Browsing by Subject "Assyriology"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Uotila, Repekka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Uusassyrialaisen historian aikana assyrialaiset viittasivat kymmeniin eri ryhmiin ”aramealaisina”. Akkadinkielisen termin semanttinen merkitys muuttuu vuosisatojen aikana, kunnes 600-luvun assyrialaisissa lähteissä sitä ei enää juuri käytetä etnonyyminä. Tutkin työssäni, miten perusteltua on olettaa aramealaisten edustavan yhtenäistä etnistä ryhmää 600-luvulla eaa. Tutkimus olettaa, että sekä ryhmän ulkopuoliset, että siihen kuuluvat tunnistavat, kuka on ryhmän jäsen. Mikäli aramealaiset Assyrialaisessa imperiumissa kokivat edustavansa etnistä vähemmistöä ja ”assyrialaisiin” kuulumatonta väestöä, myös heidän sosiaaliset ryhmänsä todennäköisesti sisältäisivät lähinnä muita aramealaisia. Toteutan tutkimuksen sosiaalisen verkostoanalyysin (social network analysis) avulla. Käytän materiaalina Ancient Near Eastern Empires -huippuyksikön Team 1:n kehittämää 17 000 yksilön verkostoa, joka on koottu Prosopography of the Neo-Assyrian Empire -nimihakemistosta. Verkoston muodostavat nimihakemiston yksilöt, joiden nimen lingvistinen kanta on määritelty esimerkiksi akkadin-, aramean-, tai egyptinkieliseksi. Käytän verkostoanalyysissä nimen lingvististä kantaa pääasiallisena aramealaisten tunnisteena. Tutkimuksen teoria pohjaa etnisyyden määritelmään ja sen ilmentymiseen ”ryhmällisyytenä” (groupness) sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin niin vaatiessa. Esitän, miten etnisyyttä, ryhmällisyyttä, ja etnistä ryhmällisyyttä voidaan tutkia sosiaalisen verkostoanalyysin avulla. Analysoin aramealaisten nimien ryhmittymistä kahdessa aliverkostossa. Ensimmäinen on Ma’allanaten arkistoon perustuva verkosto, joka on valittu korkean aramealaisten nimien esiintyvyyden perusteella. Toinen on rajattu Nineven kaupungin asukkaisiin. Analyysi perustuu modulariteettialgoritmien tunnistamien yhteisöjen analysoimiseen. Tutkin, miten länsiseemiläiset nimet jakautuvat verkostoissa ja millä perustein aramealaiset muodostavat sosiaalisia ryhmiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että aramealaiset eivät muodosta ryhmiä jaetun etnisen taustan perusteella. Molempien aliverkostojen aramealaisten sosiaaliset verkostot ovat nimikannan perusteella monimuotoisia. Sosiaaliset verkostot ovat rakentuneet pikemminkin ammatin perusteella. Aramealaiset eivät siis osoita erityistä ryhmällisyyttä 600-luvun Assyriassa. Heidän sosiaalinen toimintansa ei viittaa siihen, että aramealainen tausta olisi assyrialaisesta identiteetistä erillistä. Viitteitä yleiseen, aramealaiseen identiteettiin ei ole.
  • Alstola, Tero; Zaia, Shana; Sahala, Aleksi; Jauhiainen, Heidi; Svärd, Saana; Linden, Krister (2019)
  • Aro, Sanna (Deutsche Orient-Gesellschaft, 2016)
    Alter Orient Aktuell
    Aleppolainen al-Qiqan moskeija ja sen seinässä oleva heettiläinen piirtokirjoitus ovat säilyneet Syyrian konfliktin keskellä vahingoittumattomina ympärillä olevista tuhoista huolimatta.
  • Svärd, Saana; Alstola, Tero; Jauhiainen, Heidi; Sahala, Aleksi; Linden, Krister (Brill, 2021)
    Culture and History of the Ancient Near East
  • Alstola, Tero (2017)
    This article focuses on Judean merchants in Babylonia, their social networks, and their business activities in the sixth century BCE. I argue that these people were integrated into the commercial sphere of Babylonian society and that they had native Babylonian merchants as well as traders of foreign origin among their acquaintances. Judeans participated in Babylonian long-distance trade, and documented evidence shows that some of them travelled as far as Iran for the purpose of trading. Furthermore, because travelling and the transportation of goods are an integral part of commercial activity, merchants provide an example of people who could have maintained connections between Judeans living in Judah and Babylonia.
  • Alstola, Tero (Brill, 2020)
    Culture and History of the Ancient Near East
    In Judeans in Babylonia, Tero Alstola presents a comprehensive investigation of deportees in the sixth and fifth centuries BCE. By using cuneiform documents as his sources, he offers the first book-length social historical study of the Babylonian Exile, commonly regarded as a pivotal period in the development of Judaism. The results are considered in the light of the wider Babylonian society and contrasted against a comparison group of Neirabian deportees. Studying texts from the cities and countryside and tracking developments over time, Alstola shows that there was notable diversity in the Judeans’ socio-economic status and integration into Babylonian society.
  • Alstola, Tero (University of Helsinki, 2018)
    This dissertation investigates the life of Judean deportees in Babylonia in the sixth and fifth centuries BCE. The results from the study of Judeans are placed in the wider context of Babylonian society and are evaluated by using a group of Neirabian deportees as a point of comparison. The sources of this study consist of 289 clay tablets written in Akkadian cuneiform, such as promissory notes, leases, receipts, and lists. The dissertation shows that there was considerable diversity in the deportees’ socio-economic status and integration into Babylonian society. The majority of deportees were settled in the countryside and integrated into the land-for-service system, which was aimed at increasing agricultural output and providing the state with labour, soldiers, and tax income. In addition, foreign professionals were employed in cities, and the worlds of commerce and royal administration were open to some deportees. A relatively small number of deportees were donated to Babylonian temples. The Babylonian practice of settling deportees in ethnically homogenous rural communities supported the survival of their culture and traditions in the countryside. Adoption of Babylonian names and culture was faster among those Judeans who lived in cities and were in regular contact with the native population.
  • Bach, Johannes (Ugarit-Verlag, 2018)
    Ugarit-Forschungen : internationales Jahrbuch für die Altertumskunde Syrien-Palästinas.
    The paper edits, translates and comments on LKA 64, a royal hymn from the reign of Aššurnaṣirpal II that deals with the only trans-Euphratian military campaign of this king. Furthermore, it analyses the narratological setup of the text in minute detail and compares the results to the poetics of LKA 64’s Middle Assyrian predecessor LKA 63 from the reign of Tiglath-Pileser I. Lastly, the article draws attention to the rather exceptional narrative style that was used by the scribes of Aššurnaṣirpal II.
  • Hirvonen, Joonas (Helsingfors universitet, 2014)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee väriterminologian käyttöä ennesarjassa umma ālu ina mēlê akin ( Jos kaupunki on asetettu korkealle ). Työ on tekstitutkimus ja se keskittyy ennesarjan hermeneuttisiin pääpiirteisiin. Ennesarja on kirjoitettu akkadin kielellä ja se on koottu kuningas Assurbanipalin hallintoaikana (669 627 eaa.), mutta sen vanhimmat osat ajoittuvat jo toiselle vuosituhannelle ennen ajan laskun alkua. Tutkielma sisältää analyysin taulujen 1-40 eläin-, kasvi, ja vesienteistä ja työ pohjautuu Sally Freedmanin vuosina 1998 ja 2006 julkaisemiin käännöksiin ja translitteraatioihin. Tutkimukseni osoittaa, että Mesopotamian oppineilla oli systemaattinen tapa yhdistää tietty väritermi joko negatiiviseen tai positiiviseen enteeseen. Luonnon värimuutoksia tarkkailemalla he kykenivät nopeasti tulkitsemaan, oliko kyseinen enne luonteeltaan positiivinen vai negatiivinen ja tarvitsiko tämän pohjalta suorittaa rituaali (namburbû), joka kumoaisi mahdollisen negatiivisen enteen. Mesopotamialaiset uskoivat jumalten kommunikoivan ihmisille asettamalla enteitä kaikkialle kosmokseen. Oppineet ymmärsivät tämän kommunikaation toimivan nuolenpääkirjoituksen tavoin ja he kuvasivatkin tähtiä taivaan kirjoitukseksi . Samalla tavoin kuin nuolenpääkirjoitus, myös jumalten kommunikaatio vaati kokeneen oppineen tämän ilmiön tulkitsijaksi. Tutkimukseni osoittaa, että Mesopotamian oppineet ajattelivat eläinten värieroavuuksien tarkoittavan muutosta niihin viesteihin, jotka pystyttiin lukemaan eläimen ulkonäöstä. Työni loppupuolella pohditaan myös mahdollista syytä siihen, miksi tietyn väriset eläimet ajateltiin pahaenteisiksi ja miksi toiset olivat luonteeltaan positiivisia. Kykenemällä tulkitsemaan luonnon sattumanvaraisia ilmiöitä oppineet lievittivät jännitteitä, joita syntyi ihmisten ja luonnon välille. Tietämättömyys siitä, miksi luonnonilmiöt ja eläimet olivat sellaisia kuin olivat, aiheutti epätietoisuutta ja pelkoa näitä ilmiöitä kohtaan. Tällä tavoin systemaattiset kategoriat, kuten värit, olivat tärkeässä roolissa kun sattumanvaraista ilmiömaailmaa tehtiin ymmärrettäväksi. Lopputuloksena oli ymmärrettävä, rationaaliseen ajatteluun perustuva maailma, missä jokaiselle ilmiölle kyettiin antamaan rationaalinen ja ymmärrettävä selitys.
  • Virtanen, Nikolas (Helsingin yliopisto, 2019)
    The latter stages of the 3rd Millennium BC saw the rise and collapse of the Akkadian Empire. Although their system of political organization was not necessarily invented by the Akkadians, they developed it much further than had been done ever before - with a centralized state power that had hegemony over most of Mesopotamia and kings that developed new ideologies of world dominion to legitimize their rule. Yet, as spectacular as the Empire might have been, so too was its sudden collapse. Due to the scarcity of our sources, the causes and events that eventually led to the collapse are enigmatic to us. Several theories have been presented, and especially the rise of palaeoclimatology and its methods have produced new theories as to why the Akkadian Empire collapsed. This thesis is an in-depth review and examination of the historical and textual sources that concern themselves with the Akkadian collapse, with the purpose of assessing their reliability and to compare and reflect them against the prevailing theories. These sources include royal inscriptions, letters, chronicles, king lists and literary compositions. All sources are examined through translations to modern languages. The results show how most of the theories have contradictions and issues relating to the textual sources. The fact of the matter is that with present sources no assured conclusions can be drawn, and it will take a breakthrough in discoveries – notably of the Akkadian capital – before any more light can be shed on the matter.
  • Bach, Johannes Sebastian Hartmut (Edizioni Università di Trieste, 2020)
    The paper discusses various ways and models of the portrayal of enemies in Assyrian royal narrative texts utilizing an anylitical model develped in the submitter's PhD.