Browsing by Subject "Child Development"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Jalanko, Hannu; Mattila, Ilkka; Rautiainen, Paula; Pakarinen, Mikko (2017)
  • Heiskala, Hannu (2020)
    • Lapsen kehitykseen vaikuttavat geneettiset, epigeneettiset ja ympäristötekijät. • Lapsi kehittyy parhaimpaansa, kun hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastataan. Keskeistä on tukeva ja ennustettava huoltajasuhde sekä stimuloiva oppimisympäristö. • Kasvuympäristön ollessa kehitykselle suotuisa terapiainterventioilla voidaan edistää haluttuja spesifisiä taitoja. Interventioilla ei kuitenkaan voida muuttaa kokonaiskehitystä. • Lasten ja perheiden palveluiden osaamis- ja tukikeskukset voisivat arvioida eri interventioiden hyötyjä ja muutenkin tukea perustason moniammatillista työtä.
  • Setänen, Sirkku; Lehtonen, Liisa; Lapinleimu, Helena; Haataja, Leena (2018)
  • Gardemeister, Susanna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Antibioottien tarve synnytyksen yhteydessä on suurta ja käyttöindikaatiot moninaisia. Antibiootit kuitenkin muuttavat suolistomikrobiomin koostumusta pitkäaikaisesti ja niiden käyttö on assosioitunut lukuisiin sairausriskeihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää poikkileikkaustutkimuksena äitien synnytyksen aikana saamien antibioottien yleisyyttä, käyttöindikaatioita ja annosmääriä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää synnytyksen aikaisten antibioottien mahdollista assosiaatiota lapsen kasvuun ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tiedot kerättiin 1 020 synnytyksestä. Äideistä 374 (37%) sai ainakin yhtä antibioottia synnytyksen aikana, ja heistä 56% vain yhden antibioottiannoksen. Yleisimmät antibiootit olivat kefuroksiimi, jota sai 22% äideistä, sekä penisilliini, jota sai 15% äideistä. Yleisimmät syyt antibiootin saamiseen sen sijaan olivat äidin streptokokki B (GBS)-kantajuus ja sektio, jotka olivat kumpikin indikaationa 17% synnytyksistä. Antibioottitiedot yhdistettiin lapsista kerättyihin pituus- ja painomittauksiin. Synnytyksen aikaisten antibioottien todettiin assosioituvan lapsen painonnousuun ensimmäisten elinkuukausien aikana. Ne lapset, joiden äiti oli saanut synnytyksen aikana antibioottia, painoivat kolmen kuukauden iässä keskimäärin 140 grammaa muita enemmän. Painoero kuitenkin tasaantui viimeistään kuuden kuukauden ikään mennessä. Assosiaatiota pituuskasvuun ensimmäisen kahden elinvuoden aikana ei havaittu. Aiemmat julkaisut ovat todenneet, että raskauden ja vauvaiän antibioottikuurit assosioituvat painonnousuun lapsilla. Tutkimustuloksen mukaan myös lyhyillä synnytyksen aikaisilla antibioottikuureilla on havaittavissa sama assosiaatio ja se täydentää siten aiempia julkaisuja. Tulokset antavat olettaa, että synnytyksen aikaisilla antibiooteilla voi olla yhteys lapsen suolistomikrobiomin koostumukseen. (197 sanaa)
  • Korhonen, Marie; Luoma, Ilona (2017)
    •Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä. •Etenkin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen ilmenevät masennusoireet voivat vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin lapsen stressinsietokykyyn, oppimiseen sekä käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn. •Masennuksen negatiivisia vaikutuksia voivat lisätä tai välittää geneettinen alttius ja herkkyys, kiintymys¬suhteen laatu, lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde, lapsen yksilölliset ominaisuudet, sukupuoli ja -riskitekijöiden kumuloituminen. •Interventiot tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevästi koko perheeseen.