Browsing by Subject "Child, Preschool"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Puustjärvi, Anita; Voutilainen, Arja; Pihlakoski, Leena (2016)
    Tic- ja pakko-oireet ovat lapsilla tavallisia varsinkin lyhytaikaisina ja ohimenevinä. Pitkäkestoisten oireiden kulku on usein aaltoileva. Oireet voivat alkaa myös äkillisesti ja voimakkaina. Streptokokki-infektioon yhteydessä olevassa PANDAS-oireyhtymässä tic- tai pakko-oireet alkavat ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä on ristiriitaista. Lapsuusiän äkillisten neuropsykiatristen oireyhtymien PANS ja CANS määritelmissä akuutin pakko-oireisuuden kanssa esiintyy lisäoireita ja etiologia on laveampi kuin PANDAS-oireyhtymän. Psykoterapia ja lääkehoito tehoavat myös infektion laukaisemien neuropsykiatristen oireiden hoidossa.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    Nuoret vanhemmat toivat parivuotiaan poikansa yksityislääkärin vastaanotolle korkean kuumeen vuoksi. Terveyskeskuksesta heille oli vastattu, että siellä on pitkähkö jonotusaika, ja vanhemmat olivat huolissaan.
  • Gaily, Eija; Roivainen, Reina (2018)
    Dravet’n oireyhtymä on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen tavallisin syy on hermosolujen natriumkanavien toimintaa säätelevän SCN1A-geenin virhe. Sairaus alkaa infektioon, rokotukseen tai muuhun lämmönnousuun liittyvillä pitkittyneillä kuumekouristuksilla ensimmäisen ikävuoden aikana. Vaikea epilepsia on tunnetuin oire, mutta useimmilla on myös vaikeita kognitiivisia ja motorisia häiriöitä. Diagnoosilla on merkitystä, koska epilepsialääkkeiden oikealla valinnalla voidaan estää sarjakohtaukset ja lievittää oireita. Lapset tulee rokottaa normaalisti diagnoosista huolimatta.
  • Suominen, Janne; Salminen, Päivi; Usvasalo, Anu; Nokso-Koivisto, Johanna (2018)
    Trakeostomia eli henkitorviavanteen teko on lapsella hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Sen tarve on harkittava tarkasti huomioiden lapsen sairaudet, kokonaistilanne ja mahdollisuus hoitoon ¬yksikössä, jossa hoidosta on tarpeeksi kokemusta. Toimenpiteen yleisimpiä syitä ovat kasvojen rakennepoikkeavuudet, hengitysteiden ahtaumat ja keuhkoputken vaikea pehmeys. Kotiin pyritään järjestämään hoitorinki ympärivuorokautisen hoidon varmistamiseksi.
  • Lönnqvist, Tuula; Lauronen, Leena; Palomäki, Maarit; Suominen, Pertti (2016)
    •Hukkumistapaturman aikana kehittyy hypoksis-iskeeminen aivovaurio, eikä syntyneeseen vaurioon voi ­juurikaan vaikuttaa myöhemmin. •Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ­ylläpitäminen. •Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. •Ennusteen arvioinnissa käytetään neurologisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, EEG-tutkimusta sekä somatosensorisia herätevasteita. •Neurologinen status sairaalasta kotiutettaessa ei kuvaa riittävästi myöhempää ennustetta, vaan tarvitaan neurologista ja neurokognitiivista pitkäaikaisseurantaa.
  • Renko, Marjo; Nieminen, Tea; Tapiainen, Terhi (2020)
  • Laitakari, Elina; Koljonen, Virve; Pyörälä, Sari (2017)
    Palovammatapaturmien määrä on vähentynyt, mutta huomattavan suuri osa näistä tapaturmista sattuu pikkulapsille. Valtaosa lasten palovammatapaturmista sattuu 1–2 vuoden ikäisille kuuman nesteen läikkyessä kupista tai astiasta lapsen päälle. Palovamman syvyys ja laajuus vaikuttavat hoidon ja hoitopaikan valintaan. Suurin osa pienten lasten palovammatapaturmista olisi estettävissä.
  • Keltikangas-Järvinen, Liisa (2018)
  • Kuitunen, Mikael; Backman, Katri; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Vanhemmat toivat 1 vuoden ja 3 kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle edellisenä päivänä nousseen korkean kuumeen takia. Lapsella todettiin tonsilliitti, ja vanhempia ohjattiin kuumeenhoitoon ja riittävään nesteytykseen. Kolme päivää myöhemmin kuumeen jatkuessa lapsi tuotiin uudestaan päivystykseen.
  • Kontturi, Antti; Nokso-Koivisto, Johanna; Lyly, Annina; Salo, Eeva (2019)
    Lasten ympäristömykobakteeri-infektiot ovat lisääntyneet yleisten calmetterokotusten (BCG) loputtua. Tauti ilmenee tyypillisesti pienen lapsen kaulan tai kasvojen alueen imusolmuketulehduksena. Diagnostiikan apuna voidaan käyttää kaikututkimusta ja immunologista verikoetta. Ympäristömykobakteerien aiheuttaman imusolmuketulehduksen hoidossa mikrobilääkkeistä ei ole hyötyä. Imusolmukkeen kirurgista poistoa voidaan harkita, mutta usein mitään hoitoa ei tarvita ja seuranta riittää.
  • Toppila-Salmi, Sanna; Rihkanen, Heikki; Mäkelä, Mika; Klockars, Tuomas (2018)
  • Suominen, Janne (2018)
  • Suominen, Pertti K. (2017)
    •Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. •Vakavasti sairaan lapsen peruselintoiminnot kannattaa aina arvioida systemaattisesti ja toistuvasti ¬ABCDE-mallin mukaisesti. •Muista tehdä ennakkoilmoitus vastaanottavaan sairaalaan ennen potilaan siirtokuljetusta.
  • Martelius, Laura; Föhr, Anna (2018)
  • Hoppu, Kalle (2016)
  • Huikko, Eeva; Lämsä, Riikka; Santalahti, Päivi; Torniainen-Holm, Minna; Kovanen, Leena; Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari (2020)
    JOHDANTO. Kuvaamme, millaisena lasten mielenterveyspalvelujärjestelmä Suomessa näyttäytyy koulu- ja neuvolalääkäreiden näkökulmasta. MENETELMÄT. Laadullisessa poikittaistutkimuksessa 17 eri sairaanhoitopiirin 17 kunnan neuvola- ja koululääkäriä vastasi puolistrukturoidussa haastattelussa lasten mielenterveyspalvelujärjestelmää koskeviin kysymyksiin. Vastausten sisältö koodattiin sisällönanalyyttisellä menetelmällä ja järjesteltiin teemoittain. TULOKSET. Perustasolla tehty yhteistyö ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon jalkautuva toiminta koettiin useimmin myönteisiksi. Perustason kykyä hoitaa tarvetta vastaavasti ja yhdenvertaisesti lasten lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä ei pidetty riittävänä. PÄÄTELMÄT. Palvelujärjestelmän valmiutta lasten psyykkisten häiriöiden tunnistamiseen on kehitetty tuloksellisesti. Kehittämistyötä tulisi jatkaa edistämällä perustason hoitomahdollisuuksia ja näyttöön perustuvien hoitomenetelmien käyttöönottoa.
  • Piekkala, Anni; Kaila, Minna; Virtanen, Suvi; Luukkainen, Päivi (2016)
  • Nikkola, Eeva; Korkman, Julia (2017)
    Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, jos hänelle työssään herää epäily lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Rikoksesta ei tarvitse olla varmoja todisteita. Kun ilmoitus on tehty, rikosepäilyn tutkinta kuuluu poliisille. Jos lääkäri on epävarma, täyttyykö ilmoitusvelvollisuus, on suositeltavaa konsultoida poliisia tai lasten oikeuspsykiatrian työryhmän asiantuntijaa tai sosiaalipediatrian erikoislääkäriä lähimmässä yliopistosairaalassa. Pahoinpitelyn tunnistaminen on vaikeaa, mutta asiantuntijoiden konsultointi ja viranomaisyhteistyö helpottavat asioiden selvittämistä.
  • Kuitunen, Mikael (2019)
    Vanhemmat toivat 3,5 vuoden ikäisen pojan terveysaseman vastaanotolle. Lapsi oli ollut edellisestä iltapäivästä lähtien tavallista väsyneempi ja voimaton ja äidin mielestä poissaoleva muttei sekava.
  • Tuikkala, Heikki; Salo, Eeva (2018)
    Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti. Vakavimpia komplikaatioita ovat sepelvaltimoiden aneurysmat. Tauti on yleisin syy lasten hankinnaisiin sydänsairauksiin. Diagnoosi on kliininen ja perustuu diagnostisiin kriteereihin. Kawasakin tautia hoidetaan laskimoon annettavalla immunoglobuliinilla. Ennuste on hyvä, mikäli hoitoaloitetaan ajoissa.