Browsing by Subject "Arteriosclerosis"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Valencia-Hernandez, Carlos A.; Lindbohm, Joni V.; Shipley, Martin J.; Wilkinson, Ian B.; McEniery, Carmel M.; Ahmadi-Abhari, Sara; Singh-Manoux, Archana; Kivimaki, Mika; Brunner, Eric J. (2022)
  • Matikainen, Niina; Taskinen, Marja-Riitta (2020)
  • Strandberg, Timo (2021)
  • Strandberg, Timo; Nieminen, Tuomo (2016)
  • Korhonen, Päivi; Kaila, Minna (2019)
    Riski on ei-toivotun asian todennäköisyys, mutta sitä on varsinkin numerona ilmaistuna vaikeaymmärtää ja tulkita. Valtimotautien ehkäisyssä (primaaripreventio) pyritään vaikuttamaan satojentuhansien henkilöiden riskitekijöihin, jotta tuhannet säästyisivät sairastumiselta. Etenkin terveen ihmisen riskitekijöihin puuttuminen vaatii potilaan ja lääkärin yhteisymmärrystä saavutettavissa olevista hyödyistä, käytettävistä keinoista ja niiden mahdollisista haitoista.
  • Kettunen, Raimo; Suvisaari, Jaana; Tiihonen, Jari; Ruskoaho, Heikki; Huikuri, Heikki (2020)
    Monet masennus- ja psykoosilääkkeet pidentävät QT-aikaa ja voivat siten altistaa käyttäjänsä äkkikuolemalle. Näiden lääkkeiden aloitus edellyttää riskinarviointia ja jatkuva käyttö muun muassa EKG-seurantaa. Varsinkin klotsapiini voi aiheuttaa kardiomyopatian tai ennen sitä myokardiitin, jonka ilmetessä lääkitys kannattaa keskeyttää. Monet psykoosilääkkeet huonontavat kardiologista riskiprofiilia, sillä ne lisäävät painoa ja muuttavat glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaa. Psyykenlääkehoitoja aloitettaessa kannattaa tehdä kardiovaskulaarinen riskinarvio, ja heti, kun potilaan psyykkinen tila sen sallii, puuttua erityisesti tupakointiin ja painon lisääntymiseen elintapainterventiolla tai jopa lääkitystä muuttamalla. Psyykenlääkkeiden sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeiden välillä esiintyy merkittäviä yhteisvaikutuksia. Eräät masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vuotokomplikaatioita tukosta estävien lääkkeiden ja antikoagulanttien kanssa. Yhteisvaikutusriski on erityisen suuri monilääkityillä vanhuksilla.
  • Niskanen, Leo; Laine, Merja K. (2020)
    • Uusissa tutkimuksissa on osoitettu, että SGLT2:n estäjillä ja GLP-1-analogeilla on tyypin 2 diabeteksen ennustetta parantavia sydän- ja munuaisvaikutuksia. Ne eivät riipu veren glukoosipitoisuuden pienenemisestä. • Metformiini on yhä hoidon ensisijainen aloituslääke. Jos potilaalla on valtimotauti, sydämen vajaatoiminta tai diabeteksen aiheuttama munuaissairaus, hoitoon on herkästi syytä liittää SGLT2:n estäjä tai GLP-1-analogi. • Kun hyperglykemian hoito vaatii huomattavaa tehostusta pistoshoitoisella valmisteella, GLP-1-analogit ovat ensisijainen valinta, jos insuliininpuutosta ei ole todettu.