Browsing by Subject "Argentiina"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Rytsölä, Perttu (2005)
    Tutkimuksen kohteena on Argentiinan vuoden 1978 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden aikainen yhteiskunta. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tarkastella kysymystä miksi Argentiinaa 1976–1982 hallinnut sotilasvalta järjesti maailmanmestaruuskilpailut. Vastaus annetaan sijoittamalla sotilasvallan toiminnasta tehtyä tutkimusta nationalismitutkimuksen ja Argentiinan yhteiskunnan viitekehykseen. Tutkimuksessa sovelletaan Michael Billigin kehittämää termiä banaali nationalismi. Banaalia nationalismia ovat arkipäiväiset yhteiskuntaa ylläpitävät toiminnot, kuten huippu-urheilu. Urheilujournalismi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa nationalistisia tunteitaan huippu-urheiluun. Sotilasvallan motiiveiksi nimetään sisäpoliittisesti rakenteellinen taistelu hegemoniasta ja ulkopoliittisesti maan ulkoisen kuvan parantaminen. Toinen tavoite on tarkastella kilpailujen ajan Argentiinan yhteiskunnallisesta tilanteesta välittynyttä lehdistökuvaa. Analyysin taustaksi tarkastellaan Argentiinan sotilasvallan ja median suhdetta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta nostetaan esiin teemoja, jotka johdetaan laajempiin diskursseihin. Johtopäätöksiä tarkastellaan nationalismitutkimuksen viitekehyksessä. Lehdistölähteinä käytetään argentiinalaista Clarín Edicion Internacional -julkaisua ajalta 16.5–3.7.1978 sekä Helsingin Sanomia ja brittiläistä The Times sanomalehteä ajalta 15.5–30.6.1978. Clarin Edicion Internacionalin uutisoinnista erotetaan ylpeysteema. Ylpeys viittaa muutoksen diskurssiin. Muutosta edeltää negatiivinen, ristiriitainen yhteiskunta. Maailmanmestaruuskilpailuiden aika on muutostilaa. Muutos tapahtuu argentiinalaisten oman toiminnan ansiosta. Tuloksena on positiviinen, yhtenäinen kansakunta. The Timesin uutisoinnista erotetaan kaksi kilpailevaa teemaa: Turvallisuusteema ja kisateema. Turvallisuusteema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Argentiinan sisäisiin ristiriitoihin. Kisateema viittaa positiiviseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjaksolla diskurssien suhteissa tapahtuu muutos. Alussa heikompi yhtenäisyys alistaa ristiriidat. Helsingin Sanomien uutisoinnista erotetaan kriittinen teema ja kannustusteema. Kriittinen teema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Maata hallitsevaan sotilasvaltaan. Kannustusteema viittaa positiviiseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjakson edetessä kannustusteema liittyy sotilasvaltadiskurssiin. Analyysissä tehtyjä johtopäätöksiä verrataan sotilasvallan maailmanmestaruuskilpailuille antamiin tavoitteisiin. Clarín Edicion Internacionalin ja The Timesin uutisoinnin perusteella sotilasvallan tavoitteet täyttyivät. Helsingin Sanomien uutisoinnin perusteella sotilasvalta ei onnistunut tavoitteissaan. Mediavälineiden uutisoinnin motiiveja ja eroja pohditaan niiden yhteiskunnallista taustaa vasten.
  • Carter, Timothy R.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Carlsen, Henrik; Fronzek, Stefan; Hildén, Mikael; Reyer, Christopher P.O.; West, Chris (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 69: 102307
    Climate change impacts, adaptation and vulnerability studies tend to confine their attention to impacts and responses within the same geographical region. However, this approach ignores cross-border climate change impacts that occur remotely from the location of their initial impact and that may severely disrupt societies and livelihoods. We propose a conceptual framework and accompanying nomenclature for describing and analysing such cross-border impacts. The conceptual framework distinguishes an initial impact that is caused by a climate trigger within a specific region. Downstream consequences of that impact propagate through an impact transmission system while adaptation responses to deal with the impact propagate through a response transmission system. A key to understanding cross-border impacts and responses is a recognition of different types of climate triggers, categories of cross-border impacts, the scales and dynamics of impact transmission, the targets and dynamics of responses and the socio-economic and environmental context that also encompasses factors and processes unrelated to climate change. These insights can then provide a basis for identifying relevant causal relationships. We apply the framework to the floods that affected industrial production in Thailand in 2011, and to projected Arctic sea ice decline, and demonstrate that the framework can usefully capture the complex system dynamics of cross-border climate impacts. It also provides a useful mechanism to identify and understand adaptation strategies and their potential consequences in the wider context of resilience planning. The cross-border dimensions of climate impacts could become increasingly important as climate changes intensify. We conclude that our framework will allow for these to be properly accounted for, help to identify new areas of empirical and model-based research and thereby support climate risk management.
  • Nyberg, Veronica (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) ja Mercosurin välisiä kauppaneuvotteluita keskittymällä Mercosur-puoleen ja Mercosurin päämaissa, eli Argentiinassa ja Brasiliassa tapahtuneisiin presidenttien hallinnonvaihdoksiin sekä hallintojen vaikutukseen kauppaneuvotteluiden etenemiseen ja hidastumiseen. Lisäksi vertailun kohteena ovat Argentiinan ja Brasilian hallintojen suhtautumiset EU-Mercosur -kauppaneuvotteluihin neuvotteluaikana 1999–2019. Tutkielman metodina toimii kvalitatiivinen vertaileva politiikan tutkimus, johon yhdistyy tapaustutkimus. Tapauksiksi ovat valikoituneet Argentiinan ja Brasilian hallinnot koko neuvottelukautena ja teorioiksi uusmerkantilismi ja uusliberalismi. Aineisto koostuu osaksi valtiollisista lähteistä kuten Argentiinan ja Brasilian eri ministeriöiden, Mercosurin parlamentin sekä presidentin kanslian virallisista tiedotteista. Lisäksi aineistona toimivat eteläamerikkalaisten lehtien julkaisut sekä tieteelliset artikkelit. Tutkimustulosten mukaan Argentiinan ja Brasilian hallinnonvaihdoksilla ja hallintojen poliittisilla suuntauksilla oli merkittävä vaikutus EU-Mercosur -kauppaneuvotteluiden etenemisessä ja etenkin loppuunsaattamisessa vuonna 2019. Vaikutuksen merkittävyydessä ilmeni kuitenkin vaihtelua eri neuvottelukausien ja hallintojen välillä. Etenkin Brasilian ja Argentiinan 2016–2019 välillä toimineiden oikeistolaishallintojen nähdään nopeuttaneen EU-Mercosur -neuvotteluiden etenemistä, kun vuorostaan Argentiinan 2003–2015 vallassa olleet vasemmistolaishallinnot nähdään hidastavana tekijänä. Brasilian vasemmistolaishallintojen osalta tulos ei kuitenkaan ole yhtä selvä, sillä Lula da Silvan ja etenkin 2011–2016 presidenttinä toimineen Dilma Roussefin nähdään myös ajoittain pyrkineen aktiivisesti edistämään EU-Mercosur -neuvotteluita Argentiinan vastaparin Cristina Fernández de Kirchnerin vastahakoisuudesta huolimatta. Roussefin kausi muodostaa samalla yhden merkittävimmistä eroista Brasilian ja Argentiinan muuten pitkälti yhtenevien neuvottelukantojen välillä. Analyysin tulosten perusteella jako oikeistolais- ja vasemmistolaishallintoihin toimii paremmin vuosina 2003–2019, sillä osa 1999–2002 toimineista hallinnoista ovat ennemmin keskustalaisia kuin oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. Analyysi osoittaa myös, että vaikka hallinnonvaihdokset ja hallinnon poliittinen suuntaus vaikuttavat kauppaneuvotteluiden etenemiseen, myös muilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi hallintojen kantaan ja neuvotteluiden edistämiseen vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui puoluerajoista riippumatta lähestyviin presidentinvaaleihin liittyvä vaalipolitiikka.
  • Laihiala, Kaisa (2008)
    Tämä opinnäytetyö käsittelee kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien toimijoiden kehityssuhteita. Kehitysyhteistyössä kumppanuus on suosittu tavoite, mutta käsitykset sen toteutumisesta ja määrittämisestä eroavat Pohjoisen ja Etelän toimijoiden keskuudessa, koska ristiriidassa keskenään ovat kumppanien väitetty tasa-arvo sekä rahoittaja-vastaanottaja -suhde. Aiemmat tutkimukset ovat kritisoineet kumppanuutta ankarasti juuri siksi, että sen on havaittu vahvistavan Etelän riippuvuutta Pohjoisesta sekä vaarantavan Etelän mahdollisuudet omaehtoiseen kehitykseen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin puhetavoin Pohjoisen ja Etelän toimijat määrittävät keskinäisiä suhteitaan, ja käsittävätkö ne kumppanuuden osaksi kanssakäyntiään. Tarkasteltavina toimijoina ovat kaksi argentiinalaista kansalaisjärjestöä sekä näiden ulkomaiset, ei-valtiolliset yhteistyötahot. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistona on kuuden argentiinalaisen järjestötyöntekijän haastattelu sekä kuuden näitä kansalaisjärjestöjä tukevan pohjoisamerikkalaisen organisaation internetsivuillaan julkaisema rahoituspolitiikka. Teoreettisena lähtökohtana on ajatus todellisuuden sosiaalisesti konstruoidusta luonteesta, jossa etenkin kielellä on tärkeä rooli. Keskeinen teoreettinen viitekehys on analyyttinen diskurssianalyysi, jonka avulla aineistolähtöisesti tarkastellaan valittujen toimijoiden kehityssuhteita koskevia puhetapoja. Analyysin tuloksista ilmenee aiemman tutkimus- ja teoriatiedon vahva kietoutuminen kumppanuuteen. Löydetyissä diskursseissa korostuvat kehityssuhteiden ongelmattomuus ja molemminpuoliset hyödyt. Etelässä kansainväliset kehityssuhteet konstruoidaan riippumattomuudeksi paikallisista valtiollisista toimijoista sekä mahdollisuudeksi toteuttaa omaehtoista kehitystä. Pohjoisessa suhteet määritetään yhteisten arvojen toteuttamiseksi käytäntöön. Kumppanuusdiskurssi sen sijaan näyttäytyy heikkona molempien osapuolten puheessa. Tärkeimmät lähteet: Brinkerhoff, J. M. (2002). Partnership for International Development, Rhetoric or Results? Fowler, A. (2000). Partnerships, Negotiating Relationships, a Resource for Non-Governmental Development Organisatons. Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (1993). Diskursiivinen maailma, teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Suoninen, E. (1993). Kielen käytön vaihtelevuuden analysoiminen. Teoksessa Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset.
  • Bask, Anna (2008)
    Pro gradu -työni tutkii Uruguayn ja Argentiinan välisestä sellutehdaskiistaa (2005-). Tässä tutkimuksessa kiistaa on tarkasteltu maiden välisellä tasolla. Tarkoituksenani on ollut selvittää, mitkä kaikki tekijät vaikuttivat Argentiinan hallituksen jyrkkään kantaan koskien sellutehdashanketta Uruguayn ja Argentiinan rajalla. Tärkeimmät lähteeni koostuvat Argentiinassa, Uruguayssa ja Suomessa tehdyistä asiantuntijahaastatteluista sekä aiheesta kirjoitetuista analyyseistä. Lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessani valtakunnallisten lehtien julkaisemia artikkeleita sekä presidentti Néstor Kirchnerin puheita. Analyysini osoittaa, Argentiinan hallituksen toiminta sellukiistassa ei selity pelkällä poliittisella opportunismilla. Maan linja voidaan lisäksi nähdä seurauksena Argentiinan poliittisesta kulttuurista, Uruguay-kuvasta, institutionaalisesta heikkoudesta ja presidenttikeskeisestä järjestelmästä. Nämä seikat pääsivät vaikuttamaan Argentiinan politiikkaan talouskriisin (2001–02) luomissa olosuhteissa, joita leimasi voimakas legitimiteettikriisi ja kansallisen identiteetin uudelleen rakentaminen. Talouskriisin seurauksena johtajia syytettiin välinpitämättömyydestä, heidän erottamistaan vaadittiin kaduilla ja koko poliittisen järjestelmän hyväksyttävyys asetettiin kyseenalaiseksi. Päättäjät pyrkivät osoittamaan tarpeellisuutensa ottamalla voimakkaasti kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin. Samalla Kirchner näki mahdollisuuden muokata tehdaskiistasta kansallinen kysymys. Tällöin sitä käytettiin myös korjaamaan talouskriisin aiheuttamaa säröä argentiinalaisten itsetunnossa. Tehdaskiistaa selittää keskeisesti myös Argentiinan historiakäsitys. Maa mieltää itsensä itseoikeutetuksi johtovaltioksi latinalaisessa Amerikassa. Uruguaylla on yhteinen siirtomaamenneisyys Argentiinan kanssa, ja se katsotaan yhdeksi sen maakunnista ja hieman keinotekoiseksi valtioksi. Tehdaskiistaa on siksi pidetty maan sisäisenä alueellisena konfliktina, jonka selvittämistä ei ole kiirehditty. Lisäksi hallituksen toimia kiistassa selittävät maan instituutioiden heikkous ja laajalle levinnyt korruptio. Argentiinalle on luonteenomaista elää jatkuvassa vaalikamppailussa, mikä saa poliitikot tavoittelemaan lyhyen aikavälin hyötyjä. Entre Ríosin osavaltion kuvernöörin populistiset kannanotot tehdaskiistaan takasivat peronistien alueellisen vaalivoiton. Presidentinvaaleissa voittajaksi tuli Néstorin vaimo. Tämän lisäksi sellukiista osoittautui Kirchnerille oivaksi välineeksi saada oma puolue hallintaan. Vähäinen luottamus instituutioihin näkyy selkeästi epäluulossa niin Botniaa kuin Uruguaytakin kohtaan. Linjaa selittävät myös Kirchnerin poliittinen tyyli ja henkilökohtaiset kokemukset. Toimiessaan 1990-luvulla Santa Cruzin maakunnan kuvernöörinä hän puolusti aluettaan niin Chileä kuin Argentiinan hallitustakin vastaan maiden välisen rajasopimuksen ratifioinnissa. Myös tehdaskiista on luonteeltaan vahvasti paikallinen. Tukiessaan Gualeguaychún väestöä Kirchner vahvisti omaa identiteettiään. Samalla hän näyttäytyi vahvana johtajana ja pyrki samalla kääntämään huomiota pois maan muista ongelmista.
  • Markkanen, Milla Marjaana (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkin Pro Gradu -työssäni nuorten osallisuutta ja osallistumista suhteessa maaseutukehitykseen Argentiinan maaseudulla. Vaikka nuorison tärkeä strateginen asema maaseudun kehityksen kannalta mainitaan usein sekä akateemisessa että poliittisessa diskurssissa, on nuoriso jäänyt vähälle huomiolle tutkijoiden, yhteiskunnallisten päättäjien, ja muiden toimijoiden silmissä Latinalaisessa Amerikassa. Maaseudun nuorten 'näkymättömyys' on johtanut siihen, että heidän asemansa erillisenä sosiaalisena toimijana on jäänyt heikoksi. Oman tutkimukseni ensisijaisena tavoitteena on siis saada paljon kaivattua lisätietoa argentiinalaisista maaseudun nuorista. Lähestyn maaseudun kehitysproblematiikkaa osallisuuden ja osallistumisen käsitteiden kautta tutkimalla nuorten osallisuutta ja osallistumista maaseutuympäristössä yleisesti sekä muutamissa maaseudun yhteisötaloudellisissa instituutioissa erityisesti. Tutkimiani instituutioita ovat maatalousosuuskunnat ja pientuottajien verovapaat torit eli Feria Francat. Kutsun kyseisiä instituutioita kehitysstrategioiksi. Suhteutan aineistoani territoriaaliseen maaseudun kehitysnäkemykseen (desarrollo territorial rural) ja erityisesti argentiinalaisen Mabel Manzanalin paikallisväestön järjestäytyneen osallistumisen roolia korostavaan versioon siitä. Tutkimukseni perustuu pääasiassa vuoden 2009 syksyllä Koillis-Argentiinassa toteutetun kenttätyön antiin. Tutkimusotteeni oli melko etnografinen ja aineisto sisältää osallistuvan havainnoinnin kautta hankittua informaatiota, haastatteluja, keskusteluja sekä kirjallista materiaalia. Tutkimukseni tärkeimpänä tuloksena voidaan todeta, että Koillis-Argentiinan maaseudulla nuorilla ei juurikaan ole tilaa osallistua ja heidän asemansa erillisenä sosiaalisen toimijana on erittäin heikko. Vaikka tilanne näyttää huolestuttavalta, onneksi jotkut osuuskunnat ja erityisesti Feria Francat ovat pystyneet tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia maaseudun nuorille ja niillä on muutenkin potentiaalia toimia järjestäytyneen osallistumisen areenoina sekä kokonaisvaltaisen territoriaalisen maaseutukehityksen edistäjinä. Maaseudun kehityksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että nuorten sosiaalista pääomaa vahvistettaisiin, he tuntisivat itsensä osallisiksi ja pääsisivät oikeasti osallistumaan ja vaikuttamaan. Nuoret nimittäin usein omaavat sellaista tietotaitoa ja ideoita, joita vanhemmilta sukupuolilta ei välttämättä löydy. Mutta jos nuoret kokevat, että heitä ei arvosteta eikä heille tarjota mahdollisuuksia, he lähtevät etsimään onneaan yhä suuremmiksi paisuvista kaupungeista ja samalla maaseudun tulevaisuus vaarantuu kun se menettää kehityksensä kannalta tärkeitä voimavaroja ja sosiaalista pääomaa.
  • Pohjola, Johanna (2008)
    Pro gradu -työ on etnografinen tutkielma argentiinalaisesta mate-juomasta symbolina. Tarkoitus on selvittää Argentiinassa erityisen rakkaaksi koetun yrttiuutejuoman ja monimerkityksisen symbolin sosiaalista luonnetta ja sitä kautta sosiaaliseen toimintaan liittyviä arvoja argentiinalaisessa yhteiskunnassa. Matea tarkastellaan sosiaalisena toimintana paitsi juomisen, myös puheen muodossa. Tutkimuksen pääkohteena ovat matea koskevat diskurssit. Tutkielmassa selviää, että mate symboloi erityisesti sosiaalisuutta, solidaarisuutta, tasa-arvoa, ystävyyttä, levollisuutta ja kansallista yhteisöä, Argentiinaa. Se on keskeinen sosiaalisen kanssakäymisen väline, jonka avulla merkitään ja järjestetään sosiaalisia suhteita niin yksilöllisellä kuin yhteisölliselläkin tasolla. Maten välityksellä määritellään, millaista on "argentiinalaisuus". Juomaan liittyy voimakas moraalinen jakamisen velvoite, mutta koska kaikkien kanssa ei haluta jakaa, tuottaa juominen sosiaalisia rajoja. Tutkimuksen johtopäätös on, että mate on Argentiinassa keskeinen avainsymboli. Se tarjoaa sosiaalisen toiminnan ideaalimallin, jolle on ominaista solidaarinen, tasa-arvoinen, vastavuoroinen ja rauhanomainen yhteistyö. Mate on itsessään ideaalin mukaista toimintaa, mistä syystä se on symbolisesti tärkeä. Koska sosiaalinen todellisuus kuitenkin on synnyttämiään ideaaleja mutkikkaampaa, edustaa mate yhteisöllisyyden ideaalia ennen kaikkea puheissa. Matediskurssi on ideaalin puhtain muoto. Tutkielman toinen johtopäätös on, että mate edustaa kulttuurista ja historiallista jatkuvuutta sekä tarjoaa symbolisen muodon kansallisen yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseksi. Tutkielma liittyy symbolisen ruoka-antropologian tutkimustraditioon. Siinä on hyödynnetty erityisesti Victor Turnerin ja Sherry B. Ortnerin teoriaa symboleista. Metodologisena lähtökohtana on Greg Urbanin diskurssikeskeinen kulttuurikäsitys, jonka mukaan kulttuuri elää ja uusiutuu diskurssien kierrossa. Maten analysoimisen taustaksi tutkielmassa pureudutaan antropologisen kirjallisuuden avulla ruokaan ja juomaan liittyvään sosiaalisuuteen sekä ruoka-ainesten symbolisiin vahvuuksiin yleisesti. Työssä sivutaan myös maten roolia suomalaisen Metsä-Botnian Uruguayn-tehtaan argentiinalaisten vastustajien toiminnassa. Mate symboloi protesteissa paikallisuutta ja "kansan ääntä". Poliittisella tasolla maten edustamassa sosiaalisen toiminnan mallissa on kyse toimivan demokratian ideaalista, jossa valta ja toimijuus on eliitin sijaan kansalla. Poliittisena symbolina mate edustaa erityisesti vasemmistolaishenkistä, uusliberalismin vastaista ideologiaa. Tutkimuksen aineisto perustuu Argentiinassa syys–toukokuussa 2005–2006 tehtyyn antropologiseen kenttätyöhön. Aineisto sisältää osallistuvan havainnoinnin kautta hankittua informaatiota, haastatteluja, keskusteluja, lehtitekstejä, muuta kirjallista mate-materiaalia sekä kuvia.
  • Foudila, Jonna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu-työssä tutkin Argentiinan vuoden 1976 sotilasvallankaappauksen ja sitä seuranneen el Proceso de Reorganización Nacionalin (PRN) nimellä tunnetun sotilasdiktatuurin aatteellista pohjaa ja toimintaa. Kysymyksenasetteluni on kaksiosainen ja työn ensimmäisessä luvussa keskityn käsittelemään, miten sotilasjohto itse oikeutti vallankaappauksensa ja millaisella aatemaailmalla he koettivat luoda legitimiteetin sotilashallinnolle ja sen toiminnalle. Lisäksi pohdin, miksi tällainen argumentaatio autoritaarisen ja ei-demokraattisen vallan puolesta oli mahdollista. Tutkielman toisessa osiossa keskeinen kysymykseni on, miten regiimi toimi tämän aatteellisen viitekehyksen puitteissa. Tässä erityisenä fokuksenani on toiminta likaisena sotana tunnetun valtioterrorin ja repression ajanjakson aikana. Ajallinen rajaukseni on sotilashallinnon alkuvuodet eli vuoden 1976 vallankaappaus ja valtioterrorin aktiivisimmat vuodet 1976–1978. Tärkeimpänä lähteenäni tutkiessani sotilashallinnon aatteellista pohjaa ja vallanoikeutusta on sotilashallinnon tuottama dokumenttikokoelma, josta löytyy asiakirjat muun muassa hallinnon tavoitteista ja poliittisista perusteista. Likaista sotaa ja juntan toimia tutkiessani tärkeimpinä lähteinäni toimii totuuskomission loppuraportti Nunca más sekä asevoimien toimintamanuaalit. Näiden lisäksi olen tulkintoja tukevana lähdemateriaalina hyödyntänyt kahta muistelmateosta, juntan säätämiä lakeja sekä Yhdysvaltojen ulkoministeriön digitaalisesta arkistosta löytyviä aineistoja. Sotilasjohto pyrki oikeuttamaan kaappauksensa ja legitimoimaan valtansa useiden syiden kokonaisuudella, jonka taustalla vaikutti muun muassa kansallisen turvallisuuden doktriini ja ajatus asevoimien institutionaalisesta luonteesta. Kansallisen turvallisuuden doktriini tarjosi aatepohjan, jonka mukaan asevoimien valta on oikeutettua, mikäli kansallinen turvallisuus on uhattuna sisältä päin tulevan vihollisen toimesta. PRN argumentoikin kumouksellisuuden olevan suuri uhka Argentiinalle ja vain asevoimien pystyvän vastaamaan tähän uhkaan. Lisäksi juntta vetosi sotilashallinnon olevan institutionaalinen vallanpitäjä, joka kohoaa henkilökeskeisyyden ja myrskyisän politiikan yläpuolelle. PRN:ää voi kuvata byrokraattisautoritaariseksi regiimiksi, sillä sotilashallinto koetti rakentaa legitimiteettiään sillä, että byrokraattinen ja institutionaalinen valta on pragmaattista ja järkevää ja sillä saadaan maahan järjestys. Lisäksi sotilasjohto käytti kristillistä, nationalistista ja konservatiivista arvomaailmaa tukemaan hallintonsa legitimiteettiä. Sotilashallinnon aatemaailma kansallisen turvallisuuden doktriinista institutionaaliseen valtaan laitettiin käytäntöön ennen kaikkea likaisessa sodassa. Sotilasjohto oli argumentoinut vastaavansa kumouksellisuuden uhkaan, mutta todellisuudessa likaisessa sodassa oli kyse laajasta valtioterrorista. Kansallisen turvallisuuden doktriinin ajatusten mukaisesti sotilasjohto näki ”sisäisen vihollisen” laajana konseptina ja aloitti systemaattisen terrorin kaikkia sellaisia henkilöitä kohtaan, jotka se näki aktiivisina tai potentiaalisina hallinnon vastustajina ja diktatuuri jätti jälkeensä 30 000 kadonnutta henkilöä. PRN:n likaisen sodan taktiikka pohjasi salaiseen ja suunnitelmallisesti hajautettuun toimintaan, joka kuitenkin oli systemaattista ja tarkan institutionalisoitua. Likaista sotaa käytiin myös muilla rintamilla ja hallinnon ja talouden toiminta valjastettiin sotilashallinnon tavoitteita tukemaan. Argentiinassa oli ollut pitkään epävakaa tilanne ja sotilasjohto oli rauhassa valmistellut kaappausta ja miettinyt miten oikeuttaa autoritaarinen ja repressiivinen sotilasvalta. Kaappauksen koittaessa he kytkivät argumentit maan tilanteeseen ja syventynyt kriisi mahdollisti kaappauksen onnistumisen. Myös kylmän sodan konteksti toimi taustatekijänä kaappaukselle ja sen rintamalinjat tarjosivat sotilashallinnolle mahdollisuuden vedota kumouksellisuuden uhkaan ja esittää laaja valtioterrori vastasissisotana
  • Savonen, Linda (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä syventävien opintojen tutkielmassa analysoin Argentiinan senaatissa 8. elokuuta 2018 käytyä keskustelua abortin laillistamisesta. Aiemman tutkimuksen mukaan abortin laillistamista ovat Latinalaisessa Amerikassa ajaneet lähinnä institutionalisoituneet vasemmistopuolueet, joten olin kiinnostunut siitä, miksi lakiuudistus sai Argentiinassa kannatusta yli puoluerajojen. Edeltäviin tutkimuksiin perustuen alkuperäinen hypoteesini oli, että kansan-terveydelliset perustelut olisivat ne, joiden avulla hegemoniset abortin laillistamista vastustavat argumentit voitaisiin ylittää. Myös Uruguayn vuoden 2012 lakimuutos ja sen ympärillä käyty keskustelu näyttivät tukevan tätä hypoteesia. Aineistonani on lakimuutosta kannatteiden senaattorien puheenvuorot (32 kpl). Tutkimuskysymykseni on neli-osainen: 1. Mihin diskursseihin argentiinalaiset senaattorit vetosivat puolustaessaan lakialoitetta?; 2.Millaisia merkityksiä abortin laillistamiselle annettiin?; 3. Millaista tulevaisuuden Argentiinaa senaattorit rakensivat puheissaan?; 4. Mitä seurauksia diskursiivisilla valinnoilla on argentiinalaiselle yhteiskunnalle? Tutkimukseni metodeina käytän sisällönanalyysia hahmotellessani aineiston eri diskursseja ja diskurssianalyysia varsinaiseen tulkintaan. Aineistosta tutkin diskursiivista kamppailua hyödyntäen Arja Jokisen ja Kirsi Juhilan valta-analyysin hahmotelmaa, jonka mukaan analyysissä voidaan pohtia diskurssien välisiä ja sisäisiä valtasuhteita, sitä miten tietyt diskurssit muotoutuvat hegemonisiksi sekä hegemonisten diskurssien käyttöön kytkeytyviä ideologisia seurauksia ja muutoksen mahdollisuutta. Tutkimukseni perusteella kansanterveysargumentti nousee kyllä esiin lakiesityksen kannattajien puheissa, mutta vielä vahvemmin abortin laillistaminen kiinnitetään osaksi keskustelua kirkon ja valtion erottamisesta ja lainsäätäjien yhteiskunnallisesta roolista. Kaikkein tärkein löytöni on kuitenkin sukupolvidiskurssi, joka luo nuorille naisille uudenlaista aktiivista poliittista subjektiutta perinteisen maternalistisen kärsivän äidin roolin tilalle. Hegemonisina pitämistäni diskursseista aborttilain uudistajat välttävät kokonaan moraalifilosofista sikiön ja naisen oikeuksien vastakkainasettelua ja kiertävät argumentin perustuslainvastaisuudesta kyseenalaistamalla lakien merkityksen yhteiskunnassa sekä huomauttaen lakien muuttuvan yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena. Abortin näkeminen tragediana sen sijaan näyttäytyy niin hegemonisena ajatuksena, etteivät abortin laillistamista kannattaneet senaattoritkaan kyseenalaista tätä. Tällä tragedia-konsensuksella on väistämättä negatiivisia seurauksia, sillä se osoittaa, ettei äitiyden kulttuurisesta mandaatista kieltäytyminen ole vielä täysin hyväksyttävää argentiinalaisessa yhteiskunnassa.