Browsing by Subject "Chondrosarcoma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Laitinen, Minna; Lindholm, Paula (2019)
  • Stevenson, Jonathan D.; Laitinen, Minna K.; Parry, Michael C.; Sumathi, Vaiyapuri; Grimer, Robert J.; Jeys, Lee M. (2018)
    Introduction: Chondrosarcoma (CS) is the second most common primary bone sarcoma with no clear role for adjuvant therapy. The purpose of this study was to investigate (1) the relationship between surgical excision margins and local recurrence free survival (LRFS), and (2) the role of local recurrence (LR) in disease specific survival (DSS) in CS of the extremity and pelvis. Material and methods: 341 pelvic and extremity CS diagnosed between 2003 and 2015 were studied retrospectively. Results: LR developed in 23% of cases. Pelvic location, pathologic fracture, margin and grade were significant factors for LR after univariate analysis. Multivariate analysis revealed surgical margin and pelvic location as positive factors for LR, and grade-1 and 2 CS as negative factors for LR. Pathologic fracture, central versus peripheral, grade, and LR were significant factors with univariate analysis for DSS; and grade was significant after multivariate analysis for all patients for DSS. After competing risk analysis, LR was statistically significant for DSS in grade-2 and grade-3 tumors. Conclusion: Surgical margins determine LR in all CS grades, but LR affects DSS only in grade-2 and grade 3 tumors. Although narrow margins are acceptable in grade-1 tumors, since biopsy is unreliable in predicting final grade, a minimum 4-mm margin should be the aim in all cases. (C) 2018 Elsevier Ltd, BASO similar to The Association for Cancer Surgery, and the European Society of Surgical Oncology. All rights reserved.
  • Valente, Astrid (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kondrosarkoomat ovat hyaliinirustosta lähtöisin olevia harvinaisia, pahanlaatuisia kasvaimia, jotka kehittyvät useimmiten aikuisväestölle. Pään ja kaulan alueella kasvaimen aiheuttama ensioire riippuu sijainnista; kurkunpäässä oireina ovat äänen käheys ja hengenahdistus, kun taas kallonsisäiset kasvaimet aiheuttavat aivohermo- oireita, kuten nielemisvaikeutta, kielen deviaatiota ja kaksoiskuvia. Standardihoito on kirurgia. Viiden vuoden tautispesifinen selviytyminen on 90 %, ja kymmenen vuoden 80 %. Tässä tutkielmassa selvitimme retrospektiivisesti potilasasiakirjoista vuosina 2000– 2020 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen pään ja kaulan alueen kondrosarkoomapotilaiden hoitoon liittyviä pitkäaikaishaittoja. Tätä ei olla aikaisemmin kuvattu Suomessa. Lisäksi vertasimme potilasaineistoamme kansainvälisiin tutkimuksiin, ja saadut tulokset mukailevat aikaisempia löydöksiä. Potilasaineistoomme valikoitui yhteensä 37 kondrosarkoomapotilasta, jotka jaoimme kasvaimen sijainnin perusteella kolmeen alaryhmään: 1) kurkunpään, 2) kallon, ja 3) nenän ja sivuonteloiden sekä silmäkuopan alueisiin. Potilaiden ikä vaihteli 16–78 vuoden välillä (mediaani 56 vuotta) ja potilaista 11 oli naisia ja 26 miehiä. Potilaista 34:llä (92 %) oli tilastoitu kondrosarkooman hoitoon liittyviä pitkäaikaishaittoja. Haitat vaihtelivat äänen käheydestä pysyvään henkitorviavanteeseen ja nenänpoistoon. Vain kolmella (8 %) potilaalla ei ollut minkäänlaisia pitkäaikaishaittoja. Osalle potilaista oli pystytty tarjoamaan elämänlaatua parantavia toimenpiteitä, kuten äänihuulten täyttö ja kurkunpään rekonstruktio kylkirustosiirteellä. Tutkimus lisäsi tietoa pään ja kaulan alueen kondrosarkoomien hoidon pitkäaikaishaitoista ja seurauksista.