Browsing by Subject "Attitude to Health"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Lehtonen, Lasse; Saxén, Heikki (2018)
  • Palotie, Aarno; Kaunisto, Mari; Kääriäinen, Helena; Perola, Markus; Pitkänen, Kimmo; Ripatti, Samuli; Soini, Sirpa; Widén, Elisabeth (2018)
    Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole ¬kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
  • Haahtela, Tari Markku Kallevi; Valovirta, Erkka; Saarinen, Kimmo; Jantunen, Juha; Kauppi, Paula; Pelkonen, Anna Susanna; Lindström, Irmeli; Tommila, Erja; Petman, Leena; Ketola, Tuula; Mäkinen-Kiljunen, Soili; Csonka, Peter; Hellemaa, Paula; Pajunen, Sirpa; Puolanne, Mervi; Repo, Ilkka; Salava, Alexander; Savolainen, Johannes; Laatikainen, Tiina; Linna, Miika; von Hertzen, Leena C.; Abdulla Hama Salih, Krista; Hannuksela, Matti; Vasankari, Tuula; Mäkelä, Mika J (2020)
    Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.
  • Kere, Juha (2019)
    Yleislääkärin vastaanotolla kysymys geenitestien käytöstä saattaa olla jo arkipäivää. Asiakkaiden kohtaaminen voi silti olla pulmallista, sillä testeihin saattaa liittyä voimakkaita uskomus- ja tunne¬latauksia.
  • Mikkeli, Heikki (2020)
  • Saisto, Terhi; Rouhe, Hanna (2016)
    •Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. •Suomessa merkittävin syy keisarileikkaustoiveeseen on synnytyspelko. •Leikkaustoiveeseen tulee suhtautua vakavasti ja tarjota mahdollisuus keskusteluun. •Keisarileikkaukseen ei koskaan tulisi päätyä ilman synnytyspelon asianmukaista hoitoa ja päätöksenteon tukea. •Hyvällä synnytyspelon hoidolla suurin osa keisarileikkaustoiveista väistyy, mutta ketään ei tule kuitenkaan painostaa eikä pakottaa synnyttämään alateitse. •Suunniteltuun keisarileikkaukseen liittyy vastasyntyneen hengitysvaikeuksien suurentunut riski. •Joka neljännessä keisarileikkauksessa äidille tulee jokin komplikaatio.
  • Huupponen, Risto; Korhonen, Maarit Jaana; Strandberg, Timo (2018)
    Statiinihoitoon sitoutumista heikentää eniten haittojen pelko. Siksi lääkehoidon tavoitteista, hyödyistä jatoimintatavoista haittoja epäiltäessä kannattaa kertoa jo hoitoa aloitettaessa.
  • Kere, Juha; Knuuti, Juhani (2022)
    Tautien määritykseen ja ennakointiin tarvitaan uusia näköaloja. Potilaille pitää osata kertoa, että geenien osuus terveydessä on vähäinen verrattuna elämäntapoihin.
  • Könönen, Maija (2020)
  • Pekkanen, Juha; Hyvärinen, Anne; Sainio, Markku; Erhola, Marina; Haahtela, Tari; Haverinen-Schaughnessy, Ulla; Haukipuro, Kyösti; Jalkanen, Kaisa; Karvala, Kirsi; Lappalainen, Sanna; Reijula, Kari; Rämö, Hannele (2020)
    • Suomessa sisäilmaan liittyvät ongelmat ja oireilu ovat yleisiä, mutta sisäilman keskimääräinen laatu on eurooppalaisittain hyvä. • Oirekeskeisyys ja terveysvaikutuksiin liittyvät ennakkokäsitykset voivat vaikeuttaa sisäilmaongelmien käsittelyä ja potilaiden hoitoa. • Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristön terveys- ja hyvinvointihaittoja. • Ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta: tiedolla vaikuttaminen, rakennusten ongelmatilanteet, ihmisten hoito ja tuki sekä koulutus. • Ohjelma onnistuu vain terveydenhuollon ja lääkärikunnan laajan tuen avulla.
  • Erkkola, Maijaliisa; Saloheimo, Taru; Hauta-Alus, Helena; Kukkonen, Anna Kaarina; Virta, Salli; Kronberg-Kippilä, Carina; Vaara, Elina; Pelkonen, Anna; Fogelholm, Mikael; Mäkelä, Mika (2016)
    Lähtökohdat Perusteettomat allergiaruokavaliot kuormittavat perheitä ja päivähoitoa ja voivat haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Tämän LILLA-tutkimuksen tavoitteena oli päivähoidon allergiaruokavalioiden määrän vähentäminen käyttämällä uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta, joka ohjasi arvioimaan ruokavaliota allergiaohjelman perusteiden mukaisesti. Menetelmät Tutkimusryhmämme kehitti uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeen ja siihen liitetyn saatekirjeen. Uusi lomake otettiin käyttöön 40:ssä pääkaupunkiseudun päiväkodissa vuoden 2013 syksystä alkaen (n = 3 216 lasta, 6 kk–7 v), ja allergiaruokavalioiden määrää ja laatua seurattiin kahden vuoden ajan. Vertailuryhmä muodostui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhojen käytänteiden mukaisesti. Erillisillä kyselyillä selvitettiin allergiaruokavalioiden toteuttamisen käytänteitä ja henkilökunnan allergiatietämystä. Tulokset Kahden vuoden seurannan jälkeen uusi lomake oli käytössä 64 %:lla (95/148) allergiaruokavaliota noudattavista lapsista. Allergiaruokavalioiden esiintyvyys tutkimuspäiväkodeissa väheni 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (148/3 411 lasta). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä ­pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi. Päivähoidon ja ruokapalvelujen henkilökunta otti uuden toimintakäytännön hyvin vastaan. Henkilökunnan allergiatietämys oli osittain virheellistä ja vanhentunutta. Päätelmät Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää yksinkertaisella lomakeuudistuksella, joka pohjaa allergiaohjelmaan. Päivähoitohenkilöstön allergiakoulutukselle on edelleen tarvetta.
  • Tikkinen, Kari O.; Blomberg, Hans K. (2021)
    • Sairaudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, vaikka käsite määrittelee lääketieteen roolia julkisessa ¬keskustelussa ja tiloja, joihin on oikeus saada hoitoa julkisin varoin. • Lääketieteen huima, pääosin positiivinen kehitys on tuonut mukanaan myös haitallista normaalin elämän lääketieteellistymistä, medikalisaatiota. • Viime vuosikymmenenä on yhä enemmän kiinnitetty huomiota ylidiagnostiikkaan ja ylihoitoon.
  • Hekkala, Anna-Mari (2021)
    Eteisvärinän taustalla on monia tekijöitä. Niihin vaikuttamalla voitaisiin lievittää rytmihäiriökohtauksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.
  • Wartiovaara, Anu (2016)
  • Tikkinen, Kari A. O. (2017)