Browsing by Subject "Atrial Fibrillation"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Lindsberg, Perttu J.; Nieminen, Tuomo; Putaala, Jukka (2016)
  • Uutela, Juhani (Helsingin yliopisto, 2020)
    Reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmä (RAA-järjestelmä) on hormoneista koostuva järjestelmä, joka vaikuttaa elimistössä muun muassa verenpaineeseen ja nestetasapainoon. Siihen vaikuttavia lääkkeitä käytetään eniten verenpainetaudin hoidossa, mutta niillä on myös huomattu olevan suotuisia vaikutuksia sydämeen. Useissa tutkimuksissa onkin todettu, että RAA-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet vähentävät eteisvärinän esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin suoran reniinin estäjän aliskireenin vaikutusta eteisvärinän esiintyvyyteen tahdistinpotilailla. Tutkimusasetelmana oli vaihtovuoroinen koeasetelma, jossa potilaat saivat ensin 6kk ajan aliskireenia tai plaseboa, jonka jälkeen he saivat 6kk ajan toista valmistetta. Päätetapahtumana oli tahdistimen tallentama eteisvärinäkuorma. Tutkimuksen aineisto kerättiin HUS Meilahden Tahdistinpoliklinikalla vuosina 2012–2016, jonka aikana saatiin yhteensä 31 potilasta mukaan. Heidän keski-ikänsä oli 71-vuotta ja heistä 19 oli naisia ja 12 miehiä. Eteisvärinäkuorman määrä kasvoi sekä aliskireeni- että plasebohoidon aikana, mutta plasebon aikana muutos oli vähäisempi. P-aallon pituus lyheni hieman enemmän aliskireenihoidon aikana verrattuna plaseboon. Nämä muutokset eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksessa ei tullut selkeitä viitteitä, että aliskireeni vähentäisi eteisvärinäkuormaa. Otoskoko jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi, minkä takia tilastollinen voima ei välttämättä riittänyt osoittamaan eroja. Ongelmana oli löytää sopivia potilaita, koska suurimmalla osalla tahdistinpotilaista on jo verenpainetauti, johon on käytössä RAA-järjestelmään vaikuttava lääke. Eteisvärinä on myös luonteeltaan etenevä sairaus, mikä voi varsinkin vaihtovuoroisessa koeasetelmassa vaikuttaa lopputulokseen. Kuitenkin aliskireenin käytön aikana useampi parametri laski, mikä voi viitata positiiviseen vaikutukseen, joten vielä tarvitaan jatkotutkimuksia aliskireenin ja eteisvärinän yhteyden selvittämistä varten.
  • Kerola, Tuomas; Nieminen, Tuomo (2020)
    Tutkimusnäyttö digoksiinista on selvästi puutteellista, mutta ennustehyötyä siitä ei näytä olevan. Sekä eteisvärinäpotilaan kammiovasteen hidastamiseen että systoliseen vajaatoimintaan on tarjolla tehokkaampia lääkkeitä. Vajaatoimintapotilaalla käytössä ollutta digoksiinihoitoa ei silti nykytiedon valossa kannata lopettaa ilman erityistä syytä.
  • Eskola, Markku; Sinisalo, Juha; Mäkinen, Eeva; Isojärvi, Jaana; Saijonkari, Maija; Keränen, Tapani (2016)
    Eteiskorvakkeen katetrisulku on hyväksyttävä hoitomuoto eteisvärinäpotilaille, joilla on merkittävä -embolisaatioriski ja vasta-aihe antikoagulanttihoidolle.
  • Korhonen, Petri; Parikka, Hannu (2019)
    Eteisvärinässä katetriablaatio on oireiden hoitoa. Sen ei tiedetä vähentävän eteisvärinän vakavia ¬komplikaatioita, eikä se ole vaihtoehto antikoagulanteille. Parhaiten katetriablaatio sopii potilaalle, jolla eteisvärinä on kohtauksellista eikä vasen eteinen ole ¬merkittävästi suurentunut. Merkittävä ylipaino, uniapnea ja verenpainetauti heikentävät tuloksia. Ne on syytä hoitaa hyvin jo ennen ablaatiota. Potilaalle tulee kertoa toimenpiteen onnistumisen todennäköisyydestä ja komplikaatioriskeistä.
  • Parikka, Hannu; Raatikainen, Pekka (2018)
  • Kivelä, Antti; Naukkarinen, Jussi (2018)
  • Mustonen, Pirjo; Lehto, Mika; Putaala, Jukka (2018)
  • Tiili, Paula; Lehto, Mika; Meretoja, Atte; Nieminen, Tuomo; Pakarinen, Sami; Tatlisumak, Turgut; Putaala, Jukka (2016)
  • Rissanen, Antti; Herse, Fredrik; Rossi, Jari; Säävuori, Niina; Roine, Risto O.; Pakarinen, Sami (2021)
    Lähtökohdat : Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät : utkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ¬perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ¬samaa antikoagulanttia. Tulokset : Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä¬potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät : Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.
  • FinCV Investigators (2018)
    Background: Electrical cardioversion (CV) is essential in rhythm management of atrial fibrillation (AF). However, optimal timing of CV remains unknown. Hypothesis: Timing of CV in AF is associated with risk of adverse events. Methods: We analyzed the effect of AF episode duration on safety and efficacy of electrical CV in a multicenter, multicohort study exploring 4356 CVs in 2530 patients on oral anticoagulation. The composite adverse outcome included unsuccessful CV, acute arrhythmic complications, thromboembolic events, mortality, and AF recurrence within 30-day follow-up. Results: Study groups were stratified according to duration of index AF episode ( 30d), consisting of 1767, 516, 632, and 1441 CVs, respectively. CVs were unsuccessful in 8.5% (30d), respectively (P <0.01). Occurrence of thromboembolic events (0.1%), mortality (0.1%), and asystole >5 seconds (0.7%) within 30-day follow-up was infrequent and comparable in the study groups. AF recurrence within 30 days after initially successful CVs was 29.8% (30d), respectively (P <0.01). Composite adverse outcome occurred in 1669 (38.4%) CVs, and index AF episode >48 hours was an independent predictor for the composite endpoint (OR: 1.49, 95% CI: 1.28-1.74, P <0.01) in multivariate analysis. Conclusions: Optimal timing of CV for AF showed a J-shaped curve, with fewest adverse outcomes in patients with CV performed 24 to 48 hours after onset of AF. In patients with rhythm-control strategy, delaying CV >48 hours is associated with increased risk for adverse outcomes.
  • Hekkala, Anna-Mari (2021)
    Eteisvärinän taustalla on monia tekijöitä. Niihin vaikuttamalla voitaisiin lievittää rytmihäiriökohtauksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.
  • Lehto, Mika; Mäkynen, Heikki (2018)
  • Lund, Juha; Pakarinen, Sami; Inkovaara, Jaakko (2018)
  • Hemilä, Harri (2017)
    I read with great interest Dr Shader’s editorial that discussed vitamin C. I share many of his concerns about methodologic and statistical problems in the vitamin C trials. Nevertheless, some of my conclusions of the field are more positive. On the basis of the currently published findings of randomized controlled trials (RCTs), there is no justification to encourage general populations of Western countries to take vitamin C regularly to prevent colds, cancers, or cardiovascular diseases. Vitamin C, however, is a water-soluble antioxidant, and it is possible that its administration may have effects on people who have elevated levels of oxidative stress in their body. Oxidative stress is increased, for example, by heavy exertion, infections, and cardiac operations. Furthermore, the level of vitamin C synthesis is increased by various forms of stress in those animals that synthesize their own vitamin C. By analogy, larger vitamin C intakes might be beneficial for humans when they are under some forms of stress because humans are unable to synthesize their own vitamin C.