Browsing by Subject "BAT"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Fugleberg, Sigmund (Finnish Environment Institute, 1999)
    The Finnish Environment 315
  • Laitinen, Jyrki; Nieminen, Jenni; Saarinen, Risto; Toivikko, Saijariina (Ympäristöministeriö, 2014)
    Suomen ympäristö 3/2014
    Selvityksen tarkoituksena oli määritellä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan ympäristölupahakemuksissa tulee esittää arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. BAT:n käsite on kuitenkin jätevedenpuhdistuksen osalta ollut epäselvä ja tämä on hankaloittanut ympäristölupahakemuksien laatimista ja käsittelyä. Jätevedenpuhdistamoiden prosessien ja toiminnan kartoittamiseksi tehtiin kysely valituille eri puolilla Suomea sijaitseville puhdistamolle. Kyselyyn osallistui 57 puhdistamoa ja ne jaettiin virtaaman mukaan kolmeen kokoluokkaan seuraavasti: 20 kpl suuria (Q > 10 000 m3/d), 24 kpl keskisuuria (1 000 < Q < 10 000 m3/d) ja 13 kpl pieniä (Q < 1 000 m3/d) puhdistamoja. Puhdistamoiden tehokkuudesta ja kuormituksesta saatuja tietoja käytettiin arvioitaessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa asiantuntijatyöryhmässä. Raportti on kansallinen BAT-selvitys, mutta sen sisältö mukailee virallisten BAT-dokumenttien sisältöä. Aluksi luvussa 2 esitellään yleistä tietoa jätevesien ympäristövaikutuksia ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Luvussa 3 tarkastellaan jätevedenpuhdistamoille tulevia kuormitusjakeita. Neljännessä luvussa tarkastellaan nykyisiä kulutus- ja päästötasoja jätevedenpuhdistamoille tehdyn kyselyn pohjalta. Luvussa 5 esitellään BAT:n määrittämisessä huomioon otettavia, nykyisin yleisesti käytössä olevia tekniikoita, joiden avulla saavutettavia kulutus- ja päästötasoja esitellään luvussa 6. Näiden tietojen ja työryhmän kokemuksien pohjalta on muodostettu luvussa 7 esiteltävät BAT-päätelmät. 8. luvussa esitellään lupaavia tekniikoita, joista on vain jonkin verran kokemuksia, mutta joiden arvellaan vakiintuvan käyttöön tulevaisuudessa. BAT-raportin on tarkoitus toimia ympäristöluvan hakijoiden ja lupakäsittelijöiden käsikirjana.
  • Kajander, Sara; Parri, Asko (Ympäristöministeriö, 2014)
    Suomen ympäristö 4/2014
    Ampumaratojen ympäristövaikutuksia ovat haitallisten aineiden, pääasiassa metallien, mahdollinen leviäminen ympäristöön sekä melu. Vuonna 2010 käynnistettiin eri viranomais- ja toiminnanharjoittajatahojen yhteistyönä hanke, jonka tavoitteena oli määritellä ulkona sijaitseville ampumaradoille paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Tässä hankkeen loppuraportissa on esitelty käytössä ja osin vasta kehitteillä olevia, mahdollisesti potentiaalisia menetelmiä luotiase- ja haulikkoampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan sekä arvioitu niiden tehokkuutta ja soveltuvuutta eri ratatyypeille sekä kustannuksia ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta. Raportissa on lisäksi arvioitu ympäristövaikutusten hallinnan tarvetta erityyppisillä ampumaradoilla ja erilaisissa ympäristöissä sekä annettu ohjeistus kohdekohtaisen arvioinnin tekemiseen. Selvitystyön johtopäätöksenä esitetään parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästön hallintaan, sekä ohjeelliset linjaukset kohdekohtaisesti soveltuvimman menetelmän valintaan. Parhaiksi arvioiduista tekniikoista on laadittu ohjeellisia tai periaatteellisia mallityöselityksiä ja rakennekuvia. Tämän kansallisen BAT-raportin on tarkoitus toimia ohjeena ympäristölupahakemusten laatijoille ja käsittelijöille.
  • Amini Tehrani, Nasrin; Naimi, Babak; Jaboyedoff, Michel (2020)
    Across a large mountain area of the western Swiss Alps, we used occurrence data (presence-only points) of bird species to find suitable modelling solutions and build reliable distribution maps to deal with biodiversity and conservation necessities of bird species at finer scales. We have performed a multi-scale method of modelling, which uses distance, climatic, and focal variables at different scales (neighboring window sizes), to estimate the efficient scale of each environmental predictor and enhance our knowledge on how birds interact with their complex environment. To identify the best radius for each focal variable and the most efficient impact scale of each predictor, we have fitted univariate models per species. In the last step, the final set of variables were subsequently employed to build ensemble of small models (ESMs) at a fine spatial resolution of 100 m and generate species distribution maps as tools of conservation. We could build useful habitat suitability models for the three groups of species in the national red list. Our results indicate that, in general, the most important variables were in the group of bioclimatic variables including "Bio11" (Mean Temperature of Coldest Quarter), and "Bio 4" (Temperature Seasonality), then in the focal variables including "Forest", "Orchard", and "Agriculture area" as potential foraging, feeding and nesting sites. Our distribution maps are useful for identifying the most threatened species and their habitat and also for improving conservation effort to locate bird hotspots. It is a powerful strategy to improve the ecological understanding of the distribution of bird species in a dynamic heterogeneous environment.