Browsing by Subject "Assyriologi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Uotila, Repekka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Uusassyrialaisen historian aikana assyrialaiset viittasivat kymmeniin eri ryhmiin ”aramealaisina”. Akkadinkielisen termin semanttinen merkitys muuttuu vuosisatojen aikana, kunnes 600-luvun assyrialaisissa lähteissä sitä ei enää juuri käytetä etnonyyminä. Tutkin työssäni, miten perusteltua on olettaa aramealaisten edustavan yhtenäistä etnistä ryhmää 600-luvulla eaa. Tutkimus olettaa, että sekä ryhmän ulkopuoliset, että siihen kuuluvat tunnistavat, kuka on ryhmän jäsen. Mikäli aramealaiset Assyrialaisessa imperiumissa kokivat edustavansa etnistä vähemmistöä ja ”assyrialaisiin” kuulumatonta väestöä, myös heidän sosiaaliset ryhmänsä todennäköisesti sisältäisivät lähinnä muita aramealaisia. Toteutan tutkimuksen sosiaalisen verkostoanalyysin (social network analysis) avulla. Käytän materiaalina Ancient Near Eastern Empires -huippuyksikön Team 1:n kehittämää 17 000 yksilön verkostoa, joka on koottu Prosopography of the Neo-Assyrian Empire -nimihakemistosta. Verkoston muodostavat nimihakemiston yksilöt, joiden nimen lingvistinen kanta on määritelty esimerkiksi akkadin-, aramean-, tai egyptinkieliseksi. Käytän verkostoanalyysissä nimen lingvististä kantaa pääasiallisena aramealaisten tunnisteena. Tutkimuksen teoria pohjaa etnisyyden määritelmään ja sen ilmentymiseen ”ryhmällisyytenä” (groupness) sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin niin vaatiessa. Esitän, miten etnisyyttä, ryhmällisyyttä, ja etnistä ryhmällisyyttä voidaan tutkia sosiaalisen verkostoanalyysin avulla. Analysoin aramealaisten nimien ryhmittymistä kahdessa aliverkostossa. Ensimmäinen on Ma’allanaten arkistoon perustuva verkosto, joka on valittu korkean aramealaisten nimien esiintyvyyden perusteella. Toinen on rajattu Nineven kaupungin asukkaisiin. Analyysi perustuu modulariteettialgoritmien tunnistamien yhteisöjen analysoimiseen. Tutkin, miten länsiseemiläiset nimet jakautuvat verkostoissa ja millä perustein aramealaiset muodostavat sosiaalisia ryhmiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että aramealaiset eivät muodosta ryhmiä jaetun etnisen taustan perusteella. Molempien aliverkostojen aramealaisten sosiaaliset verkostot ovat nimikannan perusteella monimuotoisia. Sosiaaliset verkostot ovat rakentuneet pikemminkin ammatin perusteella. Aramealaiset eivät siis osoita erityistä ryhmällisyyttä 600-luvun Assyriassa. Heidän sosiaalinen toimintansa ei viittaa siihen, että aramealainen tausta olisi assyrialaisesta identiteetistä erillistä. Viitteitä yleiseen, aramealaiseen identiteettiin ei ole.
  • Hirvonen, Joonas (Helsingfors universitet, 2014)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee väriterminologian käyttöä ennesarjassa umma ālu ina mēlê akin ( Jos kaupunki on asetettu korkealle ). Työ on tekstitutkimus ja se keskittyy ennesarjan hermeneuttisiin pääpiirteisiin. Ennesarja on kirjoitettu akkadin kielellä ja se on koottu kuningas Assurbanipalin hallintoaikana (669 627 eaa.), mutta sen vanhimmat osat ajoittuvat jo toiselle vuosituhannelle ennen ajan laskun alkua. Tutkielma sisältää analyysin taulujen 1-40 eläin-, kasvi, ja vesienteistä ja työ pohjautuu Sally Freedmanin vuosina 1998 ja 2006 julkaisemiin käännöksiin ja translitteraatioihin. Tutkimukseni osoittaa, että Mesopotamian oppineilla oli systemaattinen tapa yhdistää tietty väritermi joko negatiiviseen tai positiiviseen enteeseen. Luonnon värimuutoksia tarkkailemalla he kykenivät nopeasti tulkitsemaan, oliko kyseinen enne luonteeltaan positiivinen vai negatiivinen ja tarvitsiko tämän pohjalta suorittaa rituaali (namburbû), joka kumoaisi mahdollisen negatiivisen enteen. Mesopotamialaiset uskoivat jumalten kommunikoivan ihmisille asettamalla enteitä kaikkialle kosmokseen. Oppineet ymmärsivät tämän kommunikaation toimivan nuolenpääkirjoituksen tavoin ja he kuvasivatkin tähtiä taivaan kirjoitukseksi . Samalla tavoin kuin nuolenpääkirjoitus, myös jumalten kommunikaatio vaati kokeneen oppineen tämän ilmiön tulkitsijaksi. Tutkimukseni osoittaa, että Mesopotamian oppineet ajattelivat eläinten värieroavuuksien tarkoittavan muutosta niihin viesteihin, jotka pystyttiin lukemaan eläimen ulkonäöstä. Työni loppupuolella pohditaan myös mahdollista syytä siihen, miksi tietyn väriset eläimet ajateltiin pahaenteisiksi ja miksi toiset olivat luonteeltaan positiivisia. Kykenemällä tulkitsemaan luonnon sattumanvaraisia ilmiöitä oppineet lievittivät jännitteitä, joita syntyi ihmisten ja luonnon välille. Tietämättömyys siitä, miksi luonnonilmiöt ja eläimet olivat sellaisia kuin olivat, aiheutti epätietoisuutta ja pelkoa näitä ilmiöitä kohtaan. Tällä tavoin systemaattiset kategoriat, kuten värit, olivat tärkeässä roolissa kun sattumanvaraista ilmiömaailmaa tehtiin ymmärrettäväksi. Lopputuloksena oli ymmärrettävä, rationaaliseen ajatteluun perustuva maailma, missä jokaiselle ilmiölle kyettiin antamaan rationaalinen ja ymmärrettävä selitys.