Browsing by Subject "Cardiovascular Diseases"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 31
  • Niskanen, Leo; Partonen, Timo; Auvinen, Anssi; Haukka, Jari (2021)
  • Strandberg, Timo (2018)
  • Strang-Karlsson, Sonja; Haaramo, Peija; Kajantie, Eero (2020)
    • Joka kymmenes lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisena, Suomessa osuus on runsaat 5 %. • Keskostutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty eniten huomiota pikkukeskosiin, joihin suurimmat terveysriskit kohdistuvat. • Hieman ennenaikaisina eli raskausviikoilla 34–36 syntyneistä suurin osa on aikuisiässä terveitä, mutta heillä on ryhmätasolla havaittavissa enemmän terveysriskejä kuin täysiaikaisina syntyneillä. • Koska kyseessä on määrällisesti iso joukko, saattavat pienetkin terveyserot olla kokonaistautitaakan näkökulmasta merkityksellisiä.
  • Julkunen, Heikki (2021)
    Hydroksiklorokiinilla on todettu olevan immuunivastetta muuntavia ja tulehdusta estäviä, metabolisia, antitromboottisia, infektioita estäviä ja antineoplastisia vaikutuksia. Immuunivastetta muuntava teho sekä lääkkeen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden riskitekijöihin on osoitettu systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) ja nivelreuman hoidossa. Hydroksiklorokiini vähentää SLE-potilaiden tromboottisia tapahtumia ja infektioita sekä ehkäisee pysyviä elinvaurioita ja parantaa elinajan odotetta. Vaikeammat haittavaikutukset, kuten retinopatia, neuromyopatia, kardiomyopatia ja sydämen johtumishäiriöt, ovat hyvin harvinaisia pitkäaikaiskäytössä suositelluilla annoksilla. Hydroksiklorokiinia voidaan käyttää myös primaarisen Sjögrenin oireyhtymän ja monien ihotautien hoidossa. Lääkkeen käyttö diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, infektioiden tai syöpien hoidossa on vielä kokeellista. Hydroksiklorokiini ei vähennä altistuneiden riskiä sairastua COVID-19-infektioon tai paranna tautiin sairastuneiden ennustetta.
  • Pussinen, Pirkko; Salminen, Aino; Pietiäinen, Milla; Paju, Susanna (2021)
    Terve suu kuuluu olennaisena osana kokonaisterveyteen. Suun tulehdukselliset sairaudet aiheuttavat ja ylläpitävät lievää tulehdusta, joka liittyy yleissairauksiin. Parodontiitissa epäsuotuisat bakteerit ja niiden virulenssitekijät leviävät muualle elimistöön etenkin verenkierron ja syljen välityksellä. Hampaiden ja ikenien hoito on tärkeää lapsuudesta lähtien niin hampaiden ja hyvän purentatoiminnan säilyttämiseksi kuin tulehduksiin liittyvien riskitekijöiden hallitsemiseksikin. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö parodontiitin hoidon yleisterveydellisistä hyödyistä osoittaa, että sillä voidaan aikaansaada esimerkiksi parempi tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino tai matalampi verenpaine. Lääkärille näkyviä merkkejä suun tulehdussairauksista voivat olla pitkälle edennyt hammaspuutos, punoittavat ja turvonneet ikenet tai hampaisiin kertynyt plakki. Tällöin kannattaa muistuttaa potilasta säännöllisten hammaslääkärin tarkastusten tärkeydestä.
  • Vuorio, Alpo; Laukkala, Tanja; Hartikainen, Juha; Kovanen, Petri; Leino, Tuomo; Moilanen, Jukka; Mäkelä, Jyrki P.; Skyttä, Jarmo; Mäntysaari, Matti (2018)
  • Markus, Henna; Soininen, Leena; Eronen, Anna-Kaisa; Tiihonen, Miia (2018)
    Lähtökohdat Myrkytystietokeskukseen tulevista yhteydenotoista osa koskee lääkkeitä. Tutkimus selvitti yhteydenottojen syitä ja niihin liittyneitä lääkkeitä iäkkäillä. Menetelmät Aineisto koottiin HUS Myrkytystietokeskuksen vuosina 2012–2016 vastaanottamista, iäkkäitä koskeneista myrkytyskyselyistä. Tulokset Kyselyistä yli puolet liittyi lääkkeisiin, ja tavallisimpia syitä olivat virheet annoksessa tai annostelussa sekä toisen potilaan lääkkeet. Yleisimmin kyselyt koskivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Päätelmät Iäkkäiden myrkytyksiin liittyy yleisiä lääkkeitä, ja myrkytyksiin johtavat yksinkertaiset virheet lääkehoidon toteutuksessa. Myös terveydenhuollon ammattilaisten virheet aiheuttavat runsaasti vältettävissä olevia myrkytystapahtumia.
  • Ripatti, Samuli; Kääriäinen, Helena; Perola, Markus; Salomaa, Veikko; Widén, Elisabeth (2018)
  • Laukkanen, Jari; Nieminen, Tuomo; Savonen, Kai; Kervinen, Kari; Poutanen, Tuija; Raatikainen, Pekka (2016)
    •Klii­ni­nen ra­si­tus­koe on kes­kei­nen ja ko­ko­nais­val­tai­nen tut­ki­mus­me­ne­tel­mä mo­nien sy­dän­sai­rauk­sien ­diag­nos­tii­kas­sa, en­nus­teen ar­vioin­nis­sa, hoi­to­lin­jan va­lin­nas­sa ja seu­ran­nas­sa. Sen käyt­töä ei pi­dä vä­hen­tää, vaik­ka mui­ta sy­dä­men ku­van­ta­mis­me­ne­tel­miä on saa­ta­vil­la. •Va­kaaoi­reis­ta se­pel­val­ti­mo­tau­tia epäil­täes­sä ra­si­tus­koe on en­si­si­jai­nen tut­ki­mus taus­ta­tie­to­jen pe­rus­teel­la ar­vioi­dun en­nak­ko­to­den­nä­köi­syy­den mu­kaan oi­kein va­li­tuil­le po­ti­lail­le. •Me­ne­tel­män hy­vä saa­ta­vuus ja edul­li­suus ovat tär­keim­piä etu­ja mui­hin se­pel­val­ti­mo­tau­din tut­ki­mus­me­ne­tel­miin ver­rat­tu­na. •Ra­si­tus­ko­keen tul­kin­ta ei ra­joi­tu EKG:n ST-vä­lin muu­tos­ten mit­tauk­seen, vaan tut­ki­muk­sen ai­ka­na seu­ra­taan myös sy­dä­men sy­ke­taa­juut­ta ja ve­ren­pai­net­ta, mää­ri­te­tään po­ti­laan suo­ri­tus­ky­ky ja do­ku­men­toi­daan mah­dol­li­set ryt­mi­häi­riöt. •Klii­ni­nen ra­si­tus­koe on tär­keä tut­ki­mus ra­si­tuk­sen ai­ka­na il­me­ne­vien ryt­mi­häi­riö­tun­te­mus­ten diag­nos­tii­kas­sa, ja si­tä voi­daan käyt­tää myös las­ten sy­dän­sai­rauk­sien diag­nos­tii­kas­sa ja hoi­don suun­nit­te­lus­sa.
  • Taskinen, Mervi; Antikainen, Marjatta; Pihkala, Jaana (2006)
  • Strandberg, Timo; Nieminen, Tuomo (2016)
  • Helanterä, Ilkka; Peltonen, Reetta (2019)
  • Mustonen, Jukka; Vaheri, Antti; Pörsti, Ilkka; Mäkelä, Satu (2022)
    • Myyräkuumeen akuuttiin vaiheeseen liittyy joskus vaikeita komplikaatioita. • Vaikeat pitkäaikaisseuraukset ovat harvinaisia. • Useita viikkoja kestävä väsymys on tavallista. • Jos potilas ei toivu taudistaan, on syytä sulkea pois hormonitoiminnan häiriöt.
  • Söderlund, Sanni; Taskinen, Marja-Riitta (2018)
  • Kettunen, Raimo; Suvisaari, Jaana; Tiihonen, Jari; Ruskoaho, Heikki; Huikuri, Heikki (2020)
    Monet masennus- ja psykoosilääkkeet pidentävät QT-aikaa ja voivat siten altistaa käyttäjänsä äkkikuolemalle. Näiden lääkkeiden aloitus edellyttää riskinarviointia ja jatkuva käyttö muun muassa EKG-seurantaa. Varsinkin klotsapiini voi aiheuttaa kardiomyopatian tai ennen sitä myokardiitin, jonka ilmetessä lääkitys kannattaa keskeyttää. Monet psykoosilääkkeet huonontavat kardiologista riskiprofiilia, sillä ne lisäävät painoa ja muuttavat glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaa. Psyykenlääkehoitoja aloitettaessa kannattaa tehdä kardiovaskulaarinen riskinarvio, ja heti, kun potilaan psyykkinen tila sen sallii, puuttua erityisesti tupakointiin ja painon lisääntymiseen elintapainterventiolla tai jopa lääkitystä muuttamalla. Psyykenlääkkeiden sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeiden välillä esiintyy merkittäviä yhteisvaikutuksia. Eräät masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vuotokomplikaatioita tukosta estävien lääkkeiden ja antikoagulanttien kanssa. Yhteisvaikutusriski on erityisen suuri monilääkityillä vanhuksilla.
  • Niskanen, Leo (2021)
    • Sekä hyperinsulinemialla että insuliiniresistenssillä on haitallisia vaikutuksia elimistöön. • Insuliiniresistenssi havaitaan energia-aineenvaihdunnan keskeisissä kudoksissa, eli rasvassa, lihaksissa ja maksassa. Tilaan liittyvän hyperinsulinemian aiheuttama anabolinen vaikutus ei kuitenkaan ole heikentynyt. • Hyperinsulinemia vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien, lihavuuden sekä syöpäsairauksien syntyyn ja kehitykseen. Se on osallisena myös muistitoimintoja heikentävien sairauksien synnyssä ja kehityksessä. Lisäksi se vaikuttaa vanhenemiseen liittyviin perusmekanismeihin.
  • Västrik, Reija; Hänninen, Helena; Kivistö, Sari; Holmström, Miia (2017)