Browsing by Subject "Attention Deficit Disorder with Hyperactivity"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Schiavone, Nella; Virta, Maarit; Leppämäki, Sami; Launes, Jyrki; Vanninen, Ritva; Tuulio-Henriksson, Annamari; Immonen, Satu; Järvinen, Ilkka; Lehto, Eliisa; Michelsson, Katarina; Hokkanen, Laura (2019)
    We investigated ADHD symptoms and life outcomes in adulthood and their association with childhood ADHD and subthreshold symptoms in a prospectively followed cohort with perinatal risks. We identified participants with childhood ADHD (cADHD, n = 37), subthreshold symptoms defined as attention problems (cAP, n = 64), and no ADHD or cAP (Non-cAP, n = 217). We compared the groups and a control group with no perinatal risks (n = 64) on self-reported ADHD symptoms, executive dysfunction, and life outcomes in adulthood. At age 40, 21.6% of the cADHD, 6.3% of the cAP, 6.0% of the Non-cAP group, and 1.6% of the controls reached a screener cutoff for possible ADHD. The cADHD group had lower educational level, more ADHD symptoms and executive dysfunction, and higher rates of drug use than the other groups. Childhood ADHD associated with perinatal risks persists into midlife whereas childhood subthreshold ADHD symptoms in this cohort were not associated with negative outcomes in adulthood.
  • Saari, Armi; Sainio, Markku; Leppämäki, Sami (2016)
    ADHD on kehityksellinen tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja impulssikontrollin säätelyn vaikeus, joka usein jatkuu läpi elämän heikentäen työ- ja toimintakykyä. ADHD johtaa tavallisesti alisuoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä. Tyypillisiä ongelmia ovat heikentynyt työteho, lisääntyneet sairauspoissaolot ja suurentunut työtapaturmariski. Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa työelämässä olevien potilaiden tunnistamisessa ja tutkimuksiin ohjaamisessa. Lääkehoidolla on osoitettu olevan hyvä teho aikuispotilaiden keskeisiin oireisiin sekä työ- ja toimintakykyyn. Hoito on erittäin kustannustehokasta ja voidaan yhdistää psykososiaalisiin hoitomuotoihin.
  • Koskentausta, Terhi; Koski, Anniina; Tani, Pekka (2018)
  • Vuori, Miika; Aronen, Eeva; Sourander, Andre; Martikainen, Jaana E.; Jantunen, Tuulia; Saastamoinen, Leena (2018)
  • Hiippala, Anita; Happonen, Juha-Matti (2021)
    • EKG:n tutkiminen ei ole tarpeen aloitettaessa psyykenlääkitystä lapselle tai nuorelle, jos sairaushistoria, statuslöydökset ja sukuanamneesi ovat normaalit. • Tarpeettomista EKG-tutkimuksista voi aiheutua potilaille ja perheille turhaa huolta, ja tarpeellisen hoidon aloitus saattaa viivästyä. • Jos käytetään samanaikaisesti useita psyykenlääkkeitä tai muita QT-aikaa pidentäviä lääkkeitä, EKG on hyvä tarkistaa. • Leikattu sydänvika tai perinnöllinen sydänlihas- tai rytmihäiriösairaus ei välttämättä ole esteenä ¬lääkityksille, mutta hoitavan kardiologin konsultaatio on aiheellinen.
  • Weckman, Hanna; Raevuori, Anu; Laasonen, Marja (2020)
  • Suomela, Jarkko (2017)
    Terveyskeskukseen tulee 19-vuotias nainen, joka ei ole aiemmin asioinut siellä. Hän kertoo lähtevänsä muutaman viikon päästä lomamatkalle ulkomaille ja sitä ennen pitäisi saada lääkkeet uusituksi.
  • Koski, Anniina; Suomela, Jarkko (2017)
    Anamneesin kertaus Terveyskeskukseen tulee 19-vuotias nainen, joka ei ole aiemmin asioinut siellä. Hän kertoo lähtevänsä muutaman viikon päästä lomamatkalle ulkomaille ja sitä ennen pitäisi saada lääkkeet uusituksi.