Browsing by Subject "Biopsy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Pétas, Anssi; Lahdensuo, Kanerva; Kenttämies, Anu; Rannikko, Antti (2021)
    Eturauhassyövän tavanomaiset tutkimiskeinot - prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuuden mittaus, eturauhasen sormitunnustelu ja koepalojen järjestelmällinen ottaminen - eivät ole riittävän tarkkoja tunnistamaan potilaita, joilla on kohtalaisen tai suuren riskin syöpä. Toisaalta näillä keinoilla myös löydetään liikaa kliinisesti merkityksettömiä syöpiä eli potilaita ylidiagnosoidaan. Eturauhasen magneettikuvauksen avulla näytteenotto voidaan kohdentaa epäilyttävään pesäkkeeseen. Tällöin löydetään enemmän kliinisesti merkittäviä eturauhassyöpiä ja vähemmän merkityksettömiä syöpiä sekä tarvitaan vähemmän neulanäytteitä kuin totunnaisessa koepalojen otossa. Kohdennettujen näytteiden otto soveltuu ensimmäisiin koepaloihin, uusintakoepaloihin ja eturauhassyövän aktiiviseurantaan. Magneettikuvauksen ja kohdennettujen koepalojen ottamisen lisääminen eturauhassyövän alkuvaiheen tutkimuksiin muuttaa vallitsevia käytäntöjä merkittävästi. Magneettikuvaus ja koepalojen kohdistaminen kuvauslöydösten perusteella ovat tulleet eturauhassyöpädiagnostiikkaan jäädäkseen.
  • Sandeman, Kevin; Rannikko, Antti; Kenttämies, Anu; Mirtti, Tuomas (2016)
  • Rytkönen, Sari H.; Kulmala, Petri; Autio-Harmainen, Helena; Arikoski, Pekka; Enden, Kira; Kataja, Janne; Karttunen, Tuomo; Nuutinen, Matti; Jahnukainen, Timo (2018)
    Tubulointerstitial nephritis (TIN) is an inflammatory disease of unknown pathogenesis. To evaluate a possible role of regulatory T cells (Tregs) in the pathophysiology of TIN with (TINU) and without uveitis, we investigated the presence and quantity of FOXP3(+) T regulatory lymphocytes in diagnostic kidney biopsies from pediatric patients. A total of 33 patients (14 TIN and 19 TINU) were enrolled. The quantity of CD4(+), FOXP3(+) and double-positive T cells in formalin-fixed kidney biopsies was determined using double label immunohistochemistry with anti-human CD4 and FOXP3 antibodies. FOXP3 staining was successful in all 33 patients. In patients with chronic uveitis, the density of FOXP3(+) cells was significantly lower (p = 0.046) than in TIN patients without uveitis or with uveitis lasting <3 months. CD4(+) staining was successful in 23 patients. The density of all lymphocytes (CD4(+), CD4(+)FOXP3(+) and FOXP3(+) cells) was significantly lower (p = 0.023) in patients with chronic uveitis than in other patients. FOXP3(+) T cells are present in kidney biopsy samples from TIN and TINU patients. In patients with chronic uveitis, the density of FOXP3(+) T cells is significantly lower than in other patients, suggesting a different pathomechanism for these clinical conditions.
  • Cândido, Marcus Vinicius; Syrjä, Pernillä; Hanifeh, Mohsen; Lepajõe, Jaan; Salla, Kati; Kilpinen, Susanne; Noble, Peter-John Mäntylä; Spillmann, Thomas (2021)
    Gastric carcinoma (GC) is uncommon in dogs, except in predisposed breeds such as Belgian Shepherd dogs (BSD) of the Tervuren and Groenendael varieties. When GC is diagnosed in dogs it is often late in the disease, resulting in a poorer prognosis. The aim of this prospective clinical study was to investigate possible associations of gastric mucosal pathologies with clinical signs, laboratory test results and GC in BSD. An online survey gathered epidemiological data to generate potential risk factors for vomiting as the predominant gastric clinical sign, and supported patient recruitment for endoscopy. Canine Chronic Enteropathy Clinical Activity Index (CCECAI) score and signs of gastroesophageal reflux (GER) were used to allocate BSD older than five years to either Group A, with signs of gastric disease, or Group B, without signs. Findings in the clinical history, laboratory tests and gastric histopathology of endoscopic biopsies were statistically analysed in search of associations.
  • Cândido, Marcus V; Syrjä, Pernillä; Hanifeh, Mohsen; Lepajõe, Jaan; Salla, Kati; Kilpinen, Susanne; Noble, Peter-John M; Spillmann, Thomas (BioMed Central, 2021)
    Abstract Background Gastric carcinoma (GC) is uncommon in dogs, except in predisposed breeds such as Belgian Shepherd dogs (BSD) of the Tervuren and Groenendael varieties. When GC is diagnosed in dogs it is often late in the disease, resulting in a poorer prognosis. The aim of this prospective clinical study was to investigate possible associations of gastric mucosal pathologies with clinical signs, laboratory test results and GC in BSD. An online survey gathered epidemiological data to generate potential risk factors for vomiting as the predominant gastric clinical sign, and supported patient recruitment for endoscopy. Canine Chronic Enteropathy Clinical Activity Index (CCECAI) score and signs of gastroesophageal reflux (GER) were used to allocate BSD older than five years to either Group A, with signs of gastric disease, or Group B, without signs. Findings in the clinical history, laboratory tests and gastric histopathology of endoscopic biopsies were statistically analysed in search of associations. Results The online survey included 232 responses. Logistic regression analysis recognized an association of vomiting with gagging, poor appetite and change in attitude. Recruitment for endoscopy included 16 BSD in Group A (mean age 9.1 ± 1.8 years, mean CCECAI = 3.1 ± 2.2 and signs of GER); and 11 in Group B (mean age 9.8 ± 1.4 years, CCECAI = 0, no signs of GER). Seven (25.9%) of the 27 BSD (Group A 4/16, Group B 3/11) had leukopenia. Serum C-reactive protein tended to be increased with more advanced GC (P = 0.063). Frequency of GC, mucosal atrophy, mucous metaplasia, or glandular dysplasia did not differ between groups. GC was frequently diagnosed (6/27), even without clinical signs (2/11). The odds ratio for vomiting (OR = 9.9; P = 0.016) was increased only when glandular dysplasia was present. GC was associated with mucous metaplasia (P = 0.024) and glandular dysplasia (P = 0.006), but not with mucosal atrophy (P = 1). Conclusions GC can develop as an occult disease, associated with metaplasia and dysplasia of the gastric mucosa. Suggestive clinical signs, notably vomiting, should warrant timely endoscopy in BSD. Extensive endoscopic screening of asymptomatic dogs remains, however, unrealistic. Therefore, biomarkers of mucosal pathology preceding clinical illness are needed to support an indication for endoscopy and enable early diagnosis of GC.
  • Ristikankare, Matti; Ristimäki, Ari (2017)
    Gastroskopian yhteydessä otetaan yleensä koepaloja. Yleislääkärin tulee tuntea premalignit, seurantaa vaativat histologiset löydökset. Dysplasialöydös tai sen epäily vaatii yleensä seurantaa tai jatkotoimenpiteitä. Barrettin ruokatorvi ja atrofinen gastriitti voivat olla premaligneja tiloja. Länsimaissa ei kuitenkaan ole saatu vakuuttavaa näyttöä niiden seurannan hyödyllisyydestä.
  • Kaartinen, Kati; Martola, Leena; Aaltonen, Sari (2019)
    Glomerulonefriitti on yleisnimitys taudeille, jotka vaurioittavat munuaiskeräsiä immunologisella mekanismilla. Myös geneettiset ja ympäristötekijät ovat vaikuttamassa. Se voi löytyä oireettomana sattumalöydöksenä tai osana yleisoireista tautia. Diagnoosi perustuu munuaiskoepalaan, eikä eri glomerulonefriittejä voida varmuudella erotella toisistaan kliinisin perustein. Yhteistä kaikkien glomerulonefriittien hoidolle ovat verenpaineen ja proteinurian hoito. Osa tarvitsee myös immunomoduloivaa hoito
  • Arkkila, Perttu; Åberg, Fredrik; Arola, Johanna; Nieminen, Urpo (2018)
  • Lappi-Blanco, Elisa; Randell, Jukka; Jartti, Airi; Ahvenjärvi, Lauri; Halme, Maija (2016)
  • Kosunen, Juhani; Sallinen, Ville; Boyd, Sonja; Arola, Johanna (2020)
    Hyvänlaatuisten maksapesäkkeiden selvittely on seurausta lisääntyneistä kuvantamistutkimuksista. Jopa 15 %lla väestöstä löytyy jokin kaikukuvauksessa havaittava maksapesäke. Useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, mutta tämän varmistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia. Kuvantamisessa käytettävät jatkoselvittelyt tehdään varjoainetehosteisella tietokonetomografialla tai magneetilla. Keskeisintä on tunnistaa syöpäkasvaimet. Hyvänlaatuisissa pesäkkeissä fokaalisen nodulaarisen hyperplasian ja adenooman erottaminen on tarpeen. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan histologinen näyte. Kohdennettu biopsia adenoomasta auttaa myös sen malignisoitumis- ja vuotoriskin arviossa.
  • Meretoja, Tuomo; Heikkilä, Päivi; Hukkinen, Katja; Leidenius, Marjut (2018)
  • Rytkonen, Sari; Tainio, J; Saarela, V; Enden, K; Kataja, J; Arikoski, P; Nuutinen, M; Jahnukainen, T (2021)
  • Isoherranen, Kirsi; Lagus, Heli; Keinonen, Anne; Koskenmies, Sari; Ylitalo, Leea; Övermark, Meri; Pitkänen, Sari (2020)
    • Kroonisen haavan taustalla on pahanlaatuinen kasvain noin 2–4 %:ssa tapauksista. • Kasvaimeen viittaavat haavan epätyypillinen sijainti, epäsäännölliset reunat, voimakas liikakasvu, herkästi vuotava haavan pohja, epätyypillinen pigmentaatio haavan reunalla sekä huono hoitovaste 4–12 viikon kuluessa. • Diagnoosi tehdään koepalasta. • Hoito valikoituu kasvaimen lajin mukaan, mutta ensisijainen hoito on kirurginen.
  • Gustafsson, Ida; Repo, Marleena; Popp, Alina; Kaukinen, Katri; Hiltunen, Pauliina; Arvola, Taina; Taavela, Juha; Vornanen, Martine; Kivelä, Laura; Kurppa, Kalle (2020)
    Background: Celiac disease diagnostics begin by measuring autoantibodies, which may fail to identify seronegative patients. Duodenal lesion in the absence of antibodies is scarcely studied, especially in children. Aims: To investigate the prevalence and diagnostic outcomes of children with seronegative duodenal lesion in two countries with different disease profiles. Methods: Medical data, including the results of histology and transglutaminase (tTGab) and endomysium (EmA) antibody measurements were collected from 1172 Finnish and 264 Romanian children with systematic duodenal sampling. Database of 509 Finnish children with celiac disease was examined to identify earlier seronegative patients. Results: Celiac disease was diagnosed in 307 Finnish and 83 Romanian children in the endoscopy cohorts. No seronegative patients were found among 899 celiac disease patients, although some were only tTGab or EmA positive. Non-celiac duodenal lesion was detected in eight Finnish and 32 Romanian children, their most common diagnoses being inflammatory bowel disease and infections, respectively. Six children with morphological lesion received no diagnosis. None of them developed celiac disease during a follow-up of 3-11 years. Conclusion: Pediatric seronegative celiac disease is exceptional in the era of modern autoantibodies. Other reasons for duodenal lesion should therefore be sought, bearing in mind possible differences across countries. (C) 2019 Editrice Gastroenterologica Italiana S.r.l. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.
  • Helin, Noora; Kolho, Kaija-Leena; Rintala, Risto; Merras-Salmio, Laura (2020)
    Abstract Aim This study estimated the diagnostic yield of oesophagogastroduodenoscopy (OGD) in young children with non-acute, non-specific gastrointestinal or respiratory symptoms who were treated by a Finnish tertiary level referral centre. Methods A retrospective chart analysis was performed on 1850 Finnish children under seven years of age who underwent their first diagnostic OGDs at Helsinki University Hospital during 2006-2016. We noted the endoscopy indications, macroscopic findings, the histology of the mucosal biopsies and the follow-up data. Results After the exclusion criteria were applied, we enrolled 666 patients (57.7% boys) at a median age of 3.5 years. The number of children with non-specific symptoms referred for OGD increased 2.3-fold in 11 years. A routine set of biopsies was obtained in 644/666 (96.7%) of the endoscopies. The OGD was both macroscopically and histologically normal in 519/644 (80.6%) of cases. The most common indication was to rule out gastro-oesophageal reflux disease in 268/666 (40.2%) cases and the most frequent histological diagnosis was mild to moderate oesophagitis in 57/644 (8.9%) cases. There was no erosive oesophagitis. Conclusion The diagnostic yield of macroscopic and histological OGD findings was low in our cohort. Unless there are alarming symptoms, younger children do not need OGD.
  • Hynynen, Pia; Sainio, Susanna; Räisänen-Sokolowski, Anne; Kaartinen, Kati (2019)
    Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu¬¬nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.