Browsing by Subject "Anti-Inflammatory Agents"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Strandberg, Timo; Kovanen, Petri (2021)
  • Männistö, Ville; Åberg, Fredrik (2020)
    Kipulääkityksen valinta maksasairauden yhteydessä on vaativaa. Moni kipulääke metaboloituu maksan kautta ja saattaa aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia. Jos potilaalla ei kuitenkaan ole akuuttia maksavauriota ja maksasairaus on kompensaatiossa, voidaan valtaosaa kipulääkkeistä käyttää ainakin lyhytaikaisesti. Parasetamolin käyttöä varotaan monesti turhaan, sillä sen käyttö pienennettyinä annoksina on yleensä turvallista, mikäli maksasairaus ei ole merkittävää eikä potilas käytä liikaa alkoholia tai kärsi aliravitsemuksesta. Sen sijaan tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää muun muassa munuaisvaurion uhan ja verenvuotoriskin takia. Myös opioideja tulisi välttää tai käyttää pieninä annoksina harvoin annosvälein enkefalopatiariskin takia. Neuropaattisen kivun hyviä hoitovaihtoehtoja ovat trisykliset masennuslääkkeet, pregabaliini ja gabapentiini.
  • Eklund, Kari K.; Mykkänen, Kati; Peltomaa, Ritva (2016)
    Nivelpsoriaasi on spondylartropatioiden ryhmään kuuluva tulehduksellinen nivelsairaus, jonka patogeneesiä ei täysin tunneta. Patogeneesiin tiedetään liittyvän liiallisen TNF-?:n tuotannon sekä luontaisen immuunijärjestelmän, erityisesti IL-23/IL-17-sytokiiniakselin aktivaation. Nivelpsoriaasin tyypillisiä kliinisiä ilmentymiä ovat asymmetrinen oligoartriitti, entesiitit, kynsimuutokset ja inflammatorinen selkäsairaus. Nivelpsoriaasiin liittyy myös selvästi suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Hoidossa pyritään oireettomuuteen. Tulehduskipulääkkeet sekä synteettiset antireumaattiset lääkkeet, kuten metotreksaatti, ovat ensilinjan lääkkeitä. Sekä psoriaasin että nivelporiaasin hoitoon on viime vuosina saatu useita uusia biologisia lääkkeitä. Jos synteettiset lääkkeet eivät tehoa voidaan aloittaa biologinen lääkehoito, ensisijaisesti TNF:n salpaaja. Näiden lääkkeiden on osoitettu tehoavan hyvin moniin nivelpsoriaasin oireisiin.
  • Mäkelä, Mika; Malmberg, Pekka; Pelkonen, Anna (2018)
    • Alle 3-vuotiaan lapsen astma todetaan yleensä kliinisin perustein. Leikki-ikäisillä lapsilla käytetään ¬oskillometriaa ja kouluikäisillä spirometriaa keuhkojen toiminnan poikkeavuuden osoittamiseksi. • Toiminnalliset hengityshäiriöt ovat isommilla lapsilla erotusdiagnostinen haaste. • Inhaloitava kortisoni on hoidon perusta, ja suurimmalla osalla lapsista se riittää anti-inflammatoriseksi hoidoksi. • Oleellista on huolehtia lääkitykseen sitoutumisesta, oikeasta inhalaatiotekniikasta ja opastaa omahoitoon. • Lapsen astma on yleensä lievä ja ennuste hyvä.
  • Paakkari, Pirkko; Kalso, Eija (2018)
  • Kröger, Liisa; Putto-Laurila, Anne; Vähäsalo, Paula; Malin, Merja; Aalto, Kristiina (2014)
  • Kalso, Eija (2016)
  • Koivuniemi, Riitta; Leirisalo-Repo, Marjatta (2021)
    Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavat potilaat sairastuvat ja kuolevat muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Riski on lisääntynyt erityisesti nivelreumaa ja systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavilla potilailla, mutta se on myös jonkin verran lisääntynyt spondylartriittien, esimerkiksi selkärankareuman ja nivelpsoriaasin, sekä kihdin yhteydessä. Nivelreumapotilaan riski on verrattavissa diabetespotilaan riskiin. Sydän- ja verisuonitautiriskin taustalla vaikuttaa yleisten riskitekijöiden (tupakointi, dyslipidemia, verenpainetauti, diabetes ja insuliiniresistenssi, ylipaino, vähäinen liikunta ja parodontiitti) lisäksi myös krooninen tulehdus, ja yhdessä nämä johtavat ateroskleroosiin kiihtymiseen. Tulehdus pyritään kardiovaskulaaririskin vähentämiseksi hoitamaan tehokkaasti, tavoitteena on pysyvä remissio. Yksinään tulehduksen hoito ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tehokasta puuttumista yleisiin riskitekijöihin.