Browsing by Subject "Bosnia ja Herzegovina"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Shelepkova, Yulia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Bosnia ja Herzegovinan kansalaisyhteiskunnan kehitystä 1990 -luvun lopulta vuoteen 2017. Jugoslavian sodan jälkeen Bosnia ja Herzegovinasta on tullut etnisesti ja poliittisesti jaettu maa, mikä on vaikeuttanut maan kehitystä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa sisäiset sekä ulkoiset tekijät, jotka mahdollisesti luovat epätasapainoa Bosnia ja Herzegovinan kansalaisyhteiskunnassa ja siten myös vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan kehitykseen sekä vaikuttavuuteen. Koska Bosnia ja Herzegovina on edelleen riippuvainen kansainvälisestä rahoituksesta, tämä tutkimus myös selvittää Euroopan Unionin sekä Yhdysvaltojen kehitysavun roolia että vaikutuksen syvyyttä kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelusta, joka suoritettiin yhdessä AIESEC-vapaaehtoisjärjestön edustajana Bosnia ja Herzegovinassa toimivan opiskelijan kanssa. Tämän lisäksi tutkimusta varten on tehty rahoitusselvitys Euroopan Unionin sekä Yhdysvaltojen kehitysavun suuruudesta Bosnia ja Herzegovinassa. Tämä aineisto on kerätty Euroopan Unionin komission sekä Yhdysvaltojen omasta kehitysavusta vastaavan osaston Internet -sivuilta. Tämän tutkimus käsittelee kansalaisyhteiskuntaa sosiaalisena rakenteena, jossa tiettyjen tekijöiden välillä voi olla epätasapainoa, joten tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että Bosnia ja Herzegovinan kansalaisyhteiskunnan kehitys on ollut epätasapainossa etnisen sekä poliittisen jaottelun takia. Maan kansalaiset eivät enää usko oikeisiin muutoksiin, koska maan sisäpoliittinen tilanne on ollut heikko. Paikalliset poliitikot ovat turvautuneet etniseen nationalismiin, joka on tehnyt heistä kyvyttömiä saavuttamaan muutoksia. Tämä taas on luonut tyhjiön, jota ovat täyttäneet kansainväliset toimijat kuten Euroopan Unioni ja Yhdysvallat. Molemmat rahoittavat aktiivisesti Bosnia ja Herzegovinassa erilaisia kehityshankkeita, jotka myös liittyvät suoranaisesti maan kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Molempien rahoittajatahojen strategioissa on kuitenkin havaittu vaikutustekijöitä, jotka lisäävät entistä enemmän epätasapainoa kansalaisyhteiskunnan sisäisten ja ulkoisten tekijöiden välillä. Heikko markkinointi, läpinäkyvyyden puute sekä selkeä puolueellisuus tiettyjä kansainvälistä rahoitusta vastaanottavia organisaatioita kohtaan on tunnistettu tässä tutkimuksessa tärkeiksi ulkoisiksi tekijöiksi, jotka häiritsevät eniten Bosnia ja Herzegovinan kansalaisyhteiskunnan tasapainoista kehitystä.