Browsing by Subject "Anxiety Disorders"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Leinonen, Esa; Viikki, Merja; Koponen, Hannu (2018)
  • Koponen, Hannu; Laukkala, Tanja; Lappalainen, Jarmo; Lehti, Venla; Leinonen, Esa; Lindeman, Sari; Marttunen, Mauri; Niemelä, Solja; Purhonen, Maija; Räsänen, Kimmo; Valkonen-Korhonen, Minna; Viikki, Merja (2019)
  • Huttunen, Matti O.; Karlsson, Hasse; Korkeila, Jyrki; Socada, Lumikukka (2021)
    Bentsodiatsepiinit tulee nostaa takaisin masennuslääkkeiden rinnalle ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Riippuvuutta ja ¬addiktiota pelätään väärin perustein.
  • Paavonen, E. Juulia; Huhdanpää, Hanna; Raaska, Hanna; Repokari, Leena (2021)
    LÄHTÖKOHDAT Pelot ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lapsilla yleisiä, joten perusterveydenhuollossa joudutaan usein arvioimaan niihin liittyvää hoidon tarvetta. MENETELMÄT Selvitimme ahdistuneisuuden vuoksi erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden lasten oirekuvaa, hoitoa ja jatkohoidon tarvetta potilasasiakirjamerkinnöistä. Aineisto poimittiin systemaattisella otannalla ajalta 17.5.2018–27.9.2019. Siihen sisällytettiin kaikki lapset (n = 181), joilla oli masennus-, ahdistus- tai pakko-oireita ja jotka olivat niiden takia ohjautuneet tutkittaviksi lastenpsykiatrian tutkimus-, akuutti- ja konsultaatioyksikköön. Lopullinen aineisto käsitti 80 lasta, joilla oli ensisijaisesti pelko- tai ahdistusoireita. TULOKSET Valtaosa lapsista hyötyi lyhyestä fokusoidusta käyttäytymisterapeuttisesta hoitointerventiosta, ja yli puolella (55,7 %) käyntimäärä erikoissairaanhoidossa jäi vähäiseksi (≤ 8 käyntiä). PÄÄTELMÄT Suuri osa ahdistusoireisista lapsista voitaisiin hoitaa jo perustasolla. Psykoedukaation lisäksi tulisi tarjota apua oireiden hallintaan yksilöllisesti tai ryhmässä.
  • Stenberg, Jan-Henry; Blanco Sequeiros, Sanna; Holi, Matti; Kampman, Olli; Kieseppä, Tuula; Korkeila, Jyrki; Mäki, Pirjo; Wahlbeck, Kristian; Joffe, Grigori; Häll, Pasi; Joutsenniemi, Kaisla (2016)
    Psykologisia etähoitoja voidaan antaa reaaliaikaisesti tai toisaalta ajasta riippumatta. Erilaisia etähoitoja on moniin eri häiriöihin ja monet niistä ovat tutkitusti tehokkaita. Hoitojen lisäksi on toimivia mielenterveyden edistämisen, kriisiauttamisen ja itsemurhien ehkäisyn menetelmiä. Tekniikan ja tiedonlouhinnan kehitys tuo yhä merkittävämpiä apuvälineitä mielenterveyden häiriöiden hoitoon.
  • Kalso, Eija (2018)
    • Krooninen kipu on yleistä. Se heikentää elämänlaatua ja työkykyä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. • Taustalla on perimään, inflammaatioon ja aivojen plastisuuteen liittyviä sekä psykososiaalisia tekijöitä. • Kivun pitkittymistä voi estää puuttumalla varhain paikallisiin kiputiloihin. Akuutti kipu ja taustasairaudet tulee hoitaa tehokkaasti. • Tärkeää on myös poistaa psykososiaaliset paranemisen esteet. • Elintavat vaikuttavat kivun taustasairauksien syntyyn ja herkistävät kivulle. Terveellisiä elintapoja tulisi tukea lapsuudesta lähtien.
  • Hölttä, Eeva; Pitkälä, Kaisu (2019)
    Muistisairauden neuropsykiatrisille oireille altistavat ja niitä laukaisevat tekijät, kuten tyydyttämättömät tarpeet ja stressitekijät, on tärkeää tunnistaa ja huomioida yksilöllisesti. Oireiden taustalla voi myös olla akuutti sekavuustila, somaattinen syy tai huonosti sopiva lääkitys. Yksilöllisesti räätälöidyt lääkkeettömät hoidot ovat tuloksellisia. Eniten näyttöä on hoitavalle henkilölle annetun ohjauksen ja tuen vaikutuksesta. Muistisairaan kohtaamisessa tavoitteena on arvostava ja luottamuksellinen suhde.
  • Ranta, Klaus; Marttunen, Mauri; Seilo, Noora; Koskinen, Tarja (2021)
    • Kehitystason mukaiset lyhytpsykoterapiat ovat nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ja depression hoidossa keskeisiä perustasolle sovellettavissa olevia interventioita. • Perustasolla lievien ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon soveltuvat noin 10 käyntikerran kognitiivisen ¬käyttäytymisterapiaan (KKT) pohjautuvat ohjelmat, esimerkiksi Cool Kids. • Lievän depression hoidoksi perustasolle käyttökelpoisia ovat esimerkiksi 6–12 kerran KKT, ¬interpersoonallinen terapia IPT-N ja sen lyhytversiot IPC-N tai BIPT-A. • Interventiot sisältävät psykoedukaatiota, taitoharjoittelua ja oireita ylläpitävän välttämis- tai ¬eristäytymiskäyttäytymisen purkua. • Suomessa on aloitettu IPC-N:n ja Cool Kidsin levittäminen perustasolle.
  • Hynninen, Elina; Moliner, Rafael; Ekelund, Jesper; Korpi, Esa R.; Elsilä, Lauri (2020)
    Psykedeelit eli serotonergiset hallusinogeenit ovat viime vuosikymmenen aikana keränneet yhä enemmän kiinnostusta neurobiologisessa ja psykiatrisessa tutkimuksessa. Psykedeeleillä on alustavan näytön perusteella positiivisia vaikutuksia masennuksen ja ahdistuksen sekä riippuvuuksien ja kivun hoidossa. Psykedeelien vaikutuksen tärkein molekulaarinen mekanismi on serotoniinireseptorin (5-HT2A-reseptorin) aktivointi. Subjektiivisesti koetut sekä hoidolliset vaikutukset välittynevät useita eri välittäjäaineita käyttävien hermoratojen toiminnallisten muutosten kautta. Näiden muutosten mekanismeja ei toistaiseksi tunneta. Psykedeelit muun muassa vähentävät aivojen tärkeiden yhteyskeskusten aktiivisuutta sekä mahdollisesti lisäävät hermosolujen muovautuvuutta.
  • Laukkala, Tanja; Suominen, Inkeri; Granö, Niklas; Talaslahti, Tiina; Koponen, Hannu; Marttunen, Mauri (2020)
    Psykoterapian tavallisimpia käyttöaiheita ovat ahdistuneisuus-, masennus- ja eriasteiset kuormitusoireet traumaperäisiin oireisiin asti. Psykoterapia voi riittää lievien ja keskivaikeiden sairauksien hoidoksi ja olla osa hoitoa ja kuntoutusta myös useiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Ohjausta toteutetaan eri ikäryhmissä eri tavoin. Kaikkien ikäryhmien psykoterapiat edellyttävät huolellista kliinistä tutkimusta ja asianmukaista psykoterapia-arviota. Aikuisten lyhyitä psykoterapioita toteutetaan jatkossa perustasolla yhä enemmän. Psykoterapialle tulee asettaa tavoitteet, ja hoidon toteutus ja intensiteetti tulee suunnitella yksilölliset tekijät huomioiden. Hoidon etenemistä seurataan tavoitteiden saavuttamisen ja mahdollisten haittojen osalta. Tarvittaessa psykoterapiaan yhdistetään muita hoitoja, esimerkiksi lääkehoito.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    65-vuotias mies tuli terveysasemalle lääkärin akuuttivastaanotolle tärisyttävän olon takia. Mies oli ahdistuneen ja väsyneen oloinen. Pitkään jatkuneessa remonttiprojektissa kaikki oli mennyt pahasti pieleen.