Browsing by Subject "Baudrillard"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)With much contemporary discussion on social media and the ethics and transparency of the way they operate, this article examines the discursive processes of user engagement as Baudrillardian solicitation. The concept of solicitation allows us to conceptualize social media use as a transactional process whereby the user is enticed by a promise of a 'Gift' and thus lured into using a service or a product. Simultaneously, the very act of participation implicates the user, albeit unwittingly, in the sanctioning and legitimizing of the operational logic behind social media. Adopting a CDS perspective, we explore the ways in which Facebook entices users through discursive processes of solicitation. We analyse, making use of corpus linguistic tools, both Facebook corporate communication and user reactions. Our findings show that the user is enticed by foregrounding the value of participation for the user and promising four types of Gift: protection, freedom of expression, personal connection, and a general altruism on the part of the corporation. Thus, this study sheds light on how users are enticed discursively by the social media company and the ways in which they either accept the discourse or resist it.
-
(Helsingin yliopisto, 2019)Tiibetinbuddhalaisuuden suosio on kasvattanut länsimaissa suosiotaan 1960-luvulta lähtien. Länsimaihin saapuessaan itäinen henkisyys paitsi muokkaa, myös ottaa vaikutteita ympäröivistä yhteiskunnista. Millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus on muodostunut? Opinnäytteessä lähestyn kysymystä diskursiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Uskonto, tai tämän työn puitteissa ”henkisyys”, on tyhjä merkitsijä, jonka sisällöt ovat pitkälti kontekstisidonnaisia. Tavat, joilla siitä puhutaan, paljastaa laajempia diskursseja, asenteita ja arvoja, joihin se on kytköksissä. Arjen konteksteissa esimerkiksi omaa henkistä identiteettiä ei yleensä ole tarpeen kyseenalaistaa, ja siksi tutkimusasetelmani rakentuu virikehaastattelun varaan. Luetutin suomalaisilla tiibetinbuddhalaislla haastateltavillani tekstin theravada-kaanonin Therigatha-kokoelmasta. Näin he joutuivat asemoimaan omaa henkisyyttään suhteessa olemassa olevaan, toisen suuntauksen tekstiin. Lisäksi kartoitin henkisyyden eri ilmenemismuotoja haastateltavien arjessa väljän kysymysrungon avulla. Tibetologi Donald S. Lopezin inspiroimana tarkastelen haastatteluaineistoa diskursiivisesti tuotettuna simulakrumina. Filosofi, sosiologi Jean Baudrillard esittää, että todellisuutta on mahdotonta tarkastella, koska ihmiset jäsentävät maailmaa koskevaa tietoa jatkuvasti sekä aiemmin omaksumiensa mallien pohjalta että ympäristöstään vaikutteita imien. Erilaiset maailmaa koskevat (mieli)kuvat jäsentyvät simulakrumeiksi, joiden järjestelmä muodostaa simulaation. Tiedon tarkasteluun ja tuotantoon liittyy siis väistämätön subjektiivisuus: neutraalia tulokulmaa ei ole. Länsi ja itä, Tiibet ja Suomi ovat toki olemassa, mutta analyysissä niitä tarkastellaan kulttuurisina mielikuvina, simulaation osina. Baudrillardin ajatuksissa on itäistynyt, liki tantrinen pohjavire, jota pyrin analyysiluvuissa hyödyntämään. Haastateltavat (n11) olivat kaikki naisia, mutta aineisto ei kerro vain naisista. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi referoin myös popkulttuuria ja muita yhteiskunnallisia ilmiöitä. Henkisyys asuu telkkarissa siinä missä temppelissäkin, ja intertekstuaalisuus ja Internet heijastuvat myös aineistoon. Baudrillard kompassinani ja diskursiivinen uskonnontutkimus karttanani pyrin osoittamaan, millaisissa asiayhteyksissä suomalainen hyperreaali Tiibet kasvaa ja kukoistaa. Aineiston valossa sen keskeisiä biotooppeja ovat länsimainen okkulttuuri, buddhalaisuuden modernismi ja subjektivismin ja hyvinvoinnin kulttuurinen eetos. Haastateltavat eivät ole oman henkisyytensä passiivisia kuluttajia, vaan vaikuttavat valinnoillaan siihen, millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus nyt ja jatkossa muodostuu.
-
(2020)Authenticity has often been considered to be a key theme in contemporary consumer culture. One of its manifestations is how branded market offerings can maintain authentic meanings, especially in a market increasingly saturated with counterfeit substitutes. By following a Baudrillardian perspective, we focus on fashion objects in the "branded luxury" category to problematize the sanctity of the authentic/counterfeit distinction. We argue that marketing literature generally attempts to normatively maintain and impose the distinction in ways that obscure the complexities of this conceptual interplay. We posit that instead of normative accounts that attempt to sanctify the extant orders of global capitalist markets, literature on luxury consumption should instead recognize the excess of meaning in the semiotic interplay of commodified authentic/counterfeit meanings. Any view of morality in luxury consumption should thus recognize "ambivalence" and "seduction" as its intensive qualities.
