Browsing by Subject "Antineoplastic Agents"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Viukari, Marianna; Schalin-Jäntti, Camilla (2021)
    Endokriinisista sairauksista etenkin diabetes, lihavuus ja APECED-oireyhtymä altistavat vaikealle COVID-19:lle. Hyperglykemia on haitallista myös ilman edeltävää diabetesdiagnoosia, ja sen hyvä hoito parantaa ennustetta. Vaikeaa koronaviruskeuhkoinfektiota sairastavilla on todettu pieniä veren D-vitamiinipitoisuuksia, mutta D-vitamiinilisien merkityksestä vaikean COVID-19:n ehkäisyssä odotetaan vielä lisätietoa. Koronavirusinfektioiden yhteydessä on kuvattu myös kilpirauhastulehduksia. Lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan liittyy akuuttien sairauksien yhteydessä lisämunuaiskriisin riski. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä, että lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa sairastavien COVID-19:n ennuste olisi huonompi kuin muiden. Myöskään neuroendokriiniset kasvaintaudit eivät tiettävästi huononna ennustetta, joskin solunsalpaajahoito voi lisätä COVID-19-potilaiden vaikean taudin riskiä. Diabetesta sairastavien, glukokortikoidihoitoa saavien ja ylipainoisten potilaiden osalta on erityisen tärkeää huolehtia laskimotukosten ehkäisystä.
  • Vihinen, Pia; Mäkelä, Siru; Hernberg, Micaela; Tyynelä-Korhonen, Kristiina; Koivunen, Jussi (2017)
  • Ristamäki, Raija; Tarkkanen, Maija (2016)
  • Julkunen, Heikki (2021)
    Hydroksiklorokiinilla on todettu olevan immuunivastetta muuntavia ja tulehdusta estäviä, metabolisia, antitromboottisia, infektioita estäviä ja antineoplastisia vaikutuksia. Immuunivastetta muuntava teho sekä lääkkeen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden riskitekijöihin on osoitettu systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) ja nivelreuman hoidossa. Hydroksiklorokiini vähentää SLE-potilaiden tromboottisia tapahtumia ja infektioita sekä ehkäisee pysyviä elinvaurioita ja parantaa elinajan odotetta. Vaikeammat haittavaikutukset, kuten retinopatia, neuromyopatia, kardiomyopatia ja sydämen johtumishäiriöt, ovat hyvin harvinaisia pitkäaikaiskäytössä suositelluilla annoksilla. Hydroksiklorokiinia voidaan käyttää myös primaarisen Sjögrenin oireyhtymän ja monien ihotautien hoidossa. Lääkkeen käyttö diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, infektioiden tai syöpien hoidossa on vielä kokeellista. Hydroksiklorokiini ei vähennä altistuneiden riskiä sairastua COVID-19-infektioon tai paranna tautiin sairastuneiden ennustetta.
  • Mattila, Kalle; Mäkelä, Siru; Hernberg, Micaela; Vihinen, Pia (2018)
    Immuuniaktivaation vapauttajat ovat uusia syöpälääkkeitä, joiden haittavaikutuksena voi ilmaantua tulehduksia. Jos päivystyspotilasta on hoidettu näillä lääkkeillä, hänen oireitaan tulee epäillä lääkkeen haittavaikutuksiksi, kunnes toisin on osoitettu. Samanaikainen infektio on mahdollinen.
  • Jaiswal, Alok; Yadav, Bhagwan; Wennerberg, Krister; Aittokallio, Tero (Humana press, 2019)
    Methods in Molecular Biology
    High-throughput drug sensitivity testing provides a powerful phenotypic profiling approach to identify effective drug candidates for individual cell lines or patient-derived samples. Here, we describe an experimental-computational pipeline, named target addiction scoring (TAS), which mathematically transforms the drug response profiles into target addiction signatures, and thereby provides a ranking of potential therapeutic targets according to their functional importance in a particular cancer sample. The TAS pipeline makes use of drug polypharmacology to integrate the drug sensitivity and selectivity profiles through systems-wide interconnection networks between drugs and their targets, including both primary protein targets as well as secondary off-targets. We show how the TAS pipeline enables one to identify not only single-target addictions but also combinatorial coaddictions among targets that often underlie synergistic drug combinations. © Springer Science+Business Media, LLC, part of Springer Nature 2019.
  • Bono, Petri; Hiltunen, Kari-Matti; Korpelainen, Juha; Pietilä, Mikko; Vanninen, Esko (2018)
    Kalliit lääkkeet on otettava käyttöön yhdenmukaisella prosessilla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että sairaanhoitopiirit kilpailisivat keskenään erilaisella lääkekirjolla, varsinkaan silloin kun on ¬kysymyksessä hyvin kallis hoito. Pelisäännöt on nyt tehty.
  • Kuittinen, Outi; Kuitunen, Hanne; Reunamo, Taina; Mannisto, Susanna; Pollari, Marjukka (2022)
    • Keskushermostolymfooma on harvinainen imukudossyöpä. Lymfooma rajoittuu aivoihin, silmiin, aivo-selkäydinkalvoihin ja/tai selkäytimeen. • Diagnostinen näyte on tärkeää saada välittömästi lymfoomaepäilyn herättyä, ennen kortisonihoidon aloittamista. • Tehokas primaarihoito on potilaan ennusteen kannalta oleellinen, ja hoidoilla pyritään pitkäkestoiseen remissioon. • Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan ajantasainen tieto taudin biologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta perustuen ensimmäiseen kansalliseen keskushermostolymfoomien hoitosuositukseen.
  • Pollari, Marjukka; Mannisto, Susanna; Vähämurto, Pauli; Leppä, Sirpa (2021)
    Kiveslymfooma on harvinainen, aggressiivinen lymfooma-alatyyppi. Se on kuitenkin tavallisin iäkkäiden miesten kivessyöpä ja histologialtaan yleisimmin diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma. Biologisesti kiveksen diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma eroaa primaarisesti imusolmukealueilla esiintyvästä tautimuodosta ja muistuttaa keskushermoston diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa. Sillä on taipumus uusiutua muihin imusolmukealueiden ulkopuolisiin elimiin, erityisesti vastakkaiseen kivekseen ja keskushermostoon. Kiveslymfooman hoito koostuu sairaan kiveksen poistosta, sen jälkeisestä solunsalpaajien ja vasta-aineen yhdistelmähoidosta, keskushermostoon kohdennetusta solunsalpaajahoidosta sekä vastakkaisen kiveksen ehkäisevästä poistosta tai sädehoidosta. Taudin ennuste on nykyisin kohtalaisen hyvä. Uusia hoitomuotoja kaivataan erityisesti iäkkäämpien, hauraiden potilaiden hoitoon.
  • Rahikkala, Antti Tuomas Antero; Santos, Hélder A. (2020)
    Kohdennettu nanolääke on nanokokoisen kantajahiukkasen ja lääkeainemolekyylin yhdistelmä. Tällaisten lääkkeiden etu tavanomaisiin lääkkeisiin nähden on se, että ne voivat kuljettaa lääkkeet oikeaan kudokseen tai soluun ja vapauttaa ne vasta siellä. Ideaaliset nanolääkkeet ovat yhteensopivia kudosten kanssa (bioyhteensopivia) ja biohajoavia. Ne voivat tunkeutua syvälle syöpäkudokseen ja niitä voidaan muokata siten, että ne kiinnittyvät vain tiettyihin kohdesoluihin. Ensimmäinen nanolääkesukupolvi on jo markkinoilla, ja seuraavia tutkitaan kliinisissä kokeissa.
  • Mäenpää, Hanna; Keski-Säntti, Harri; Aula, Hanna; Vaalavirta, Leila; Heiskanen, Ilkka (2019)
  • Anttila, Johanna M.; Savelius, Mariel; Tran Minh, Mirjami; Klefström, Juha (2022)
    Metformiini on tyypin 2 diabeteksen peruslääke, mutta viimeaikaisten epidemiologisten tutkimusten perusteella metformiinissa voi piillä myös syöpää estäviä vaikutuksia. Tarkastelemme väitettä kriittisesti uusimman kliinisen tiedon valossa ja pureudumme metformiinin vaikutuksiin syöpäsoluissa, joiden aineenvaihduntakontrolli on perustavasti erilainen kuin terveissä soluissa. Metformiini estää mitokondrioiden hengitysketjun kompleksi I:n toimintaa, mikä lamaa solujen adenosiinitrifosfaatin (ATP) tuotantoa ja sitruunahappokierron toimintaa. Terveet solut sopeutuvat vähäisempään energiantuotantoon ja sitruunahappokierron lamaan, mutta kasvunhallintansa menettäneet syöpäsolut kohtaavat metformiinin vaikutusten alla vakavan energiakriisin. Konsepti luo mielekkään pohjan tutkia metformiinia syöpäsoluja valikoivasti tappavana yhdisteenä. Syöpälääkkeeksi metformiinista on kuitenkin vasta sitten, kun sen vaikutusmekanismit syöpäsoluissa, tehoa ennustavat merkkiaineet ja soveltuvuus yhdistelmähoitoihin on paremmin tutkittu.
  • Kanerva, Jukka; Aro, Hannu; Janes, Rita (2019)
  • Mattson, Johanna; Auvinen, Päivi; Bärlund, Maarit; Jukkola-Vuorinen, Arja (2016)
  • Grönholm, Lotta; Toivari, Miika; Mauramo, Matti; Saarilahti, Kauko; Waltimo, Tuomas (2019)
  • Ranta, Varpu; Leppä, Sirpa; Mattson, Johanna (2018)
    • Monet syövän hoidot heikentävät hedelmällisyyttä. Hoitojen vaikutuksesta on tärkeää antaa neuvontaa. • Naispotilaan hedelmällisyys ja mahdollisuus sen säilyttämiseen arvioidaan yksilöllisesti. Hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtääviä hoitoja tarjotaan niitä toivoville. • Miehille on hyvä tarjota mahdollisuus siittiöiden pakastamiseen aina, kun suunnitellaan siittiötuotantoon mahdollisesti vaikuttavaa hoitoa.
  • Nevala, Riikka; Soveri, Leena-Maija (2018)
  • Tuohinen, Suvi; Hedman, Marja; Poutanen, Tuija; Ylänen, Kaisa; Pakarinen, Sami; Skyttä, Tanja (2019)