Browsing by Subject "Ballets Russes"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Järvinen, Hanna (2013)
    Even a century after the premiere of Le Sacre du Printemps, Russian contemporary sources offer a wealth of material on the Ballets Russes and particularly on Nijinsky's 1913 choreography that are rarely read and never really analyzed in detail. This paper will give an overview of some of these sources and their varied but generally positive discussion on Nijinsky's work in order to argue that these informed Russian spectators perceived Sacre in a manner that contests how this work has been represented in dance history.
  • Järvinen, Hanna (2008)
    This article discusses the little-known Russian reviews of Sergei Diaghilev's ballet company. It argues that Diaghilev's reputation and social position in Imperial Russia affected how his troupe and the works famous in Western Europe were regarded in the Russian press. In Russia, Diaghilev was accused of exporting a false image of Russia as a semi-Oriental nation of barbarians. Russian critics found evidence for this from the predominantly Orientalist reviews appraising the Ballets Russes in Paris and London. They also judged their Western colleagues incompetent for not corresponding to the Russian idea of what was important in ballet as an art form.
  • Järvinen, Hanna (2014)
    In 1916, during the American tours of the Ballets Russes company, Vaslav Nijinsky created a choreography to Richard Strauss's tone poem Till Eulenspiegels lustische Streiche, nach alter Schelmenweise, in Rondo Form (1894-1895). Only performed during the tour, the work was long deemed a failure or an indication of the choreographer's approaching insanity. Tracing the reviews and other contemporary materials, this article asks what can be known of a past performance and rehearsal practice - and what our interpretations of the past reveal of present-day concerns and assumptions about dance as an art form.
  • Järvinen, Hanna (2009)
    Following my article on Vaslav Nijinsky's L' Aprè s-midi d' un Faune (1912), I turn my attention to Jeux, the first of Nijinsky's two choreographies for the 1913 season of the Ballets Russes. Made to a commissioned score by Claude Debussy, Jeux (Games) dealt with the chance meeting of three sporty young people in a twilit garden or park. Based on contemporary responses and the choreographer's notations to Debussy's manuscript score, I discuss how Jeux addressed modern life and what in this disconcerted the audiences of the Ballets Russes. Although the work disappeared after only one season, I argue it brings to the fore questions of canonisity and success that are still relevant in our discourse of art, today.
  • Saarinen, Noora (Helsingin yliopisto, 2018)
    Sergei Djagilev tunnetaan Ballets Russes -balettiseurueen perustajana, joka teki venäläistä kulttuuria ja erityisesti venäläistä balettia tunnetuksi lännessä 1900-luvun alussa. Tutkielma pyrkii muodostamaan kuvan siitä, miksi Djagilevia pidetään aikansa merkittävimpänä venäläistä taidetta länteen vieneenä henkilönä, sillä hän ei suinkaan ollut ensimmäinen lajissaan. Djagilev ei kuitenkaan pelkästään vienyt venäläistä taidetta maailmalle, vaan halusi taiteen avulla esitellä venäläisyyden syvintä olemusta rakentamalla systemaattisesti Venäjän imagoa. Voi sanoa, että Djagilev teki Venäjästä ja venäläisyydestä brändin, vientituotteen. Djagilev myös hyödynsi venäläisyyden ja venäläisen baletin markkina-arvoa kaupallisiin tarkoituksiin. Tutkielma esittelee elementtejä, teoksia, joita Djagilev käytti luodessaan venäläisyyden kuvaa ja pyrkii löytämään selityksen, miksi juuri nämä teokset edustivat hänelle venäläisyyttä. Ajallisesti tarkastellaan erityisesti vuosia 1906–1910 Pariisissa eli ajanjaksoa, josta alkoi Djagilevin ja hänen kollektiivinsa lännessä järjestämät venäläisen taiteen tapahtumat ja jolloin syntyi yli 20 vuotta kestänyt Ballet Russes’n tarina. Samalla tutkielma tarkastelee vaiheita, jotka johtivat näihin systemaattisesti, vuosittain Pariisissa ja myöhemmin myös muualla Euroopassa organisoituihin venäläisen taiteen tapahtumiin (Saisons Russes, Russkie sezony) ja lopulta Ballets Russes -seurueen perustamiseen. Siihen, millaiseksi Djagilevin luoma venäläisyyden kuva muodostui, vaikuttivat monet tekijät, joita tutkielmassa esitellään. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että Djagilevin perhetausta ja Permin maakunnassa vietetty lapsuus muodostivat perustan, jolle hän rakensi käsitystään venäläisyydestä ja korkeatasoisesta taiteesta. Häneen vaikutti suuresti aikansa taidesuuntauksista symbolismi ja merkittävät taiteen nimet, kuten Wagner, jolta Djagilev omaksui työhönsä ihanteen kokonaistaideteoksesta (Gesamtkunstwerk). Todennäköisesti yksi suurimmista vaikuttavista tekijöistä oli Djagilevin johdolla perustettu Mir iskusstva -ryhmittymä, joka julkaisi samannimistä lehteä ja järjesti vuosittaisia näyttelyitä symbolismin hengessä. Mir iskusstva muodosti pohjan Djagilevin ja tulevan Ballets Russes’n taiteellisille ja esteettisille ihanteille sekä toimi monin tavoin Ballets Russes’n edeltäjänä. Tätä taustaa Djagilev hyödynsi venäläisen taiteen produktioissaan. Kuten tutkielmassa todetaan, Djagilev oli kuitenkin ennen kaikkea liikemies, joka osasi käyttää hyväkseen ajan trendejä ja myös luoda niitä, mikä vaikutti suuresti myös Ballets Russes’n ohjelmistoon ja näin ollen Djagilevin luomaan venäläisyyden kuvaan. Tässä korostui erityisesti 1900-luvun alussa vallitsevana suuntauksena vaikuttanut symbolismi, johon liittyi kiinnostus eksotiikkaan ja primitivismiin. Djagilev hyödynsi symbolismin vaikutuksia, mikä näkyi Ballets Russes’n repertuaariin ammennetuista eksoottisista aiheista ja kansanperinteen hyödyntämisestä. Tutkielmassa esitellään myös Djagilevin produktioiden ja Ballets Russes’n vastaanottoa sekä laajempaa vaikutusta yhteiskuntaan ja taiteen, niin baletin kuin muiden taidemuotojen, kehitykseen. Yhtä Ballets Russes’n teosta, balettia Tulilintu (Žar-ptica), tarkastellaan lähemmin venäläisyyden kontekstissa. Tutkielman tekoon on käytetty laajasti sekä venäjänkielistä että länsimaista lähdekirjallisuutta, mukaan lukien niin aikalaislähteitä, kuten alkuperäisiä sanomalehtiartikkeleita ja kirjeitä, kuin viimeaikaista tutkimuskirjallisuutta ja -artikkeleita.