtera, Kirsi (2018)
  • Myntti, Tarja; Saisto, Terhi; Wartiovaara-Kautto, Ulla (2018)
  • Kuitunen, Mikael (2021)
    Suomessa syntynyt 14-vuotias somalinuori tuli päivystykseen pari viikkoa jatkuneiden rintatuntemusten vuoksi. Väsymystä, heikotusta ja huimausta oli ollut pitempään.
  • Paajanen, Hanna; Tuomi, Tiinamaija (2019)
  • Ilmakunnas, Minna; Sivula, Mirka (2019)
  • Riipinen, Anita; Nuutila, Mika; Söderlund-Venermo, Maria (2017)
    •Parvorokko on erityisesti 3–15-vuotiailla lapsilla yleinen, viruksen (B19V) aiheuttama infektiotauti. •Tautia esiintyy etenkin keväisin, suurempina epidemioina muutaman vuoden välein. •Suomalaisista lisääntymisikäisistä naisista noin 60 % on IgG-vasta-ainepositiivisia ja siten immuuneja ¬parvorokolle. •Alkuraskauden aikainen tauti voi johtaa sikiön anemiaan ja hydropsiin. Jos äiti infektoituu ensimmäisellä raskauspuoliskolla, sikiön menettämisen riski on noin 10 % tavallista suurempi. •Parvorokko tulisi huomioida erityisesti raskaana olevien päiväkotityöntekijöiden työsuojelussa.
  • Pettersson, Tom (2016)
    Anemia on tavallinen ongelma monissa pitkäaikaisissa reumasairauksissa. Tavallisimmat anemian syyt reumasairauksissa ovat tulehdukseen liittyvä raudankäyttöhäiriö sekä ­maha-suolikanavan verenvuodosta johtuva raudanpuute. Raudankäyttöhäiriö johtuu interleukiini 6:n indusoiman hepsidiinin vaikutuksesta raudan kuljetukseen ­suolistossa ja retikuloendoteliaalijärjestelmässä. Tulehduksellista sairautta sairastavan raudanpuute voidaan yleensä tunnistaa määrittämällä seerumin ­ferritiini- ja transferriinireseptoripitoisuus. Tulehdusanemia lievittyy reumasairauden tehokkaalla hoidolla perinteisillä reumalääkkeillä, glukokortikoideilla tai biologisilla lääkkeillä. Itsepintaisen tulehdusanemian hoitoon voidaan harkita rautalääkitystä, jossa parenteraaliset valmisteet ovat etusijalla.