Browsing by Subject "Chronic Disease"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Aaltonen, Sari (2019)
  • Isoherranen, Kirsi; Salmi, Teea; Tasanen, Kaisa (2020)
    Epätyypilliset haavat ovat merkittävä haavatyyppi, johon haavaklinikoiden aineistoissa jopa 10-20 % kroonisista haavoista lukeutuu. Epätyypilliseen haavaan viittaavia tunnusmerkkejä ovat haavan epätyypillinen ulkonäkö tai sijainti, huomattava kipu haavan kokoon nähden, poikkeava hypergranulaatio tai pigmentaatio ja huono hoitovaste. Kliinisen kuvan ja histologisen löydöksen lisäksi diagnosoinnissa tulee huomioida epätyypillisten haavojen liitännäissairaudet. Hoito määräytyy diagnoosin mukaan. Monen epätyypillisen haavaan diagnoosi viivästyy, mikä heikentää potilaan ja haavan paranemisennustetta.
  • Karppinen, Sanna-Maria; Heljasvaara, Ritva; Pihlajaniemi, Taina; Lagus, Heli; Järveläinen, Hannu (2020)
    Krooniset haavat ja haavan paranemisen pitkittyminen ovat merkittäviä kliinisiä ongelmia. Haavan paraneminen on monimutkainen biologinen prosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen: verenvuodon tyrehtymiseen sekä sitä seuraaviin tulehdus-, korjaus- ja kypsymisvaiheisiin, joita säätelevät paikalliset olosuhteet. Haavan paranemiseen vaikuttaa myös yksilön yleistila kaikkine sairauksineen ja lääkityksineen. Paikallisista tekijöistä muun muassa tulehdusreaktiovaiheen pitkittyminen ja huono verenkierto edistävät haavojen kroonistumista. Diabetekseen liittyy huonontunut haavojen paranemistaipumus. Hyperglykemia heikentää haavan paranemista useilla eri mekanismeilla, joista yksi keskeinen perustuu hyperglykemian seurauksena kudoksiin ylimäärin kertyneiden, ei-entsymaattisesti liikaglykosyloituneiden molekyylien (advanced glycosylation end-products, AGE) käynnistämiin solubiologisiin häiriöihin. Paras keino estää hyperglykemian haitallinen vaikutus on tavoitella suositusten mukaista verenglukoosipitoisuutta.
  • Sutinen, Jussi; Matikainen, Niina (2017)
    HIV-potilaiden endokriinisten ongelmien kirjo on vaihtunut taudin muututtua kuolemaan johtavasta ¬immuunivajeesta krooniseksi sairaudeksi. Nykyään suurin osa HIV-potilaiden endokriinisista ongelmista diagnosoidaan ja hoidetaan samalla lailla kuin muidenkin potilaiden. Krooninen infektio ja HIV-lääkitys lisäävät osteoporoosin ja murtumien riskiä. Myös metaboliset haitat ja miesten hypogonadismi ovat yleisiä. HIV-lääkkeiden merkittävät yhteisvaikutukset on muistettava myös endokriinisia sairauksia hoidettaessa. Yhteisvaikutuksia voi ilmaantua esimerkiksi glukokortikoidien, tyroksiinin, kalsiumvalmisteiden ja statiinien kanssa.
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.
  • Artto, Ville; Kallela, Mikko (2019)
  • Kylänpää, Leena; Grönroos, Juha; Arkkila, Perttu (2018)
    Krooninen haimatulehdus on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen yleisin syy on alkoholin liiallinen käyttö. Hoito kohdistetaan kipuun sekä ekso- ja endokriiniseen vajaatoimintaan. Alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää. Invasiivisia hoitoja kannattaa harkita, jos kipua tai komplikaatioita ei saada hoidetuksi konservatiivisesti. Seurannassa varmistetaan potilaan pysyminen raittiina ja tarkistetaan ravitsemustila. Sairaus on etenevä ja siihen liittyy haiman vajaatoiminnan, rasvaripulin, diabeteksen ja haimasyövän riski.
  • Kavola, Heli; Laine, Merja K. (2020)
  • Ahmajärvi, Kirsti; Isoherranen, Kirsi (2017)
    •Etiologian selvittäminen on kroonisen haavan onnistuneen hoidon edellytys. Mikäli etiologia jää epäselväksi perustutkimusten jälkeen, haavasta tulee ottaa koepala. •Jokaisen haavapotilaan kohdalla on arvioitava hoidon kiireellisyys. •Diabeetikon iskeeminen ja infektoitunut haava sekä akuutti alaraajaiskemia ovat päivystystilanteita. •Jos potilaalla on krooninen iskemiasta johtuva haava, hänet lähetetään kiireellisellä lähetteellä verisuoni¬kirurgian yksikköön. •Neuropaattinen jalkahaava vaatii kevennyshoitoa mahdollisimman nopeasti. •Laskimoperäisen alaraajahaavan tärkein hoito on kompressiohoito. Potilas lähetetään verisuonikirurgin kiireettömällä lähetteellä kajoavan hoidon arvioon, mikäli hän on liikuntakykyinen eikä merkittävän lihava. •Valtaosa painehaavoista on ehkäistävissä. Painehaavan synnyttyä tärkein hoito on ottaa haava-alueelta paine pois. •Hoitosuunnitelma selkeyttää haavapotilaan moniammatillista hoitamista.
  • Taskinen, Mervi; Ryhänen, Samppa; Vettenranta, Kim (2017)
  • Alapulli, Heikki; Yli-Urpo, Helena (2018)
    Lähes viidenneksellä lapsista on pitkäaikaissairaus. Monet näistä sairauksista tai niiden hoidot aiheuttavat lisäriskejä suun terveydelle. Suusairauksien hallinta vaatii potilaalta ja perheeltä sitoutumista suun päivittäiseen hoitoon kotona sekä ¬säännöllisiä käyntejä hammaslääkärissä. Nämä luovat pohjan hyvälle suun terveydelle myös aikuisena. Hoitava lääkäri voi parantaa potilaan sitoutumista kertomalla suun terveyden merkityksestä pitkäaikais¬sairaudessa.
  • Toppila-Salmi, Sanna; Rihkanen, Heikki; Mäkelä, Mika; Klockars, Tuomas (2018)
  • Karisalmi, Nina; Kaipio, Johanna; Lahdenne, Pekka (2017)
    Healthcare providers are increasingly paying attention to their customer’s experiences - meaning experiences of patients. This article reports a study which is part of a larger Lapsus research project. The aim of the project is to explore the perceptions and the experiences of child patients and their families about their visits to the hospital, about the given treatment and care, and about their everyday life with the illness. This article reports issues which children using special healthcare services consider as important and valuable in their experiences as patients. Basing on these issues the paper describes how digital services in the future can be incorporated in the patient paths of the children to enhance their patient experience. The study data was gathered from 10–16-year old chronically ill children with video diaries. All together 14 children participated in the study. The results show which issues are working fine and which still need improvements in the treatment of the children, as well as future wishes the children have regarding their care. These observations can be categorized into three themes: physical aspects, communication with the child and the family as well as ease and rationality of the care. Other things the children found valuable were practical and cosy spaces, individual and warm communication with professionals, continuity of care, and ease of visits and care. With these findings in mind, the improvement activities should focus on physical alterations, points of interaction in various phases of patient paths and digital services. In the future digital services may become a pivotal way to support better patient experience of children and their families.
  • Vesalainen, Maritsa; Kauppi, Markku (2018)
  • Suomela, Jarkko; Artto, Ville (2019)
    Neurologin vastaanotolle saapui työterveyslääkärin lähettämänä 42-vuotias rakennusalalla työskentelevä mies pitkäaikaisen päänsäryn vuoksi. Särky oli vaikeutunut viime vuosina ja potilas arvioi sitä esiintyvän 25 päivänä kuukaudessa.
  • Suomela, Jarkko; Artto, Ville (2019)
  • Huhtaniska, Sanna; Isohanni, Matti; Miettunen, Jouko; Koponen, Hannu; Jääskeläinen, Erika (2019)
  • Kieseppä, Tuula; Suvisaari, Jaana (2016)
  • Patja, Kristiina (2020)