Browsing by Subject "Chile"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Virtanen, Ella (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimus tarkastelee Chilen pakolaisten toimijuutta muistitietotutkimuksen keinoin. Työn päämäärä on purkaa perinteisiä pakolaisuuden käsitettä.
  • Moreno Ramírez, Francisco (Helsingin yliopisto, 2017)
    As in many countries, education in Chile has been a huge problem for authorities and researchers. Over time, there have been many attempts to improve quality, but with little to no success. It is difficult to find the main reason why Chilean education faces many problems. One reason could be the way teachers understand the policy instruments; the national curriculum, and how clear it is. However, it also could be related to the way of using skills related to communication in general, and teacher-student interaction in particular. My assumption is they have been ignored or under considered as part of the teaching process. Some experts have recognized the relevance of communication and teacher- student interaction, because of the significance of reciprocity. It has a very crucial role for effective teaching and learning to take place (Arthur, Gordon, & Butterfield, 2003). This is an in-depth research into both systems of education, a comparative and qualitative investigation that aim to analyse guidelines for teachers and principals. This research will collect data through the analysis of both national curriculums, to see how these terms are mentioned and described in them as part of the guidelines of every taught subject, and how many of these teaching methods include teacher-student interaction. For this reason, the purpose of my thesis is to analyse how the elements of communication and teacher-student interaction are presented in the official curriculums of Chile and Finland. Although the analysis of documents is the main source of data, this investigation considers also the observation to understand the dynamics in the classroom, despite being only an illustration.
  • Chamorro Ayala, Francisco Oscar (Helsingin yliopisto, 2017)
    This thesis is a sociological-historical study of nineteenth century German immigration to Chile. It attempts to show how and why a particular group of immigrants came to won substantial power in their new homeland. It also attempts to show the extent of their influence on important social institutions. Although the period of this study concentrates on the nineteenth century, methodological considerations have made it useful to place this wave of immigration into the context of the Spanish colonialism, since Spanish transoceanic enterprises had led to the stifling of the spirit and organizational skills of the indigenous people in all the territories they conquered. This approach is compatible with relevant work done by Eugenio Herrera, Pablo Huneeus, Francisco Moreno, and Max Weber, but not with that done by Andre Gunder Frank. According to the former, certain key circumstances had negative consequences that persisted in the occupied areas throughout the colonial period and after independence, and were, at least to some extent successfully overcome by the German immigrants. Based on this background, the thesis touches on the main trends of immigration to the Spanish colonies and deals more closely with the attempt to attract immigrants to Chile. Drawing especially on Herrera’s research on German immigration to Costa Rica and Huneeus’ analysis of the economic mentality of the Chileans, this study brings insights into the influence of foreign values and lifestyles on the host society. The study particularly aim to show how and why the German immigrants were able to adapt to and overcome adversity in an unknown environment by establishing networks and organizing themselves. The influence of the German immigrants was thus far from passive: indeed, the evidence shows dynamism and enduring influence.
  • Hietanen, Anna-Emilia (2005)
    Pro gradu -tutkielmassani käsittelen Chilen poliittista vankeutta ja kidutusta käsittelevää kansallista komissiota, ns. Valech-komissiota, joka perustettiin marraskuussa 2003. Komissio tutki kenraali Pinochetin johtaman sotilashallinnon aikana 11.9.1973–10.3.1990 harjoitettua poliittista vankeutta ja kidutusta. Chileen oli jo vuonna 1990 perustettu totuuskomissio tutkimaan sotilasjuntan aikana kuolleiden ja kadonneiden kohtaloita. Kidutusta tämä ns. Rettig-komissio oli käsitellyt vain kuolemaan johtaneissa tapauksissa. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: tutkia, miten komissio toimi ja toisaalta tarkastella komission kautta sitä, miten Chilessä käsitellään ja muistetaan lähihistoriaa. Varsinaiset tutkimuskysymykset ovat: Miten poliittista vankeutta ja kidutusta käsittelevä Valech-komissio syntyi ja miten se toimi? Millainen muistamisen tapa komission työssä näkyy? Varsinaisiin kysymyksiin liittyy lisäksi muitakin kysymyksiä, kuten se, miten Valech-komission raportti otettiin vastaan ja miten poliittista vankeutta ja kidutusta käsiteltiin Chilessä ennen komission syntyä. Lisäksi on työssä tarkastellaan, miten sotilasjuntan ajan muistaminen on Valech-komission myötä muuttunut ja onko komission muistamisen tavasta tulossa hegemoninen. Komissio haastatteli noin 35 000 henkeä ja julkaisi kaksi raporttia. Sen mukaan yli 28 000 ihmistä oli kärsinyt poliittisesta vankeudesta ja kidutuksesta sotilasjuntan aikana. Uhreja tosin arveltiin olevan enemmänkin. Komission mukaan poliittinen vankeus ja kidutus olivat olleet sotilashallinnon institutionalisoitua politiikkaa. Marraskuussa 2004 julkaistu komission loppuraportti herätti runsaasti huomiota Chilessä. Merkittävintä oli, että armeija ja oikeisto tunnustivat komission raportin todenmukaisuuden; aiemmin ne olivat kieltäneet ihmisoikeusloukkaukset tai väittäneet niiden olleen yksittäisten henkilöiden ylilyöntejä. Pääosin raportti otettiinkin hyvin vastaan. Sen herättämistä reaktioista voikin päätellä, että komission raportti on nostanut uuden muistamisen tavan hegemoniseksi. Poliittisista vangeista ja kidutetuista on vihdoin tullut osa "virallista totuutta". Komissio nostaa erityisesti esiin kaksi uutta uhrien ryhmää, naiset ja lapset. Ennen Valech-komissiota naisten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ei juuri ollut puhuttu, ja muutenkin naiset oli usein nähty epäsuorina uhreina omaistensa kärsimysten ja kuoleman kautta. Lapsia ei ennen komissiota ollut käsitetty lainkaan ihmisoikeusloukkausten uhreiksi, vaikka heitäkin vangittiin ja kidutettiin. Alkuperäislähteinä työssä on käytetty Valech-komission raporttia, haastatteluja ja lehtiartikkeleita. Muita lähteitä ovat muun muassa totuuskomissioihin ja muistitutkimukseen liittyvä kirjallisuus.
  • Lindbohm, Lauri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Euroopan kulttuurit Tekijä: Lauri Lindbohm Työn nimi: Ihmisoikeuksien sankarit: sankaruus televisiosarjassa Invisible Heroes Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 60 Avainsanat: Sankaruus, televisiosarja, Chile, diplomatia, maskuliinisuus Ohjaaja tai ohjaajat: Anu Korhonen & Jouni Järvinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Sankaruus audiovisuaalisessa kerronnassa rakentuu pitkälti toiminnan kautta ja hädänalaisia auttava henkilö kasvaa sankariksi moraalisesti oikeiden tekojensa myötä. Audiovisuaalisessa kerronnassa sankaruuksia on monenlaisia. Väkivaltaisia kriisitilanteita käsittelevissä elokuvissa ja televisiosarjoissa sankaruus kuvataan useimmiten fyysisen taistelukyvyn lopputuotteena. Historiallisiin tositapahtumiin perustuvassa, kuusiosaisessa Invisible Heroes -televisiosarjassa sankaruus on kuitenkin rauhanomaisen prosessin tulos. Tässä tutkielmassa tarkastelen diplomaattien avunantoa vainottujen chileläisten hyväksi fiktiivisessä Invisible Heroes -sarjassa. Ajallisesti enemmistö sarjan tarinasta sijoittuu Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappausta seuranneeseen, puolen vuoden mittaiseen ajanjaksoon, jonka aikana sarjan päähenkilöt, suomalaiset Tapani Brotherus, Lysa Brotherus ja Ilkka Jaamala sekä ruotsalainen Harald Edelstam auttavat poliittisen vainon kohteina olevia chileläisiä tarjoamalla heille aluksi suojaa. Sarjan lopulla päähenkilöt auttavat vainottuja saamaan maastapoistumislupia Chilestä maan ulkoministeriössä neuvottelemalla. Analysoin tutkielmassani päähenkilöiden sankaruutta. Tutkin sankaruuden kehittymistä päähenkilöiden tekojen ja toiminnan kautta sekä sarjan hahmojen keskinäisiä dialogeja sankarillisiin tekoihin kannustavina vaikuttimina. Tarkastelen tutkielmassani sankaruutta sarjan yksittäisten kohtausten toimintaa ja dialogeja lähilukemalla. Sarjan päähenkilöt nauttivat diplomaattisesta suojasta ja hyödyntävät diplomaatin asemaansa hädänalaisia chileläisiä auttaakseen. Tutkielmassani analysoin myös diplomatian merkitystä sarjan sankareiden auttamistoiminnan kannalta. Analysoin tutkielmassani sarjassa rakentuvaa kuvaa maskuliinisuuksien moninaisuudesta. Invisible Heroes -sarjan miespuolisista hahmoista auttamistyössään menestyksekkäimmät ovat useiden erilaisten ja muuttuvien maskuliinisuuksien sankareita. Sen sijaan hegemoninen maskuliinisuus kuvataan sankaruuden kannalta haitallisena. Hegemoninen maskuliinisuus on sarjassa tietynlainen oletus miehenä olemisesta, johon kuuluu olemuksellisesti oman toiminnan korostaminen, auktoriteettien ohjeiden säntillinen noudattaminen ja väkivaltaisuuden hyväksyntä joko fyysisenä toimintatapana tai uhkaavana sanallisena ulosantina. Sarjan sankareista enemmistö on miespuolisia hahmoja, mutta Lysa Brotheruksen hahmon kautta tarkasteluun asettuu feminiininen sankaruus. Hänen hahmossaan yhdistyy huolehtiva, hoivaava sankaruus ja itsenäinen, älykäs toimijuus hädänalaisten chileläisten auttamiseksi. Invisible Heroes -sarjassa sankareiksi kasvetaan vainottuja chileläisiä auttamalla ja sotilasvallankaappauksen jälkeen Chilen johtoon nousseen sotilasjuntan väkivaltaa vastustamalla. Rauhanomaisuus ja empaattisuus ovat keskeisimpiä sankareiden ominaisuuksia sarjassa.
  • Ilmonen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa analysoin Chilen yksityisen eläkejärjestelmän vaikutusta lokakuussa 2019 alkaneisiin estallido social -protesteihin. Protestit saivat alkunsa julkisen liikenteen lippuhintojen nostosta, mutta niiden taustalla oli laajempi turhautuminen kasvavaan epätasa-arvoisuuteen ja nouseviin elinkustannuksiin. Protestit levisivät pian koko maahan, ja ne pysäyttivät chileläisen yhteiskunnan useiksi viikoiksi. Chile on maailmanpoliittisesti kiinnostava tutkimuskohde, sillä sitä pidetään ensimmäisenä neoliberalistista talouspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti toimeenpanneena valtiona, ja sotilasdiktatuurin aikana toteutetut neoliberalistiset talousuudistukset inspiroivat vastaavia reformeja ympäri maailmaa. Chilen talousuudistuksia oli ajamassa erityisesti ryhmä Chicagossa koulutettuja chileläisiä taloustieteilijöitä, jotka olivat omaksuneet neoliberalistisen talousajattelun. Osana diktatuurinaikaisia uudistuksia Chilen eläkejärjestelmä yksityistettiin vuonna 1980. Yksityinen eläkejärjestelmä on saanut paljon kritiikkiä osakseen, mutta silti järjestelmän yksityistä rakennetta ei ole perustavanlaatuisesti muokattu. Erityisesti No+AFP-kansanliike on ollut Chilessä keskeinen toimija, joka on lisännyt tietoisuutta eläkejärjestelmän ongelmista ja pyrkinyt vaikuttamaan eläkejärjestelmän muuttamiseksi. Tutkielmassa hyödynnän kolmea teoreettista viitekehystä yksityisen eläkejärjestelmän ja Chilen lokakuussa 2019 alkaneiden protestien välisen suhteen analysoinnissa. Ensimmäinen on kiistelevän politiikan viitekehys, joka auttaa ymmärtämään kollektiivisten poliittisten kamppailujen muodostumista. Toinen on yhdistävän toiminnan logiikka, jonka kautta voidaan hahmottaa poliittisten kamppailujen organisoitumista. Kolmas viitekehys on kiistelevä toimijuus, joka puolestaan auttaa ymmärtämään No+AFP-liikkeen vaikutusta Chilen tapahtumiin. Menetelmistä tutkielmassa hyödynnän sisällönanalyysia sekä diskurssianalyysia. Aineistona on tutkielman rajauksen kannalta keskeisiä uutisia ja artikkeleita, No+AFP-liikkeen julkaisuja sekä chileläisten kansallisten kyselyiden tuloksia. Tutkielman analyysiosiossa esitän, kuinka yksityisen eläkejärjestelmän voidaan tulkita vaikuttaneen Chilen tapahtumiin kolmen tekijän kautta. Ensinnäkin Chilen yksityisen eläkejärjestelmän tuottamat eläkkeet ovat jääneet hyvin mataliksi suurella osalla väestöä, ja tämä on vaikeuttanut ihmisten toimeentuloa ja herättänyt tyytymättömyyttä. Toiseksi chileläisten luottamus yhteiskunnallisia instituutioita ja poliittisia puolueita kohtaan on heikentynyt viime vuosina merkittävästi, ja haasteet yksityisen eläkejärjestelmän uudistamisessa ovat mahdollisesti osaltaan vaikuttaneet tähän kehitykseen. Kolmanneksi No+AFP-liike on onnistunut tuomaan esiin yksityisen eläkejärjestelmän ongelmia ja pitänyt eläkejärjestelmän uudistamista koskevia vaatimuksia pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nämä kolme tekijää eivät kuitenkaan yksin selitä kaikkia Chilen protestien taustalla olleita syitä. Tutkielma tarjoaa laajan yleiskatsauksen yksityisen eläkejärjestelmän vaikutuksista Chilen lokakuussa 2019 alkaneisiin tapahtumiin, ja täten rikastuttaa neoliberalismin ja epätasa-arvoisuuden politisoitumisen käsittelyä globaalin poliittisen talouden tutkimusperinteessä. Lokakuussa 2019 alkaneiden protestien vuoksi Chile vaikuttaa olevan historiallisessa murroskohdassa. Chilessä lähivuosina tehtävät muutokset tulevat tarjoamaan hedelmällistä aineistoa maailmanpolitiikan laajempien kehityskulkujen tarkasteluun.
  • Bravo Figueroa, Yasna (Helsingfors universitet, 2016)
    En este trabajo se investiga con qué finalidad, en el español hablado, los chilenos hacen uso de una categoría pragmática que se conoce con el nombre de atenuación. La atenuación es una forma de decir las cosas suavizando el contenido del mensaje al máximo posible, de forma que el receptor lo reciba positivamente. El objetivo fue intentar reconocer cuándo se usa la atenuación para lograr un objetivo específico (conseguir un beneficio) y cuándo la atenuación es usada como parte de la cortesía verbal en el español hablado de Chile. Para esto buscamos cuáles son los tipos de atenuación más utilizados por los chilenos y en qué situaciones se usa la atenuación, es decir, cuál o cuáles son los motivos principales que tienen los chilenos para atenuar los enunciados Como marco teórico para el trabajo se utilizaron los estudios de; Escandell (1996) Introducción a la Pragmática, los de Puga (2014) Cómo hablamos cuando hablamos, los de Briz (1998) El español coloquial: Situación y uso y (1998) El español coloquial en la conversación y los de Aleza y Enguita (2010) La lengua española en América: normas y usos actuales El material analizado fue extraído de 7 capítulos de la serie chilena Los 80. La serie fue trasmitida en Chile entre el año 2008 y el 2014 y representa la forma de hablar de los chilenos de clase media, del área metropolitana. El material de estudio, compuesto de 65 actos de habla fue transcrito para facilitar su estudio y fue analizado y clasificado según la función que la atenuación cumple y el o los recursos de atenuación utilizados en cada caso. Los recursos de atenuación más utilizados fueron los diminutivos, con un total de 35 casos y el tratamiento formal, ya sea conjugando el verbo en tercera persona o tratando al interlocutor de “usted”, también con 35 casos. Se observó claramente que en casi la mitad de los casos estudiados (32 casos) se hace uso de atenuantes para obtener la colaboración del interlocutor, por ejemplo cuando se da una orden. Se registraron 22 casos donde se utiliza el atenuante para evitar dañar la imagen del otro, la cortesía verbal, por ejemplo cuando se da la opinión o se aconseja. En 8 casos el atenuante se usa para mantener la imagen propia, por ejemplo cuando se pide un favor y finalmente en tres de los casos el atenuante sirve para evitar los temas tabúes, es decir, asuntos que a los chilenos les cuesta encarar. Los resultados obtenidos en nuestra investigación nos muestran que la atenuación fue utilizada, especialmente, cuando se deseaba obtener la colaboración del interlocutor y cuando se deseaba agradar y mantener una conversación grata. Los dos recursos más utilizados fueron: los diminutivos y el tratamiento formal. La atenuación, también, se utilizó mucho en las conversaciones coloquiales donde los hablantes eran parientes o amigos muy cercanos, esto pareciera ser una característica de los hablantes chilenos y coincidimos con Puga (2014: 163) en que “atenuamos el lenguaje de una manera no premeditada, hablamos como aprendemos a hacerlo”, lo que nos lleva a pensar que, en el español de Chile, el uso de la atenuación probablemente obedece a una serie de códigos y normas culturales. Este trabajo puede servir para que los profesores de E/LE consideren en sus clases que, a pesar de que gramaticalmente el español estándar es casi el mismo en todos los países hispanohablantes, existen características culturales propias de cada país y región que deben ser consideradas al momento de enseñar esta lengua.
  • Salmivaara, Anna (2006)
    Tutkimuksessa tarkastellaan uhrien näkökulmaa lähimenneisyyden ihmisoikeusloukkauksien käsittelyyn. Viimeisten vuosikymmenten aikana totuuskomissiot sekä anteeksipyynnöt ja erilaiset korvaukset ovat yleistyneet menneiden vääryyksien korjaamisessa. Ne on esitetty perinteisestä rankaisemiseen perustuvasta oikeudesta poikkeavana restoratiivisena eli korjaavana oikeuden muotona. Tutkimuksessa kuvataan, mistä korjaavassa oikeudessa on kysymys. Toinen tavoite on tutkia Chilen tapauksen kohdalla kadonneiden omaisista muodostuvan Agrupacion de Familiares de Detenidos Desaparecidos –järjestön suhtautumista maassa vuosina 1990-1993 harjoitettuun totuuden ja oikeuden politiikkaan ja korjaavan oikeuden aloitteisiin. Työssä on käytetty korjaavaa oikeutta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, esimerkiksi Martha Minown, José Zalaquettin ja Jaime Malamud-Gotin ajatuksia. AFDD:n osalta lähteinä on käytetty järjestön vuosikertomuksia, lehdistökirjoittelua sekä järjestön johtajien haastatteluja. Totuuskomissiot syntyivät kylmän sodan päättymiseen liittyneessä siirtymävaiheen oikeuden toisessa vaiheessa Latinalaisessa Amerikassa, jossa sotilashallinnot olivat perustaneet repressiivisen politiikkansa ihmisoikeusloukkausten salaamiselle. Totuuskomissioiden lopullinen suosio johtui siitä, että oikeudenkäyntien järjestäminen osoittautui monella tavalla ongelmalliseksi.Syyllisten rankaiseminen voi vaarantaa vielä heikon demokratian. Pinochet oli suojannut sotilaiden aseman armahduslailla, ja uusi demokraattinen hallitus luopui armahduslain kumoamisesta poliittisesti mahdottomana. Totuuskomission, julkisen anteeksipyynnön ja muun symbolisen sekä aineellisen korvauksen keinoin pyrittiin korjaamaan uhrien ja näiden omaisten kärsimä vahinko, tunnustamaan heille tehty vääryys. Toisaalta korostettiin myös koko yhteiskunnalle aiheutetun vahingon korjaamista ja sovintoa. Korjaavan oikeuden kaksi ulottuvuutta ovat uhrikeskeisyys ja sovinnon tavoittelu syyllisten rankaisemisen sijaan. Uhrikeskeisen oikeuden kaksi komponenttia ovat totuus ja korvaukset, joiden yhteinen merkitys on vahingon tunnustaminen ja uhrien omanarvontunteen nostaminen. Korjaavassa oikeudessa tärkein tavoite on rauha. AFDD oli tyytyväinen totuuskomission ja korvausten tekemään tunnustukseen ja vahingon korvaamiseen. Se ei kuitenkaan riittänyt. AFDD vaati jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Sen asenteen ymmärtäminen pelkkänä kostonhimona olisi kuitenkin yksinkertaistamista. AFDD vaati oikeudenkäyntejä myös siksi, että totuuskomissio ei tuonut totuutta kadonneiden olinpaikasta. Syyllisten rankaiseminen tekisi kadonneille ja uhreille oikeutta. Kolmas syy ajaa oikeudenkäyntejä oli tulevien rikosten estäminen. AFDD:n asenteen taustalla vaikutti se että taistelusta totuuden, oikeuden ja paremman tulevaisuuden puolesta oli tullut merkittävä osa AFDD:n jäsenten itseymmärrystä.
  • de Moraes, Pedro L. R.; Sennikov, Alexander N. (2021)
    Cyperus megapotamicus (A. Spreng.) Kunth is a nomenclatural synonym of Rhynchospora megapotamica (A. Spreng.) H. Pfeiff. but was originally misapplied to a species of Cyperus. Contrary to the rules, both species names are in current use in different genera. We here clarify the perpetuated taxonomic and nomenclatural confusion regarding the identity of C. megapotamicus sensu Kunth and related names and conclude that Cyperus jaeggii Boeckeler is the correct name to be adopted. We provide an amended circumscription of this species, with Cyperus mauryi Kuntze and Pycreus nematodes Schrad. ex C. B. Clarke as its newly proposed heterotypic synonyms. Additionally, lectotypes are designated for the names Scirpus megapotamicus A. Spreng., Rhynchospora maculata Maury, Rhynchospora luzuliformis var. elongata Kuntze, Rhynchospora luzuliformis var. subcapitata Kuntze, Cyperus jaeggii, Cyperus mauryi and Pycreus nematodes.
  • Pietarinen, Anni (2010)
    My thesis is on the topic of the contemporary remembering of, as well as the interest in, the Chilean women's movement during Pinochet's dictatorship. During the dictatorship the organized women represented a considerable opposition force to the military regime, and were amongst the first social organizations that dared to publically defy it. However, since the transition to a post-dictatorial society the gender-based movement has lost its former visibility and centrality in Chilean politics. The approach of the thesis is twofold. First, it explores the official history politics of the Chilean state to grasp how civil society's influence in the past is portrayed, or whether it is at all. Second, the views of women themselves involved in the past women's movement, as well as the discourse they use in public events, are placed under scrutiny to analyze their interest in conveying their own past as well as their possibilities to do this. Historical memory here is understood according to the theory embraced by Isabel Shafir Piper: memory being created in the present can be construed in endless different ways and no memory is more correct than another. A shared historical memory of the past based only on concepts of repression and tragedy, and without agency, however, have far-reaching consequences for a post-dictatorial civil society. The aspects of the experience of the female societal subjects and the Chilean political history of women are at the core of the thesis. The most important sources are in-depth semi-structured interviews with central Chilean female figures who participated in the women's movement during the dictatorship or who have been central in women's organizations and politics since. Also the Truth Commission reports are used as material for examining the Chilean state's memory politics since the dictatorship. The results of the thesis are that state's interest in portraying women as societal subjects crucial in the past shines with its absence. Neither are later generations interested in the matter of civil society during the dictatorship, nor in the past in general. In consequence, the women who were active in the past are the ones who most convey their own past experiences, and they face considerable challenges reaching a receptive audience for their words, although a clear interest in keeping the past present is detectable. According to the theory of Gabriel Salazar, the official memory and memory originating from the social organizations are in juxtaposition to each other and hence civil society memory acquires the characteristic of resistance to the official oblivion. The analysis of the thesis arrives at that memory can be comprehended as a right and not only a curiosity. In post-dictatorial societies, such as contemporary Chile, one must strive for remembering beyond only human rights violations. In conclusion, change in memory politics and memory activities in the future is possible, as social movement remembering is related to the ever-evolving societal context in which it occurs as well as other aspects of social movement dynamics.
  • Saravia, Fernando (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Väätämöinen, Maija (Helsingfors universitet, 2016)
    The aim of this Master’s thesis is to find out what kinds of meanings the Mapuche living in Santiago de Chile give to food and food related practices. The study focuses on the meanings articulated in the interview talk on sociocultural practices and place attachment and is grounded on the notion of language as a tool in the social construction of reality. On the semantic level I study meanings constructed in the interview talk, but I also take into account how these meanings are described as embodied practices. The study has been influenced by place, identity, indigenous, everyday life, migration and memory studies but sets its ground in folklore studies for its aim to study what ’ordinary’ people tell about their life. The study reveals how food articulates culture and life and is related to spiritual and ritualistic practices in the everyday life of the Mapuche. In addition, food is a marker of belonging and identity: it is a way to differentiate us from ’the others’ and to strengthen the meaningful bond to the South, the Araucania region, from where the Mapuche have migrated to Santiago. For the Mapuche, food has an origin. Moreover, food can be seen as a site of memory, remembered in different food dishes and artefacts or by doing or talking about food. Food constructs the past in the present and is used as a tool to move between different spatiotemporal dimensions. There is an important distinction made between living and performing the culture, between adapting the culture ’naturally’ or consciously learning it. Some Mapuche argue that being a Mapuche can only be understood as a feeling inside while others find it important to practice the culture daily. These two opposing views form a basis for a new indigenous cultural theory that can offer understanding on how to practice culture and build identity in urban context distant from the land of origin. In the end, in spite of the worry for the continuity of food related practices to the following generations, food traditions still appear vivid and are actively transmitted in the lives of the Mapuche and show their importance to both migrated and Santiago-born Mapuche.
  • Varro, Guilherme (Helsingin yliopisto, 2016)
    This Master’s Thesis discusses the politicization of social movements through the case study of the Chilean university student movement between the years 2011 and 2017. The main objective of this research is to identify the effects of the politicization of the national university movement on the educational reforms carried by the government from 2014 onwards. The term politicization shall be related to the movement’s levels of embedded autonomy across time and is assumed to be essential to the changes taking place at the political dimension. The research was carried through an extensive analysis of both primary and secondary data, including more than 170 news articles; books written by two former student leaders; organizational and governmental reports; public and private statistics; and six reform bills. The collected data was examined through a diachronic incorporated comparison and a temporal qualitative comparative analysis (QCA). This Master’s Thesis main theoretical framework is aligned with Markus Kröger’s Theory of Contentious Agency and his notion of embedded autonomy within the state. Through a temporal qualitative analysis of five contentious mechanisms that define the level of embeddedness of social movements, it was possible to analyze the strategies used by the Chilean university student movement on a yearly basis, since 2011, and relate it to their overall influence on the national educational agenda. The findings presented point out to the embeddedness of the university student movement within the State – and therefore its politicization - from 2014 onwards, mainly as a result of the mobilization space and efforts from the previous years. I assume that the effects of the politicization of the Chilean university student movement, in line with its embedded autonomy post-2014, can be verified through the approval of four educational reform laws that addressed some of the students’ main demands, including: increasing public spending on higher education and strengthening public universities; implementing new criteria for access to public universities; gradual universal gratuity in higher education; criminalization of profit in the education system; recognition of education as a right; and progressive advancements on students’ participatory rights in state-controlled universities.
  • Tamminen, Elena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin Chilessä aborttilainsäädännön muutoksen ympärillä käytyä julkista keskustelua vuosina 2015 ja 2017. Tutkimukseni aineisto koostuu 54:stä emol.com nettisivustolla julkaistusta artikkelista. Emol.com on yhden Chilen suurimmista sanomalehdistä, El Mercurion, internetsivusto. Aineistoni artikkelit on julkaistu elokuussa 2015 ja elokuussa 2017. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisin argumentein ja perusteluin aborttioikeutta ja lakimuutosta puolustetaan ja vastustetaan chileläisessä julkisessa keskustelussa? 2) Miten abortista puhutaan chileläisessä lehdistössä, ja millaisia merkityksiä siihen liitetään ja sille annetaan? 3) Miksi aborttioikeuden osittain dekriminalisoiva lakimuutos näyttäytyy hyvänä tai huonona asiana? Tutkimukseni metodina käytän sisällönanalyysia, jonka avulla etsin aineistosta argumentteja ja perusteluja sille, miksi abortin ja sen dekriminalisoinnin nähdään olevan joko positiivinen tai negatiivinen asia. Tutkimukseni perusteella argumentointi aborttioikeuden puolesta ja sitä vastaan perustuu paljon perinteiselle vastakkainasettelulle sikiön ja naisten oikeuksista. Lakimuutoksen vastustajien puheissa sikiöihin viitataan usein lapsina tai vauvoina sekä hylättyinä olentoina. Katolisen kirkon ja siihen liitettyjen instituutioiden kanta nousee vahvasti esiin julkisessa keskustelussa abortista. Toisaalta katolisen kirkon vaikutusvaltaa ja sen yrityksiä vaikuttaa suoraan lainsäätäjiin myös kritisoitiin hyvin voimakkaasti. Chilen julkisessa keskustelussa abortin dekriminalisointi, varsinkin perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen, liitetään voimakkaasti maallisuuteen, demokratiaan ja edistykseen. Tutkimukseni perusteella lakimuutos näyttäytyy osoituksena siitä, että katolisen kirkon historiassa hyvinkin vahva vaikutusvalta Chilen politiikkaan ja yhteiskuntaan ei enää ole entisensä, ja Chilen valtio ja kirkko ovat nyt todella erillään. Analyysini perusteella lakimuutoksen puolustajien argumentoinnissa ei suoranaisesti haasteta katolisen kirkon moraalisia näkemyksiä elämän alkuhetkestä vaan keskitytään nimenomaan naisten oikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä siihen, että abortit ovat hyvää julkista politiikkaa. Tutkimukseni perusteella Chilessä argumentointi naisten terveyteen vedoten ei ollut erityisen suuressa roolissa, vaikka myös naisten turvallisuus ja terveys nousivat esiin perusteluissa dekriminalisoinnin puolesta. Vaikka lakialoitteen kannattajien argumentointi keskittyi naisten oikeuksien korostamiseen, heille on hyvin tärkeää tehdä selväksi se, ettei lakimuutoksen tarkoituksena ole täysin vapaa abortti, vaan kyse on hyvin rajatusta osittaisesta dekriminalisoinnista.