Browsing by Subject "Bacteriology"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Vakkamäki, Johanna; Taponen, Suvi; Heikkila, Anna-Maija; Pyörälä, Satu (2017)
    Background: The Finnish dairy herd recording system maintains production and health records of cows and herds. Veterinarians and farmers register veterinary treatments in the system. Milk samples for microbiological analysis are routinely taken from mastitic cows. The laboratory of the largest dairy company in Finland, Valio Ltd., analyzes most samples using real-time PCR. This study addressed pathogen-specific microbiological data and treatment and culling records, in combination with cow and herd characteristics, from the Finnish dairy herd recording system during 2010-2012. Results: The data derived from 240,067 quarter milk samples from 93,529 dairy cows with mastitis; 238,235 cows from the same herds served as the control group. No target pathogen DNA was detected in 12% of the samples. In 49% of the positive samples, only one target species and in 19%, two species with one dominant species were present. The most common species in the samples with a single species only were coagulase-negative staphylococci (CNS) (43%), followed by Staphylococcus aureus (21%), Streptococcus uberis (9%), Streptococcus dysgalactiae (8%), Corynebacterium bovis (7%), and Escherichia coli (5%). On average, 36% of the study cows and 6% of the control cows had recorded mastitis treatments during lactation. The corresponding proportions were 16 and 6% at drying-off. For more than 75% of the treatments during lactation, diagnosis was acute clinical mastitis. In the milk samples from cows with a recorded mastitis treatment during lactation, CNS and S. aureus were most common, followed by streptococci. Altogether, 48% of the cows were culled during the study. Mastitis was reported as the most common reason to cull; 49% of study cows and 18% of control cows were culled because of mastitis. Culling was most likely if S. aureus was detected in the milk sample submitted during the culling year. Conclusions: The PCR test has proven to be an applicable method also for large-scale use in bacterial diagnostics. In the present study, microbiological diagnosis was unequivocal in the great majority of samples where a single species or two species with one dominating were detected. Coagulase-negative staphylococci and S. aureus were the most common species. S. aureus was also the most common pathogen among the culled cows, which emphasizes the importance of preventive measures.
  • Vakkamäki, Johanna; Taponen, Suvi; Heikkilä, Anna-Maija; Pyörälä, Satu (BioMed Central, 2017)
    Abstract Background The Finnish dairy herd recording system maintains production and health records of cows and herds. Veterinarians and farmers register veterinary treatments in the system. Milk samples for microbiological analysis are routinely taken from mastitic cows. The laboratory of the largest dairy company in Finland, Valio Ltd., analyzes most samples using real-time PCR. This study addressed pathogen-specific microbiological data and treatment and culling records, in combination with cow and herd characteristics, from the Finnish dairy herd recording system during 2010–2012. Results The data derived from 240,067 quarter milk samples from 93,529 dairy cows with mastitis; 238,235 cows from the same herds served as the control group. No target pathogen DNA was detected in 12% of the samples. In 49% of the positive samples, only one target species and in 19%, two species with one dominant species were present. The most common species in the samples with a single species only were coagulase-negative staphylococci (CNS) (43%), followed by Staphylococcus aureus (21%), Streptococcus uberis (9%), Streptococcus dysgalactiae (8%), Corynebacterium bovis (7%), and Escherichia coli (5%). On average, 36% of the study cows and 6% of the control cows had recorded mastitis treatments during lactation. The corresponding proportions were 16 and 6% at drying-off. For more than 75% of the treatments during lactation, diagnosis was acute clinical mastitis. In the milk samples from cows with a recorded mastitis treatment during lactation, CNS and S. aureus were most common, followed by streptococci. Altogether, 48% of the cows were culled during the study. Mastitis was reported as the most common reason to cull; 49% of study cows and 18% of control cows were culled because of mastitis. Culling was most likely if S. aureus was detected in the milk sample submitted during the culling year. Conclusions The PCR test has proven to be an applicable method also for large-scale use in bacterial diagnostics. In the present study, microbiological diagnosis was unequivocal in the great majority of samples where a single species or two species with one dominating were detected. Coagulase-negative staphylococci and S. aureus were the most common species. S. aureus was also the most common pathogen among the culled cows, which emphasizes the importance of preventive measures.
  • Kankaanpää, Hanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Nielutulehdus eli tonsilliitti on yksi perusterveydenhuollon yleisimpiä käyntisyitä. Nielutulehduksen voivat aiheuttaa monet eri mikrobit. Suurimman osan akuuteista nielutulehduksista aiheuttavat virukset. Bakteereista beetahemolyyttinen streptokokki A on tavallisin mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja. Yleisimmin käytetty mikrobilääke on penisilliini. Joillakin potilailla tonsilliitti toistuu useita kertoja vuodessa, tällöin puhutaan toistuvasta tonsilliitista. Toistuva tonsilliitti saattaa kehittyä myöhemmässä vaiheessa krooniseksi. Jos akuutteja tonsilliitteja esiintyy 3-4 kertaa vuodessa, voidaan harkita nielurisojen kirurgista poistoa (tonsillektomiaa). Yleisimmin taudinaiheuttaja määritetään ottamalla bakteerinäyte infektoituneiden nielurisojen pinnalta. Pinnan bakteerinäyte ei ole kuitenkaan aina riittävä tapa osoittaa taudinaiheuttajaa, sillä syvemmällä tonsillakudoksessa saattaa olla hyvinkin erilainen bakteerikirjo ja todellinen taudinaiheuttaja saattaa löytyä sieltä. Potilaan hoidossa saatetaan epäonnistua, jos antibioottikuuri on määrätty siten, että se tehoaa ensisijaisesti vain pinnan bakteereita vastaan. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kroonisen/toistuvan tonsilliitin bakteriologiaa ja vertailla sitä aikaisempiin kirjallisuudesta löydettäviin tutkimuksiin. Aineistona käytettiin Helsingissä Laakson sairaalassa vuosina 1988-1989 tonsillektomiassa olleiden potilaiden bakteeriviljelyvastauksia. Tuloksissa huomioidut potilaat olivat iältään 16-66-vuotiaita. Tuloksissa huomioitujen bakteeriviljelyvastauksien kokonaismäärä oli 118. Potilaiden bakteeriviljelyt oli tehty nielurisan ytimen kudoksesta, pinnan kudoksesta tai molemmista. Tiedot kerättiin Exceliin, jonka avulla aineisto analysoitiin. Bakteeriviljelyvastauksista löytyi kaiken kaikkiaan 26 erilaista bakteeria. Aerobisista bakteereista eniten löytyi C-streptokokkeja, viridans-streptokokkeja ja Staphylococcus aureusta. Anaerobisista bakteereista eniten löytyi Bacteroides melaninogenicus -ryhmään kuuluvia bakteereita, fusobakteereita ja Peptostreptococcus -suvun bakteereita. Bakteerien jakautuminen pinnan ja ytimen välillä oli erilaista riippuen bakteerista: C-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki löydettiin useimmiten molemmista näytteistä samanaikaisesti. Kaikki kuusi muuta yleisintä bakteeria esiintyi lähes poikkeuksetta lähinnä nielurisojen ytimessä. Johtopäätöksenä tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kroonisissa/toistuvissa tonsilliiteissa varsinaisten patogeenien määritys on hankalaa, koska nielurisojen bakteriologia on hyvin runsaskirjoinen. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että nielurisojen pinnalta otettu bakteerinäyte ei aina vastaa syvemmältä kudoksesta otettua bakteerinäytettä. Jos lääkehoito määrätään vain pintakudoksen näytteen perusteella, on se usein riittämätön. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia ja tuoreempaa aineistoa, jotta yksittäisiä taudinaiheuttajia voidaan osoittaa ja saada käsitys siitä, onko viljelytuloksissa tapahtunut muutosta viimeisen 20 vuoden aikana.