Browsing by Subject "Conservation planning"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lehtomäki, Joona; Moilanen, Atte (2013)
    Spatial conservation prioritization concerns the effective allocation of conservation action. Its stages include development of an ecologically based model of conservation value, data pre-processing, spatial prioritization analysis, and interpretation of results for conservation action. Here we investigate the details of each stage for analyses done using the Zonation prioritization framework. While there is much literature about analytical methods implemented in Zonation, there is only scattered information available about what happens before and after the computational analysis. Here we fill this information gap by summarizing the pre-analysis and post-analysis stages of the Zonation framework. Concerning the entire process, we summarize the full workflow and list examples of operational best-case, worst- case, and typical scenarios for each analysis stage. We discuss resources needed in different analysis stages. We also discuss benefits, disadvantages, and risks involved in the application of spatial prioriti- zation from the perspective of different stakeholders. Concerning pre-analysis stages, we explain the development of the ecological model and discuss the setting of priority weights and connectivity re- sponses. We also explain practical aspects of data pre-processing and the post-processing interpretation of results for different conservation objectives. This work facilitates well-informed design and application of Zonation analyses for the purpose of spatial conservation planning. It should be useful for both sci- entists working on conservation related research as well as for practitioners looking for useful tools for conservation resource allocation
  • Trivino, Maria; Kujala, Heini; Araujo, Miguel B.; Cabeza, Mar (2018)
    Species are expected to shift their distributions in response to global environmental changes and additional protected areas are needed to encompass the corresponding changes in the distributions of their habitats. Conservation policies are likely to become obsolete unless they integrate the potential impacts of climate and land-use change on biodiversity. We identify conservation priority areas for current and future projected distributions of Iberian bird species. We then investigate the extent to which global change informed priority areas are: (i) covered by existing protected area networks (national protected areas and Natura 2000); (ii) threatened by agricultural or urban land-use changes. We use outputs of species distributions models fitted with climatic data as inputs in spatial prioritization tools to identify conservation priority areas for 168 bird species. We use projections of land-use change to then discriminate between threatened and non-threatened priority areas. 19% of the priority areas for birds are covered by national protected areas and 23% are covered by Natura 2000 sites. The spatial mismatch between protected area networks and priority areas for birds is projected to increase with climate change. But there are opportunities to improve the protection of birds under climate change, as half of the priority areas are currently neither protected nor in conflict with urban or agricultural land-uses. We identify critical areas for bird conservation both under current and climate change conditions, and propose that they could guide the establishment of new conservation areas across the Iberian Peninsula complementing existing protected areas.
  • Lehtomäki, Joona (Helsingin yliopisto, 2014)
    Kilpailevien intressien ja kasvavien maankäyttöpaineiden maailmassa, luonnonsuojeluun kohdennettavat voimavarat tulee käyttää järkevästi. Spatiaalinen suojelupriorisointi koskee luonnonsuojeluun sopivien alueiden kustannustehokasta ja monipuolista tunnistamista, sekä vaihtoehtoisen suojelutoimenpiteiden ajallista ja alueellista kohdentamista. Suomi on Euroopan metsäisin maa, mutta yli 90 prosenttia Suomen metsistä on talouskäytössä. Laajan ja verrattain voimaperäisen metsänkäytön historian takia monet Suomalaiset metsälajit ja -elinympäristöt ovat nykyisin uhanalaisia. Samalla Suomen suojelualueverkosto on jakautunut maan yli epätasaisesti niin, että suojeluaste on suurin pohjoisessa, missä lajiston monimuotoisuus in matalinta. Tämän hetken kiireellisin suojelutoimenpide onkin suojelualueverkoston ekologisesti perusteltu laajentaminen Etelä-Suomessa. Väitöskirjallani on kolme tarkempaa tavoitetta. Ensiksi, tarkastelen Suomalaisten metsävaratietojen soveltuvuutta tarkan spatiaalisen priorisoinnin lähtöaineistoksi. Toisekseen, tutkin millaisia vaikutuksia valitulla mittakaavalla ja kytkeytyvyydellä on spatiaalisen suojelupriorisoinnin tuloksiin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kolmanneksi, osoitan Zonation-ohjelmistoa käyttäen, kuinka spatiaalista suojelupriorisointia voidaan hyödyntää käytännön suojelusuunnittelutyössä. Työssäni osoitan, että metsävaratietoon ja asiantuntijatyöhön perustuvat suojeluarvoa kuvaavat indeksit voivat toimia informatiivisen suojelupriorisoinnin pohjana. Tapaustutkimusten kautta osoitan myös, kuinka spatiaalisen suojelupriorisoinnin tuloksia voidaan soveltaa kansallisen suojeluohjelman, METSO:n, puitteissa sekä yksityis- että valtionmailla. Käytettävän aineiston resoluution tulisi kuitenkin olla mahdollisimman hyvin linjassa suojeluongelman sekä siihen liittyvien ekologisten prosessien kanssa. Aineiston yksityiskohtaisuus ja rakenne määrittävät lisäksi pitkälti, kuinka hyvin analyysien on mahdollista huomioida pienipiirteisiä metsäelinympäristöjä. Suojelualueiden välillä sijaitsevien metsäalueiden määrä ja laatu ovat tärkeitä tekijöitä monien metsälajien kannalta. Ekologisen kytkeytyvyyden huomioiminen tuottaa alueellisesti keskittyneempiä suojeluprioriteetteja. Paikallisen laatuun ja kytkeytyvyyteen saattaa kuitenkin liittyä valintatilanne. Kytkeytyvyyden korostaminen alueellisesti saattaa laskea paikallisesti korkealaatuisten, mutta huonosti kytkeytyneiden alueiden suhteellista arvoa. Kytkeytyvyyden ja paikallisen laadun tasapainoinen huomioimien suojelupriorisoinnissa vaatii siten harkintaa. Väitöskirjani käsittelee lisäksi useita tärkeitä tekijöitä, jotka on syytä huomioida toteutukseen tähtäävässä suojelupriorisoinnissa. Aineiston saatavuus rajoittaa usein sitä, millaisia suojelupriorisointianalyyseja on mahdollista tehdä. Siksi pitkäjänteinen ja avoimeen tietoon perustuva aineistopolitiikka on tarpeen. Priorisointiprosessiin liittyvän käsitteellisen mallin luominen auttaa muotoilemaan päätöksentekoon liittyvät kysymykset oikein, valitsemaan tehtävään sopivat työkalut sekä arvioimaan työhön liittyvät kustannukset ja hyödyt. Lopuksi on syytä myös huomioida, että menestyksestä suojelupriorisointia ei ole mahdollista tehdä ilman laajaa asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyötä. Väitöskirjassani esittelemäni analyysit, työvuot ja visualisointitavat voivat toimia pohjana muille vastaaville sovelluksille ja siten tukea paikallisten, alueellisten ja globaalien suojelutavoitteiden toteutumista.
  • Moilanen, Atte; Laitila, Jussi; Vaahtoranta, Timo; Dicks, Lynn V.; Sutherland, William J. (2014)