Browsing by Subject "Cardiovascular Diseases"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Strandberg, Timo (2018)
  • Strang-Karlsson, Sonja; Haaramo, Peija; Kajantie, Eero (2020)
    • Joka kymmenes lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisena, Suomessa osuus on runsaat 5 %. • Keskostutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty eniten huomiota pikkukeskosiin, joihin suurimmat terveysriskit kohdistuvat. • Hieman ennenaikaisina eli raskausviikoilla 34–36 syntyneistä suurin osa on aikuisiässä terveitä, mutta heillä on ryhmätasolla havaittavissa enemmän terveysriskejä kuin täysiaikaisina syntyneillä. • Koska kyseessä on määrällisesti iso joukko, saattavat pienetkin terveyserot olla kokonaistautitaakan näkökulmasta merkityksellisiä.
  • Vuorio, Alpo; Laukkala, Tanja; Hartikainen, Juha; Kovanen, Petri; Leino, Tuomo; Moilanen, Jukka; Mäkelä, Jyrki P.; Skyttä, Jarmo; Mäntysaari, Matti (2018)
  • Markus, Henna; Soininen, Leena; Eronen, Anna-Kaisa; Tiihonen, Miia (2018)
    Lähtökohdat Myrkytystietokeskukseen tulevista yhteydenotoista osa koskee lääkkeitä. Tutkimus selvitti yhteydenottojen syitä ja niihin liittyneitä lääkkeitä iäkkäillä. Menetelmät Aineisto koottiin HUS Myrkytystietokeskuksen vuosina 2012–2016 vastaanottamista, iäkkäitä koskeneista myrkytyskyselyistä. Tulokset Kyselyistä yli puolet liittyi lääkkeisiin, ja tavallisimpia syitä olivat virheet annoksessa tai annostelussa sekä toisen potilaan lääkkeet. Yleisimmin kyselyt koskivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Päätelmät Iäkkäiden myrkytyksiin liittyy yleisiä lääkkeitä, ja myrkytyksiin johtavat yksinkertaiset virheet lääkehoidon toteutuksessa. Myös terveydenhuollon ammattilaisten virheet aiheuttavat runsaasti vältettävissä olevia myrkytystapahtumia.
  • Ripatti, Samuli; Kääriäinen, Helena; Perola, Markus; Salomaa, Veikko; Widén, Elisabeth (2018)
  • Laukkanen, Jari; Nieminen, Tuomo; Savonen, Kai; Kervinen, Kari; Poutanen, Tuija; Raatikainen, Pekka (2016)
    •Klii­ni­nen ra­si­tus­koe on kes­kei­nen ja ko­ko­nais­val­tai­nen tut­ki­mus­me­ne­tel­mä mo­nien sy­dän­sai­rauk­sien ­diag­nos­tii­kas­sa, en­nus­teen ar­vioin­nis­sa, hoi­to­lin­jan va­lin­nas­sa ja seu­ran­nas­sa. Sen käyt­töä ei pi­dä vä­hen­tää, vaik­ka mui­ta sy­dä­men ku­van­ta­mis­me­ne­tel­miä on saa­ta­vil­la. •Va­kaaoi­reis­ta se­pel­val­ti­mo­tau­tia epäil­täes­sä ra­si­tus­koe on en­si­si­jai­nen tut­ki­mus taus­ta­tie­to­jen pe­rus­teel­la ar­vioi­dun en­nak­ko­to­den­nä­köi­syy­den mu­kaan oi­kein va­li­tuil­le po­ti­lail­le. •Me­ne­tel­män hy­vä saa­ta­vuus ja edul­li­suus ovat tär­keim­piä etu­ja mui­hin se­pel­val­ti­mo­tau­din tut­ki­mus­me­ne­tel­miin ver­rat­tu­na. •Ra­si­tus­ko­keen tul­kin­ta ei ra­joi­tu EKG:n ST-vä­lin muu­tos­ten mit­tauk­seen, vaan tut­ki­muk­sen ai­ka­na seu­ra­taan myös sy­dä­men sy­ke­taa­juut­ta ja ve­ren­pai­net­ta, mää­ri­te­tään po­ti­laan suo­ri­tus­ky­ky ja do­ku­men­toi­daan mah­dol­li­set ryt­mi­häi­riöt. •Klii­ni­nen ra­si­tus­koe on tär­keä tut­ki­mus ra­si­tuk­sen ai­ka­na il­me­ne­vien ryt­mi­häi­riö­tun­te­mus­ten diag­nos­tii­kas­sa, ja si­tä voi­daan käyt­tää myös las­ten sy­dän­sai­rauk­sien diag­nos­tii­kas­sa ja hoi­don suun­nit­te­lus­sa.
  • Taskinen, Mervi; Antikainen, Marjatta; Pihkala, Jaana (2006)
  • Strandberg, Timo; Nieminen, Tuomo (2016)
  • Helanterä, Ilkka; Peltonen, Reetta (2019)
  • Söderlund, Sanni; Taskinen, Marja-Riitta (2018)
  • Kettunen, Raimo; Suvisaari, Jaana; Tiihonen, Jari; Ruskoaho, Heikki; Huikuri, Heikki (2020)
    Monet masennus- ja psykoosilääkkeet pidentävät QT-aikaa ja voivat siten altistaa käyttäjänsä äkkikuolemalle. Näiden lääkkeiden aloitus edellyttää riskinarviointia ja jatkuva käyttö muun muassa EKG-seurantaa. Varsinkin klotsapiini voi aiheuttaa kardiomyopatian tai ennen sitä myokardiitin, jonka ilmetessä lääkitys kannattaa keskeyttää. Monet psykoosilääkkeet huonontavat kardiologista riskiprofiilia, sillä ne lisäävät painoa ja muuttavat glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaa. Psyykenlääkehoitoja aloitettaessa kannattaa tehdä kardiovaskulaarinen riskinarvio, ja heti, kun potilaan psyykkinen tila sen sallii, puuttua erityisesti tupakointiin ja painon lisääntymiseen elintapainterventiolla tai jopa lääkitystä muuttamalla. Psyykenlääkkeiden sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeiden välillä esiintyy merkittäviä yhteisvaikutuksia. Eräät masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vuotokomplikaatioita tukosta estävien lääkkeiden ja antikoagulanttien kanssa. Yhteisvaikutusriski on erityisen suuri monilääkityillä vanhuksilla.
  • Västrik, Reija; Hänninen, Helena; Kivistö, Sari; Holmström, Miia (2017)
  • Pitkälä, Kaisu; Strandberg, Timo (2018)
  • Kelkka, Tiina; Savola, Paula; Mustjoki, Satu (2019)
  • Tarkiainen, Lasse; Martikainen, Pekka; Peltonen, Riina; Remes, Hanna (2017)
    Lähtökohdat Koulutusryhmien ja etenkin tuloryhmien väliset sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvoivat merkittävästi v. 1988–2007. Kasvu johtui pääasiassa alimman tuloviidenneksen elinajanodotteen epäsuotuisasta kehityksestä alkoholikuolleisuuden lisäännyttyä. Menetelmät Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen väestörekisteriaineistoihin ja kattaa Suomessa v. 1996–2014 asuneet henkilöt. 25-vuotiaiden elinajanodotteet laskettiin vuosittain ja neljän vuoden jaksoissa miehille ja naisille tuloviidenneksittäin ja koulutusryhmittäin. Elinajanodotteiden erot ja muutokset sosiaaliryhmittäin analysoitiin ikäluokan ja kuolemansyyn mukaan jaksoilta 2006–09 ja 2011–14. Tulokset Ylimmän ja alimman tulo- ja koulutusryhmän elinajanodotteen erojen kasvu on pysähtynyt ja jopa kaventui hieman 2010-luvulla lukuun ottamatta naisten eroja koulutusryhmittäin. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote lähti jälleen kasvuun 2010-luvulla, kun alkoholiperäinen, tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus väheni alimmissa sosiaaliryhmissä etenkin miehillä. Naisilla erot syöpäkuolleisuudessa ovat yhä kasvaneet. Päätelmät Erot elinajanodotteessa ovat yhä suuret, vaikka tulo- ja koulutusryhmien ero kaventui hieman. ¬Alkoholikuolleisuuden vähenemisellä oli suuri merkitys erojen kaventumiseen etenkin miehillä. Kuolleisuuserot saattavat selvästi pienentyä, jos alimmissa sosiaaliryhmissä edistetään alkoholiperäisistä ja iskeemisistä sydänsairauksista johtuvan kuolleisuuden vähenemistä.
  • Strandberg, Timo (2020)